Aataaq

(Pagophilus groenlandicus)

Aataat piaqqiortarfimminni Newfoundlandimi. Saamiatungaani aataavaraq ilimanartumik siullermik piaqqisimasoq amia allanikkiartortoq. Talerpiatungaani aataaq utoqqassaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Angissusia

Aataaq puisiuvoq akunnattumik angissusilik. Inuusukaat (allattuut/aataavaqqat) toornertut ittunik milaqarput, inerikkiartornertillu ilutigalugu qaavinni (saneraannilu) milaat erseqqissiartortarput. Angutivissat inersimasut agguaqatigiissillugu 1,70 m takissuseqalersarput, arnavissat 5 cm missiliorlugu naannerusarlutik. Takissusialli allanngorartorujussuuvoq, takinerit ilaanni 2,00 m angusinnaasarmatigit.

Piaqqiorfimminniit Newfoundlandimiit aataat siulliit Kalaallit Nunaata kitaata imartaanut tikittarput maajip qeqqani, taamaalineranilu inersimasut 80-90 kg missiliorlugu oqimaassuseqartarput. Kingumullu piaqqisarfimminnut utertigatik aasaq ukiarneralu ilanngullugu puallarsertarput, piaqqiornerilli februarimi aallartittartut angutivissat taamaalinerani agguaqatigiissillugu 145 kg oqimaassuseqartarput, arnavissallu 130 kg missaanni.

Nerisaat

Aataat Kalaallit Nunaata kitaaniittartut Upernavik tikillugu nerisarisartagaat tassaanerusarput ammassaat, krillit, aalisagaaqqanillu allanik akullattaarlugit. Avataani ikkannersuarni aalisarfigineqartartuni aataat aqajaruinik misissuinerit amerlagisassaanngikkaluartut takutippaat, nerisarisartagaanni aamma putooruttut pingaaruteqartorujussuusimassasut. Upernaviup avannaani aataat nerisaat tassaagajunnerupput eqalugaasat parathemisto-nik (kinguit ilaat immap qaarpasissuani uumasuusut, asseq natsiip ataatungaaniittoq takuuk) akusarlugit. Aataat Tunup imartaaniittartut sutortarnerat itinerusumik ilisimaneqanngilaq, aataallu aqajaruinnit tappavanngaanneersunit misissuinerit takutippaat, aataat nunatta kitaata imartaaniittartut nerisarisartagaasa assinginik nerisaqartartut – krillit, eqalugaasat themisto-llu pingaarnerutillugit nerisarisaraat.

Allattuup naavani nerisannaavi, ammassaat. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Piaqqiortarnerat

Aataat inersimasut tamakkipajaavillutik sumiiffinni aalajangersimasuni pingasuni ukiornerani katersuuttarput, taakkunanilu piaqqiortarput (takuuk: “Siaruarsimanerat” aamma “Amerlassusiat”). Aataaq arnaviaq piaqqisinnaalertarpoq ukiunik tallimanik utoqqaassuseqaleraangami, Tunulli imartaaniittartut pingaartumik ukiuni ammassaffiusuni aataanut kitaata imartaaniittartuniit malunnaatilissuarmik kingusinneralutik piaqqisinnaalertarput.

Aataat piaqqiffigiartortarpaat New Foundlandip Hvidehavet-llu imartaanni, februarillu martsillu aallartisimalernerini piaqqiortarlutik. Grønlandshavemi piaqqiornerit martsip naajartornerani aallartittarput. Piaqqat nakkaraangamik 80 cm-inik takissuseqakkajuttarput, 10 kg-llu missaanni oqimaassuseqartarlutik. Ullut 10-12 missaanni miluttarput, piffissamilu tassani ullormut 2 kg sinnerlugu oqimaalleriartarlutik. Arnavissat milutitsiunnaarnerisa kinguninnguatigut nuliunerat aallartittarpoq. Mannik piaranngorsinnaalersoq marlussunnguariaannarluni aveqqeriarluni unikkallartarpoq toquusartutut oqaatigineqarsinnaalluni. Mannik aatsaat julip naanerani augustusip aallartinnerani illissamut nipputtarpoq, illaavalu alliartulersarluni.

