14 mio kroner Danmarks Frie Forskningsfondimiit Saqqummersinneqarfia 19.12.2025

Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartunut Sandra Maier’imut Lorenz Meire’mullu aningaasat 14 mio krone’ngajarluinnaat aningaasaliissutigineqartut

Danmarks Frie forskningsfond’ip aningaasaliissutai ’Arktisk forskning’ – issittumi ilisimatusarnermut atugassat Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi Pinngortitalerifimmeersumi ilisimatusartunut Sandra Maier’imut, Lorenz Meire’mullu tunniunneqarput aningaasartai kr. 7.192.016 aammalu kr. 6.798.538 amerlassuseqarlutik.

Sandra Maier taperneqarami nuannaaqaaq:

-Suleqatigiittut aningaasaliiffigineqarnerput nuannaarutigeqaarput. Nuummi Kangerluani uumasoqatigiiaat assigiinngitsut, issittumilumi kangerluit nerisareqatigiinnermut tunngatillugu qanoq ataqatigiissaarnersut paasilluarusukkatsigu, taamaasillutalu siunissamut eqqornerusunik siulittuuteqarnerulersinnaaniassagatta. Tamaani najugaqartut qanimut suleqatiginissaat qilanaareqaarput, taakkuami suliniummut soqutiginnilluarlutik aamma takutereeramikku – assorsuaq kajuminnarnerulersitseqataapput, Sandra Maier, ukiuni sisamani suliniummik ingerlatsisussaasoq oqaluttuarpoq.

Issittup kangerluini sukkasoorujussuarmik sermit uukkartartut aakkiartorput, tamaasilluni fytoplanktonit ikinnerulertussaassallutik – tassa naasuaqqat uumasuaqqallu tappiorannartut imaani uumaneqartitsissuusut. Kisianniuna suli ilisimasagut naammanngitsut taakkua ikilippata nerisareqatigiit sinnerinut, soorlu aalisakkanut, imaani miluumasunut,  uumasullu natermiut eqqarsaatigissagaanni.

-Nunatsinni imaani pisuussutit nunap aningaasaqarneranut najugaqartunullu pingaaruteqartorujussupput. Taamaattumik-una DTUmi Pinngortitaleriffimmilumi ilisimatusartut suleqatigiilluta Nuup eqqaani kangerlunni uumasoqatigiiaat misissuiffiginiarigut. Nalunaarsugaareersut asimilu nammineq misissuinitsinniit suli ilisimalinngisagut paasisaqarfigerusukkigut – ilaatigut immap naqqani uumaneqarnerit, soorlu immap qullugiai marrarneersut, qitupeqqat, taliusatit atorlugit nerisassaminnik pisaqartartut, raajallu immap naqqanut qaavanullu ingerlaartartut paasisaqarfigineruniarneqarput. Tamakkuami aalisakkanut miluumasunullu uumassutissatut pingaaruteqarsinnaaqigamik, aammalu immap naqqaniit qummut ataqatigiisitsisinnaasarlutik, ilisimatusartoq Sandra Maier nassuiaavoq.

Nalunaarsukkat tamavimmik siunissami uumasoqatigiiaat ataqatigiinnerisa ataqatigiissuusut allannguutaasa pisuusaartinneqartarnissaannut atorneqartartussaassapput. Assersuutigisassat piviusorpalaarneruniassammata, najugaqartut ilisimasaat ilitsoqqussaallu akuliussuuttussaavagut – soorluttaaq pisortat, aalisartut, takornariartitsisartut, piniartut, suliniaqatigiiffinneersut innuttaasullu akuliussuuttussaavagut, piviorsorsiorpalaartumik kangerlummi pisuussutit uumassusillit qanoq allannguuteqarsinnaaneri misilittaaffiginiarlutigit. Suliniutip ingerlanneqarneratigut Danmarkimi Nunatsinnilu ilisimatusarnermut issittumi aningaasaqarnerup piujuartinneqarsinnaanissaa eqqarsaatigalugu.

