Qilalukkat marlunnik tuugaallit nerisaqarnermikkut nerisassarsiornerminniluunniit qilalugaqatiminnik allaanerunngitsut Saqqummersinneqarfia 12.12.2025

Test test
Takussutissiaq 1 Danmarkimi Naturhistorisk Museum’imi qilalugaq marlunnik tuugaalik tigusiffigalugu DNA’va aammalu isotop’ia misissuiffigeqqissaarneqarput. Assiliisoq: Abdi Hedayat, Naturhistorisk Museum.
Takussutissiaq 2 Qilalugaq marlunnik tuugaalik Mona Lisatut Katersugaasimavimmi ilisimaneqarluarsimavoq Katersugaasivimmi Natur Hamburgimit Hamburg universitätimiit atukkiunneqarsimavoq. 1684imili Grønlandshavemi pissarsiarineqarami kisiartaalluni arnaviaasutut oqaatigineqartarsimagaluarpoq.

 

Ilisimatusarnermi issittumi uumasut qaqutigoornersaat: qilalukkat marlunnik tuugaallit annerusumik paasisaqarfigineqartut.

Qilalukkat immap enhjørningiitut taaneqakkajuttarput tuugaavi qinnikaartut ilisarnaatigalugit – tassa tuugaaq meterinik pingasunik takissuseqalersinnaasoq. Qilakkat qernertat ilaannikkut marlunnik sanileriinnik tuugaaqartarput, taamaannerallu ilisimatuussutsikkut inuillumi nalinginnaasut akornganni ukiuni untritilikkaanik alutorineqartuartarsimapput.

Ilisimatusartut nunani tamalaaneersunik, Pinngortitaleriffimmeersunik Københavnimilu universitetimeersunik aqunneqartumik misissorneqarsimavoq qilalukkat qernertat marlunnik tuugaaqaraangamik allaanerusunilluunniit kiguteqartoqaraangamik arferup nerisarneranut tamanna sunniuteqartarnersoq. DNA atorlugu suiaassutsinik paasiniaanerit aammalu isotop’inik misissuineq atorlugu qernertat saarngi katersugaasivimmiittut atorlugit ilisimatusartut qilalukkap qernertap suiaassusaa suussusersisinnaasimavaat, uumaneranilu nerisarsimasai paasisaqarfigisinnaasimallugit.

“Marlunnik tuugaaqaraanni allatiguulluunniit kigutitigut allaassuteqaraanni taava uumasoq allanerusunik piniartarnersoq nerisaqartarnersorlu paaserusussimavarput,” Dr. Marie Louis Pinngortitaleriffimmiit pingaarnertut allaaserinnittoq oqaluttuarpoq.

“Misissuinitta paasinarsisippaa naak timimikkut allaanerugaluarlutik taava qilalukkat qernertat marlunnik tuugaallit qernertaqatimittut nerisaqartartuusut. Paasivarpulli qernertat qaqortatulli kiguteqartut qilalukkanit qernertanit allaanerusunik nerisaqartartut, taamaasillutillu timaat qernertaqatiminnit allaanerusarlutik. ”

Ilalisaataasa misissuiffigilluarnerisa paasinarsisippaat qernertat marlunnik tuugaallit angutiviaasut – aamma qilalugaq qernertaq, ”Mona Lisa”-tut ilisimaneqartoq 1684imi Grønlandshavemi pisarineqarsimasoq katersugaasivimmilu Natur Hamburgimiitinneqartoq ”Mona Lisa”-tut taaneqarsimagaluartoq. Untritilinni arlalinni misissueqqissaarnitsinni Mona Lisa kisiartaalluni arnaviaasimasutut isigineqarsimagaluarpoq, qarasaa nassaarineqarami piaqqap timaa eqqaani nassaarineqarsimariarmat.

“Qilalukkat qernertat marlunnik tuugaallit qaqutigoortorujussuartut isigineqartuarput. Nunarsuarlu tamakkerlugu katersugaasivinni 20ni ilisimaneqarput, taakkunanngalu qulit misissuinitsinnut atorpagut,” Professor Eline Lorenzen Københavnip universitetiani, Globe Institutemi ilisimatuujusoq oqarpoq, taanna aallaaserisami pingaarnertut saqqummiussisutut inissisimasuuvoq.

“Timaatali misissuiffigineqarnerata takutippaa marlunnik tuugaallit nalinginnaasumik qilalukkatut qernertutorluinnaq uumaniarlutillu neriniartartuusut. Pinngortitameersunik katersugaasivinni pigisaqartarnerup pingaaruteqassusia misissuinerit takutippaat, Pinngortitaleriffimmilu toqqortat takutippaat qanoq toqqortaqarneq pingaaruteqarluinnartiginersoq ingammik uumasut pillugit apeqqutinik akissutissarsiniartarneq aallaavigissagaanni.

Misissuineq pillugu

Misissuinermi qanga katersaneersut nutaanerusullu atorneqarsimapput, marlunnik tuugaalik nutaannginnerpaaq 1684imeersuusimalluni, isotop’illu qilalugaqatigiiaanik arlalinneersunik aamma misissuiffigineqarsimapput. Issittumi allanngoriartupiloortumi pisut uumaqatigiiaanut, miluumasullu ineriartornerinut sunniutaasa paasisaqarfiginerulernissaannut misissuineq iluaqutaavoq.

Sukumiinerusumik attaveqarniaraanni attavissaq:

Ilisimatusartuuneq Dr. Marie Louis, Pinngortitaleriffik; e-mail: marie.louis@natur.gl; oqarasuaat.: +299 361200