Aataap piaraa (whitecoat). Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Mamaartarnerat (meqqutik katallugit nutaanik meqqutaartarnerat)

Nulioreeraangamik angutivissat inuusukaallu siulliullutik amerlasoorsuullutik katersuuttarput mamaarneq aallartilersarmat. Arnavissat sapaatip akunneri arlalialuit neriniaqqaarlutik mamaarnissartik aallartittarpaat.

Siammarsimanerat amerlassusiallu

Allattuut amerlanerpaartaat mamaareeraangamik Newfoundland qimallugu avannamut aallartarput. Angutivissat siulliullutik mamaarunnaartarput aataavaqqat siornalu piaraanikut (ukiortat) mamaartussaanngitsut, ilagalugit Kalaallit Nunaata kitaanut majip qeqqata eqqaani tikittarlutik. Junip julillu ingerlaneranni arnavissat tikittarput aasallu ingerlanerani aataat inuusuttut inersimasullu siammartarput, sineriak sinerlugu, avataatigullumi Baffin Bugtikkut, avannamut ingerlaartarlutik.
Ilaat aamma Kalaallit Nunaat kujaqqullugu Tunumi sinerissap kujasinnerusuani aataat Jan Mayenimi piaqqiorfeqartartut naapittarpaat. Puisit Jan Mayenimeersut aamma kangimut siammartarput puisinullu Hvide Havet-mi piaqqisartunut akuliuttarlutik. Aataat piaqqiortarfimminnut uteriaqqilersarput ukiap ukiullu ingerlanerini sikup sassariartornera malittarisarlugu. Ilaalli, pingaartumik inuusukaajunerusortaat, Kalaallit Nunaata kujasinnerusuata sineriaani ukiisarput.

Ukiup sikua apeqqutaatillugu sumiiffiit piaqqiffiukkajunnerusut ukiumiit ukiumut nuttarfigineqartarput, piaqqisarfiilli 1700-qarallarneraniilli ilisimaneqalersimasut ullumimut allannguuteqangaarsimanngillat. Kalaallit Nunaata kujaterpiaanili 2007-imi takkupput aataavaraaqqat untritillit arlallit qiviuerneqanngitsut milueqqammisut (tuluttut taaneqartartut: whitecoats). Taakkua sikorsuarniitillutik Qaqortoq tikillugu saavigussaasimapput – kingornagullumi aamma ilaatigooriarlutik Nunap Isuaniit Arsuk tikillugu naammattoorneqartarsimapput. Taamatut naammattuuillattaartarnerit paasinarsisippaat aataat ilamininngui (nalinginnaasumik piaqqisarfinni piaqqiarineqartartunit ikinneralaarsuunerat) qularnanngitsumik nunatta kujaterpiaata avataani sikorsuarni piaqqisarsimassagunarmata.

Killiffik

Aataat aningaasarsiutigalugit piniagaanerat piaqqiorfiini Grønlandshavet-imi taamanersuarli 1720-kkunniilli Newfoundland´imilu 1760-ikkunniilli aallartipput. Pisarineqartartut amerlanerpaarpaaffiat anguneqarpoq 1800´kkut qiteqqunneranni, kingornali pisarineqartartut ikiliartuaaginnavissimallutik, piniagaavallaarnerat peqqutaalluni aataaqassuseq appariartulersimammat. Aataat Newfoundland-ip imartaaniittartut 1 million missaannaannut 1970-kkut aallartilaarneranni ikileriarsimapput. Taamanerniilli pingaartumik 1980´ikkunni puisit amiinik atortussialiortarnerit akerlerineqangaarnerat peqqutaalluni pisarineqarsinnaasut aqutsinikkut sukateriffigineqarnerisa puisillu amiisa akii appangaarnerat peqqutaallutik pisaasartut ikileriarujussuarsimapput – tamatumalu kinguneraa aataarpassuaqalernera.

