Nalunaarusiami nutaami nunatta kitaani Nunami Allanngutsaaliugassatut misissuiffigineqartumi atuisut soqutigisaat pinngortitamilu naleqartitat nassuiaatigineqarput Saqqummersinneqarfia 22.05.2025
Nunatta kitaani Nunami Allanngutsaaliugassatut suliami atuisut soqutigisaat pinngortitamilu naleqartitat pillugit nalunaarusiaq kalaallisoortaalu piareerneqarput. Qeqqata Kommunia aamma Kommune Qeqertalik ataatsimoorlutik nunap immikkoortuata kangisissortaani, Kangerlussuup aamma Qeqertarsuup tunuata akornanni sermersuaq sinerlugu Nunamik Allanngutsaaliukkamik nutaamik pilersitsinissamik kissaateqarmata, Pinngortitaleriffik sumiiffik pillugu ilisimasanik katersuisimavoq.
Pinngortitaleriffiup Naalakkersuisuusimasunit qinnuigineqarnermini suliassaqarfiit assigiinngitsut arlalliusut pillugit ilisimasanut paasissutissanullu nalunaarusiaq nutaaq suliaraa, tassanilu Kalaallit Nunaata kitaani Kangerlussuup aamma Qeqertarsuup akornanni nunap immikkoortua pillugu nassuiaatit sukumiisut allaaserineqarput. Nalunaarusiaq najukkami uumassusilerinermilu ilisimasanik, qanga maannalu innuttaasut sumiiffimmik atuinerannut ilisimasanik, kiisalu nunap sannaa, nuna, uumassusilinnik piujuartitsiniarnermi eqqarsaatigisassat inatsisillu atuuttut pillugit ilisimasanik imaqarpoq.
Qeqqata Kommunia aamma Kommune Qeqertalik innuttaasunik, sumiiffiup atorneqarnerani ileqqut, soorlu tuttunniarnermi eqalunniarnermilu atorneqartut pillugit ilisimasaminnik avitseqateqartunik akulerutsitsiniarluni akuutitsiniarlunilu annertuunik suliaqarsimapput, Najukkami innuttaasut akuutinneqarnissaat ilaatigut ukiuni kingullerni innuttaasunik ataatsimiititsisarnikkut apersuisarnikkullu qulakkeerneqarsimavoq.
Kiisalu Kalaallit Nunaata Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu itsarnisarsiuut sumiiffiup qanga oqaluttuassartaanik allaaserisaqarput, aammalu najukkami kulturikkut eqqaassutissat immikkut soqutiginaatillit toqqartorsimallugit. Oqaluttuarisaanermi suli qangaanerusumut uterutta, sumiiffiup nunataata ineriartornera, aammalu nunaviit maanna tammareersimasut suli nunami ersiuteqartut takuneqarsinnaapput.
Nuna Allanngutsaaliugassatut suliat ingerlaqqinneranni ilisimasat katersorneqartut pingaaruteqarput
Sumiiffimmi innuttaasut akuutinneqarnerat immikkut pingaaruteqarpoq, najukkami innuttaasut sumiiffimmut ornigussinnaanerisa – iluaquteqarsinnaanerisalu – ingerlaannarnissaa maanna Nunap Allanngutsaaliugassatut suliarineqarnerani siunertaasut qitiulluinnartut ilagimmassuk. Kalaallit Nunaata kitaani Nunamik Allanngutsaaliukkamik nutaamik pilersitsiniarluni suliat 2020-mi Kommune Qeqertalimmit, Qeqqata Kommunianit aamma WILD Nature Foundation-imit aallartinneqarsimapput, taakkulu Kalaallit Nunaata kitaani nunamik allanngutsaaliukkamik pilersitsinissamut periarfissat misissuiffiginiarlugit isumaqatigiissutigisimavaat.
Kommunit marluusut Nunamik Allanngutsaaliukkamik pilersitsinissamik kissaateqarnerat tunngavigalugu suliaq pillugu EU-mut qinnuteqaammik suliaqartoqarnissaa nassiussisoqarnissaalu 2021-mi Naalakkersuisuusimasut akuersissutigaat – 2023-milu suliassamut siunnersuutip EU-mi Grøn Vækst-imut aningaasaliissutinik tamakkiisumik aningaasalersorneqarnissaa akuersissutigineqarpoq, suliarlu taanna Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup aqutsisoqatigiit suleqatigalugit isumagisaraa. Aqutsisoqatigiinni kommunit marluusut saniatigut aamma Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut, Aatsitassarsiornermut, Nukissiutinut, Inatsisinik Atuutsitsinermut Naligiissitaanermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Pinngortitaleriffik ilaasortaatitaqarput.
