Allattoq Fernando Ugarte aamma Kristin Laidre

Pinngortitaleriffik ukiuni qulikkaani arlalinni Tunumi nannut pillugit siunnersuisinnaasarsimanngilaq, nannut pillugit ilisimatuussutsikkut ilisimasat naammassimanngimmata. Taamaattoqarunnaarporli: Ukiorpassuarni ilisimatusareernerup kingorna Pinngortitaleriffik nalunaarusiorsinnaalersimagami, Tunumi nannunik pillugit ilisimatuussutsikkut peqassutsimut piujuartitsiniartumik siunnersuisinnaanngorluni.

Nalunaarusiaq taaguuteqarpoq “East Greenland Polar Bear Subpopulation Harvest Risk Assessment“, Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut, Imminullu pilersornermut Naalakkersuisoqarfimmut ukiuni qulikkaani kingullerni misissuinerit aallaavigalugit saqqummiussaqarsinnaanngorsimagatta.

Alloriarneq siulleq: piniartup ilisimasai

Tunumi nannut pillugit siunnersuisinnaanngorniarluta ukiuni 2014 aamma 2015 piniartut Tasiilameersut Ittoqqortoormiormiullu ilisimasaminnik allannguutaasunik, piniarnerminnut silallu allanngorneranut tunngasunik apersorneqarput. Piniartut aamma sumiiffinnut piffissallu qanoq ilinerani nannunik ilisimatusarfissatut piukkunnaateqarnerusarnersut pillugit siunnersuuteqarput.  Paasisallu taakkua atorlugit Tunumi nannut qassiunersut paasiniaaffiginissaannut periusissanik piareersaasoqarpoq.

Nanoqatigiiaat immikkuullarissut marluupput

Ilitseqqussaralugu ilisimasat paasiniaaffigeriarlugit taava Pinngortitaleriffiup ukiut arfinillit, tassa 2025miit 2022mut Tunu tamakkerlugu nannunik misissuinermi paasineqarsimasut nalunaarusiami atorneqarput – Nunap Isuata eqqaani Ikerasassuarmiit nunatta avannaarsuani Qalasersuup Imartaa tikillugu nannunik misissuisoqarpoq. Ilisimatusartut nannut 250it pisareriarlugit nalunaaqutsertarpaat, siutaatigullu nalunaaqutsertarlugit kiisalu misissugassanik tigusiffigisarluigit. Nannut arnaviartaasa ilaat qungasequserneqarput angalasarnerat malinnaaffigisinnaalerniarlugu. Tunumi nannut timaasa sananeqaataat, angalasarnerat ilalisaataallu misissuiffigeqqissaarneqarput; misissugassallu piniartut pisaqarnerminni nassiuttagaat misissueqqissaarnermi pingaaruteqarsimaqaat. Misissuinerimmi paasinarsisimmassuk Tunumi nanoqatigiiaat immikkoorluinnartut marluusut. Nannut ikinnerusut – Tunup Kujasinnerusortaani nanoqatigiiaatut taaneqartalersut – Tunup Kujasinnersaani kangerlunni uumasuupput 64° N kujataatungaani, nanoqatigiiaallu amerlanerit – Tunumi nanoqatigiiaatut taaneqartartut Tunup sineriaa tamakkerlugu siaruaassimasuupput inuiaqatigiillu Tunumi nannunniartartut tamaasa tikittagaralugit.

Tunumi nanoqatigiiaat pillugit innersuussutit pineqartut Ittoqqortoormiini Tasiilamilu innuttaasunik piniarneqartarput.