Newfoundland-ip imartaaniittartut 2008-p missigileraa amerliartornerat unippoq 7-8 million-inik amerlassuseqalerlutik. Taakkunannga aataaqatigiinnit canadamiut kalaallillu pisarisartagaat 2008-miilli agguaqatigiissillugu ukiumut 135.000-usarput, nunat amerlaqatigiipajaanik pisaqartarlutik. Pisarineqartartullu aataaqassutsimut tamakkiisumut annerusumik isumaqanngillat, maannakkummi aataaqassuseq imminut ingerlattutullusooq ippoq – qanoq issutsimikkut piaqqiornermikkullu imminnut aquttarmata. Assersuutigiinnarlugu Newfoundland-ip imartaaniittartut 2008-mi 1,6 mio. missaanni piaqqisimapput, 2012-imili taamaallaat 800.000 missaannaanni piaqqisimallutik.

Grønlandshavt-imi aataaqqassuseq 1970-ikkunniilli qaffariaateqalaarsimasoq ilimanarpoq, kisiannili Newfoundland-ip imartaaniittartunut sanilliullugit tappavani aataaqassuseq sumininnguamik qaffariaateqalaaginnarsimalluni. Aataat avannaarsuata imartaaniittartut 650.000-t missaanniissangatinneqarput.

Siunnersuisarnerit ingerlatsinikkullu aqutsineq

Aataat inersimasut ataatsimoorlutik aasakkut ukiakkullu nerisassarsioqatigiikkajunnerusarput. Kujataa-kitaani ammassattornerusarput avannaa-kitaanilu saarullittornerusarlutik. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik aataanik iluaquteqarneq pillugu siunnersuinerit ICES-ip/NAFO-p/NAMMCO-llu ataanni suleqatigiissitamit suliarineqartarpoq. Suleqatigiissitami pineqartumi ilaasortaapput ilisimatusartartut Norgimeersut, Canada´meersut, Kalaallit Nunaanneersut Rusland-imeersullu. Aataaqatigiiaat assigiinngitsunik periuseqarluni malinnaaffiginiarlugit misissuiffigineqartarput (ilisimatusarnermut tunngasut takukkit), taakkulu tunngavigalugit piujuartitsiniarnermik tunngaveqarluni pisassiissutigineqarsinnaasunik suleqatigiissitaq siunnersuisarpoq. Aataqatigiit Newfoundland-ip imartaaniittartut amerlanerpaaffissaminniissorineqarmata imaani uumassusillit ataqatigiiffii eqqarsaatigalugit kiisalu inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat eqqarsaatigalugu pisassiisoqartarsinnaassasoq isumaliunneqaqqavoq. Assersuutigiinnarlugu aataartassiissutit qaffanneqartarsinnaapput puisit amiisa akii qaffakkaangata, tassa peqassuseq appartinneqartarsinnaavoq, qulakkiiginnagassaavorli peqassutsip qaffasinnerpaaffiata 70 %-ia ammut qaangerneqassanngimmat. Peqassuseq amerlanerpaaffimminiit 70 % ataallugu ilanngartorneqalerpat aqutsineq pillugu pilersaarummik suliaqartoqassaaq peqassutsip 70 %-iata qummut qaangersimaneqarnissaa qulakkeerniarlugu. Grønlandshavet-imi ilimanarpoq 70 %-ia ataateqqaneqartoq, taamaammallu aataaqatigiinnit taakkunannga pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutissat naatsorsuusiornikkut tunngaveqartumik aammalu amerliartuaaginnarnissaat qulakkeerniarlugu suliarineqartarput.