Nunami Allanngutsaaliugassami innuttaasut sumiiffimmik tassanilu isumalluutinik ileqqumisut atuinissaat, soorlu umimmannik tuttunillu piniarnissamut periarfissaqaannarnissaata qulakkeerneqarnissaa siunertaavoq. Aamma piffissami Kalaallit Nunaata eqqumaffigineqarnerata annertusiartorfiani, taamatullu sammisat amerliartorfianni sumiiffimmi annertusaanissaq, najukkani suliassanik annertusaanissaq, aningaasaqarnermi assigiinngisitaarinissaq, nunanit allaniit aningaasaliisussarsiornissaq, sumiiffinnilu ileqqooreersutut atorneqarnissaa eqqarsaatigalugu eqqarsarluarnikkut takornariaqarnermik piujuartitsiffiusumik ineriartortitsinneqarnissaat periarfissaasorineqarput.
Tamatuma saniatigut uumassusillit assigiinngisitaarnerinik, masarsoqarfinnik uumasunillu innarliinaveersaarinissat ataqatigiissaarneqarnissaat qulakkeerneqassaaq, aammalu Nuna Allanngutsaaliugaq nunatta 2030 tikillugu Uumassusillit Assigiinngisitaarnerinut Periusissiaani anguniakkat naammassineqarnissaannut iluaqutigineqassaaq. Tamatuma saniatigut Nunamut Allanngutsaaliukkamut sinaakkusiussat ukiuni tulliuttuni, soorlu tuttut piaqqisarfii pillugit ilisimasaqarnerulernissamut aallussinissamut atorneqassapput.
Nalunaarusiami nutaajusumi Nunap Allanngutsaaliukkap pilersinneqarnissaa pillugu innuttaasut, kommunit aamma Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akornanni oqalliseqatigiilluarnerisa ingerlaannarnissaanut tunngaviliissaaq, tassungalu sumiiffiup innuttaanut, pinngortitamut takornariaqarnermillu inuussutissarsiornerup ineriartortinneqarneranut iluaqutaanerpaanissaanik qulakkeerinninniarluni ingerlatsineq naapertuuttoq qanoq ittuussanersoq ilanngullugu eqqartorneqassaaq. Taamaattumik Qeqqata Kommunia, Kommune Qeqertalik, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik aamma Pinngortitaleriffik sumiiffimmi innuttaasunik ataatsimiititsinernik arlalinnik ingerlatsipput, nalunaarusiami nutaami ilisimasat katersorneqartut inernerinik saqqummiussiffiusunik, aammalu Nunami Allanngutsaaliukkami siunertaasunik assigiinngitsunik naammassinninnissamut aaqqiissutissat pillugit oqaloqatigiiffiusussanik. Tassalu 13. aamma 14. maaji 2025-mi Sisimiuni aamma Kangerlussuarmi innuttaasut ataatsimiitinneqarput, taakkunanilu nalunaarusiap inerneri annertuumik soqutigineqarput.
Kommune Qeqertalimmi innuttaasut ataatsimiinnissaannut ullut piffissallu kingusinnerusukkut nalunaarutigineqarumaarput.
Nunap Allanngutsaaliukkap aamma UNESCO-p nunarsuarmut kingornussarititaata assigiinngissutaat
- Nuna allanngutsaaliukkatut pilersitaq tassaavoq pinngortitaq sumiiffimmi aalajangersimasumiittoq nunalu tamakkerlugu aalajangiinermi akuerineqarsimasutut, naalakkersuisuinit nalunaarutigineqartoq, tassanilu siunertat assigiinngitsuusinnaapput, amerlanertigut uumasunik pinngortitallu ataqatigiinneranik piujuartitsiniartumik, najugaqartullu soqutigisaannik qulakkeerinninnissamut tunngasuulluni, kiisalu assersuutigalugu najukkani takornariaqarnermik ineriartortitsinermut il.il. najoqqutassiaalluni.
- Sumiiffiit UNESCO-p nunarsuarmut kingornussarititai nunani tamalaani akuerisaapput. Sumiiffiit nunarsuarmut kingornussarititaasut UNESCO-mut nalunaarutigineqartarput, tassanngaanniillu sumiiffiit nunarsuarmut kingornussarititatut nalunaarutigineqartarput, taamaalillunilu inuit tamat eqqarsaatigalugit kulturikkut pinngortitamilluunniit kingornussatut nalilittut asseqanngitsutut nunarsuarmullu nalilittut, taamaattumillu paarilluagassatut immikkut inissinneqartarlutik. Pineqartut nunaasinnaapput, illoqarfiusinnaapput, illuusinnaapput eqqaassutissaasinnaallutillu.