Timmisartumik kisitsinerit annersaat

Upernaami 2023imi Pinngortitalerifffiup oqaluttuarisaanermi timmisartumik nannunik kisitsinerit annerpaartaat Tunumi nanoqatigiiaanut tunngasoq ingerlappaa. Misissuinerlu Isortup kujataani 64°N nalaani aallartinneqarput, avannamullu Nunatta avannamut isua tikillugu ingerlaarfiusimalluni. Tasiilami Ittoqqortoormiinilu piniartut kisitsinermi ilisimatusartut ilagalugit timmisartoqataasarput, nannut timmisartumiit sumiissusersisarsimallugit. Satellitsimut attaveqaatillit qungasequtit paasissutissartaat atorlugit taamatuttaarlu immap sikuata satellitsikkut assilisat assitai atorlugit aammalu ilitsoqqussaralugu ilisimasat katersukkat atorlugit timmisartumi kisitsinermi paasissutissat nalilersuiffigineqarput. Paasisat tamakkua katiterlugit paasineqarpoq Tunumi nanoqatigiiaat 2.364inik amerlassusseqassasut (1.400-3.999 akornannik amerlassuseqarlutik).

Pisat kingunerisinnaasaannik nalilersuineq

Pisassatut siunnersuineq nalunaarusiami 2025imeersoq 2023imi Tunumi nanoqatigiiaat amerlassusaannik aallaaveqarpoq. Siunnersuinermi paasissutissat ilisimatusartut suliarisimasaat, periuserineqartut aammalu imaata sikuata allanngorsimanera kiisalu piniartut Tunumi pisarisarsimasaat aallaavigalugit siunnersuisoqarpoq. Siunnersuineq taanna taaneqartarpoq ’pisat kingunerisinnaasaannik nalilersuineq’mik, nalilersuiffigineqartarami Tunumi nanoqatigiiaat ikileriataarsinnaanerat, amerlassusaasa aalaakkaasinnaanerat imaluunniit pisarineqarsinnaaneri assigiinngitsunik amerlassusilinnik aallaaveqartut naatsorsuiffigalugit. Siunnersuineq ukiunut 34inut tullernut siaarneqarsimavoq, imaappoq nanoqatigiiaat kinguaariit pingasut missaanni nalinganniitinneqarpoq. Pisat kingunerisinnaasaannik nalilersuineq qanoq ingerlanneqarsinnaanersoq pillugu ilitsersuutit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup 2024imi Pinngortitaleriffimmut tunniuppai.

Pisat kingunerisinnaasaannik nalilersuinerit inernerisa ersersippaat, ilisimatuussutsikkut misissueriaatsit sorliit ilisimatusarnermi siunissami atorneqassanersut. Alaatsinaalluarluni misissuilluartaraanni taava qularnaannerusumik pisassanik qaffaasoqarsinnaasussaavoq. Pisat kingunerisaannik nalilersuinerit qassiussanerinut apeqqutaasarpoq pisat, nannullu ajornartorsiortitsineranni toqorarneqartut qassiunersut aammalu nannut inunnik naapitsinerannik kinguneqartumik toqunneqartariaqartartut qassiussanerinik.

Pisassiissutissat Naalakkersuisunit aalajangiunneqartarput, nunat tamalaat akornganni isumaqatigiissutit isumannaagassat isumannaareernerisigut, Pinngortitaleriffiup siunnersuineratigut, piniartut najugaqartullu ilisimasaannik tulluarsaanikkut aammalumi piniarnermut siunnersuisoqatigiit kommunellu tusarniaaffigineqareernerisigut. Pinngortitaleriffiup siunnersuinera paasissutissaqarfiit ilaannaraat, tamakkualu aallaavigalugit naalakkersuisut aalajangiisinnaalersinnaasarput.

Periarfissat arlallit

Pinngortitaleriffiup siunnersuinermini pisinnaasut assigiinngitsut aallaavigalugit siunnersuusiortarpoq, Tunumilu nannut qassit pisarineqarnissaat piujuartitsiniarnerunersoq aalajangiiffigineqartariaqarpoq, apeqqutaavorlu nukiiit (aningaasallu) atorlugit nanoqatigiiaat kisinneqarnissaannut ilisimatuussutsikkut alaatsinaannerit ingerlanneqarsinnaassassanersut. Alaatsinaannerit annertuneruppata taava Naalakkersuisut amerlanerusunik pisassiisinnaassuseqarnerussapput, tamanna piujuartitsiniarnerusutut nalilerneqarsimagaangat.