Ilisimatusarneq

Aataaqatigiit malinnaaviginiarlugit piaqqiffiusartuni ukiut tallimakkaapajaarlugit piaqqanik kisitsisoqartarpoq. Piaqqat amerlassusianniit aataaqatigiit qassinik ataasiakkaanik aataartaqarsimassanersut paasiniarlugu naatsorsuusiortoqartarpoq. Siullermik arnavissat ukiunik qassinik utoqqaassuseqaleraangamik piaqqisinnaanngortarnerat paasiniarneqartarpoq, taakkunanngalu qassit piaqqisimanerat aamma kisinneqartarlutik. Newfoundland-ip imartaaniittartut ikilipilooraluarmata aataat arnavissat siusinnerusukkut piaqqisinnaanngoraluarput, arnavissallu tamangajammik piaqqisaleraluarlutik. Maannakkut ukiuni makkunani aataat taakani amerlangaalermata arnavissat amerlanerusut kingusinnerusukkut piaqqisalerput, aammalu ukiuni kingullerni qulini arnavissat piaqqisartut 20-86 %-ii piaqqisarsimanissaat ilimagineqarpoq. Tassami imaakkami arnavissat ilaat katatsisoortaramik, pingaartumik saluttortaat piaqqaminnik puallartitsivallaarneq ajoramik taamaalillutillu piaqqat ilaat uumaannarsinnaasaratik. Tassa 2012-imi 2008-mut sanilliullugu affaannarmik amerlassusilinnik aataat piaqqisimassagunik, taava tamanna ima paasineqassanngilaq inerissimasut piaqqisinnaasullu ikilisimassasut, kisianniliuna ikilisimanngikkaluarlutik timimikkut atugaat ajornerulersimammata illaanik katatsisoornerit piaqqallu toqusoorutit amerlanerulernerat peqqutaallutik piaqqiarineqartartut ikinnerulersimasut.

Piaqqiarineqarsimasut amerlassusiat arnavissat piaqqiortarnerannik tunngasunik paasissutissanik ilallugit, qassit pisarineqartarnerannik kiisalu aataqatigiit iluminni aaqqissuussaanerinut tunngasunik paasissutissanik aammalu sikkorlunneranik peqquteqartumik piaqqat toqusoorutaasut kisitsisinik missiliuussinernik qarasaasiami naatsorsuut immersorneqartarpoq. Paasissutissarpassuit taama ittut naatsorsuummut immersuukkaanni taava piaqqat qassit tulliani nakkaassanerat missiliorneqarsinnaavoq. Taamaalilluni kisitsinermit amerlassusiannik kisitsisip pissarsiarisap qarasaasiamik naatsorsuutip inernera assigippagu assigipajaarpaguluunniit – tassa amerlassusiat eqqukannersupilussuusimassaaq. Assersuutigalugu naatsorsuutigaarput 2012-imi kisitsinermit inernerusoq appasinnipilussuussasoq 2008-mi kisitsinermit inernerusumit. Tamanna peqquteqarpoq arnaviarpassuit ilumioqanngitsut 2012-imi takkussuussimanerat maluginiarneqarmat. Taamaammat aataavaqqat piaqqat amerlassusiannik kisitsinikkut missiliuussisarnerit eqqoriakannerneqarsinnaasarsimapput. Missiliuussinerlu kingulleq (2007-imeersoq) naatsorsuutigisamit appasinnerungaatsiarsimavoq. Tamatuma takutippaa kisitsisit kinguaassisarnerinut imaluunniit toqusartut amerlassusiat immaqaluunniilli kisitsinermi kukkusoqarsimasinnaavoq. Sunarpiaq peqqutaanersoq suli paasineqanngilaq, taamaammat 2017-imiilli nutaamik missingersortoqarsimanngilaq. Aamma puiseqatigiiaat allat marluk taamatut ajornartorsiutigineqarput, taamaammat massakkut paasiniaanerit ingerlapput, suna peqqutaalluni taamaattoqarnersoq immaqaluunniit allanngortoqarsimanersoq misissuiffigineqarluni.