Lorenz Meire, Danmarks Frie forskningsfond’imiit aningaasaliiffigineqarnerminut aamma nuannaaqaaq:

-Nunatsinni immap ilisimatusarfigineqarnissaanut una tapiissutigineqartoq pingaaruteqartorujussuuvoq. Nunatsinnimi immap pisuussutai pinngitsoorneqarsinnaanngillat, immap uumaneqartitsineranut attuumassuteqartorujussuugami. Immami ingerlaatsit paasilluarnerisigut siumoortumik oqaatigisinnaanngussagatsigu nunatta eqqaani susoqarnersoq. Aningaasaliiffigineqarnitsigut nunatsinni ph.d.-ngorniartumik atorfinitsitsisinnaanngorpugut, tamaasillunilu tamaani ilisimatusarneq pitsanngorsaaffigisinnaanngussallutigu. Aamma nittartakkakkut tamanit iserfigineqarsinnaasumik ineriartortitsiniarpugut – silassap malinnaaffigineqarsinnaaneratulli ajornanngitsigisumik malinnaaffigineqarsinnaasumik, Lorenz Meier, ukiuni sisamani suliniummik ingerlatsisuusussaq nassuiaavoq.

Kalaalllit Nunaat kaajallallugu kangerluit imaannarmut attaveqartarput taamaasillutillu kissartup, erngup tarajoqanngitsup, uumassutissallu paarlaaqatigiiaarnerinut attaveqalersitsillugit. Tamakkua pisut sermip uukkartarfiinik, immap sarfaanik, imaani uumasoqatigiiaanik aalisarnernullu sunniuteqartarput. Imaq kissartoq immarpissuarmiit sineriakkoorlunilu kangerlunnukartarami, sermip uukkartarfii anguvillugit angusinnaasarlugit, taamaasillunilu sermersuup aakkiartorneranik suli sukkanerulersitsisarluni. Sineriammili ukiup qanoq ilinerani maluginiartakkat suli annikittaqaat, ingammik ukiamiit upernaap tungaanut.

-Suliniummi sineriak nunatta kitaata kujasinnerusoq sulissutigineqarnerussaaq, tamaaniikkami aamma sermersuarmut atlantikullu avannaanut isaariaq. Umiarsuartigut misissuinerit saniatigut uuttortaatit immap naqqanut kisarneqartartut atorlugit ukioq kaajalallugu paasissutissanik misissuinerit siullersaat suliarineqalertussaassapput, kangerlummiit sineriammut paarlaasseqatigiinnerit qanoq ittarnersut paasiniarlugu, paasiniagassat ilagaat immap kissartup, erngup tarajoqanngitsup aammalumi sermimit uukkartartumiit uumassutissarpassuit ingerlaartarnerisa malinnaaffigineqarnissaat, Lorenz Meier ilisimatusartuusoq nassuiaavoq.

Paasissutissat ilisimasanik nutaanik pilersitsissapput, avataani pisut kangerlummi erngup ingerlaarneranut, sermip aakkiartuinnarneranut aammalu uumassutissaararpassuarnut qanoq sunniuteqartarnersut, ilisimasaqarfigineqalertussaassapput, taakkuami imaani uumasoqatigiiaanut iluaqutaasarmata. Siunissami sermip aakkaluttuinnarneranut tunngatillugu ilisimaligassat pingaaruteqarluinnartuupput, immap qaffanneranut sunniutissai, maanilu inuiaqatigiinnut sunniutissai aalisarnermullumi sunniutissaanut pingaaruteqartorujussuugamik. Nalunaarsukkat paasissutissallu tamarmik Imaq.gl -imi saqqummiunneqartassapput, ilinniartitsinermi atorneqarsinnaasunngorlugit najugaqavissullu soqutiginnittut atuisinnaanngortillugit. Nittartagaq aqqutigalugu innuttaasut inuiaqatigiinnilu oqartussaasut sinerissami ineriartorneq malinnaaffigisinnaanngussavaat immallu allanngorarneranut paasinninnerulersinnaassallutik.