Ileqquunerusoq atussagaanni, tassa ukiuni tulliuttuni 34ini ilisimatuussutsikkut alaatsinaattoqanngivilluni ingerlasoqassappat, taava ukiunut nannut 66it piujuartitsiniartumik pisarineqarsinnaasassagaluarput.

Tunumi piujuartitsiniartumik nannunniarneq qaffaaffigineqarsinnaavoq ukioq 2040 tikitsinnagu ilisimatuussutsikkut alaatsinaannerit ingerlanneqarsinnaassappata, misissuinernilu angusat pisassiissutaasut amerlassusissaannut nalimmassaassutaasinnaanngortillugit – tassa pisariaqassatillugu. Alaatsinaannermi ilitsoqqussaralugu ilisimasat ilaatinneqarlutik, taava immap sikua qanoq allannguuteqartiginersoq misissuiffigineqartussaassaaq, taavalu nannunik tigusaqartarluni misissuinerit imaluunniit sumiiffinni aalajangersimasuni timmisartumik kisitsinerit ingerlanneqarsinnaassappata. Taamaattoqassappat ukiumut nannut 83it pisarineqarsinnaasarnissaat piujuartitsiniarnerussagaluarpoq. Taava misissuinerit 2040 nallertinnagu ingerlanneqartut takutissappassuk Tunumi nannut ikiliartortut nanoqatigiiaalluunniit immap sikoorunneratigut ajornartorsiortitaasut paasinarsissagaluarpat, allatigulluunniit tatineqartut taava ukiumut pisassiissutaasartut taakkua ikilisinneqarsinnaassapput. Ukioq 2049 nallertinnagu naammattumik alaatsinaalluni misissuinerit ingerlanneqanngippata, taava nannut pisarineqartartut ukiumut 60iinnanngortinneqassagaluarput nannunniarneq piujuartitsiniartumiittutut isigineqassappat.

Maluginiarneqassaaq, Nunatsinni nannunik alaatsinaannerit 2009miilli Danmarkimit annertunerpaamik akilerneqartarmata; Pinngortitaleriffik ukiut tamarluinnaasa Miljøstyrelsemut Danmarkimiittumut qinnuteqartarpoq aningaasaliiffigineqarnissarlu qulakkiigaasanngilaq.

Naatsorsuutigisat

Qulaani periarfissaasut ukuninnga naatsorsuutigisanit pingaarnersiukkanik aallaaveqarput:

1. Tunumi pisarineqartut ukiukkaartumik nalunaarutigineqartariaqarput.
2. Angutiviat marluk pisarineqarpata arnaviaq ataaseq pisarineqarsinnaasassaaq – ullumikkutulli.
3. Nannut uumaniarnerminni atugarisaat aammalu/imaluunniit Tunumi inuit aallutaasa akuliunnerat arlaatigut allannguuteqarpat, pisarineqarsinnaanerinut naliliinermi ilaatinneqanngitsumik allannguuteqartoqassappat, taava piujuartitsiniartumik pisaqartoqarsinnaanissaa nutaamik naliliiffigineqartariaqassaaq.

Kujataani nannut

Naalakkersuisut Kujataani pisassiissuteqannginnerminni aamma alla pingaaruteqarluinnartoq eqqarsaatigisassaraat, tassalu pisassiissutaasussat qularuteqanngilluinnartumik Tunumi nanoqatigiiaaneersuusussaassammata. Kingunerisinnaasaanik naliliinermi Kujataani pisarineqartut toquinnartussatut naliliiffigineqartarput, nannut Tunumut uteqqissinnaanissaat nalorninarluinnarmat, sikorsuarnut tissukartuniiginnarlutik uiarunneqartuummata. Kujataani ukiumut nannuttassat qulinit amerlininngortissagaanni taava Tunumi pisassiissutaasussat ikilisinneqartariaqarsinnaassapput, Pinngortitaleriffik kujataani pisarineqartartut pillugit ilisimatusarfiginninnikuunnginnami ilumut kujataani pisarineqartartut Tunumi pisarineqartartunut ilanngussinnaassanersut erseqqissumik oqaatigisinnaanngilaa.