Aataaq

(Pagophilus groenlandicus)

Aataat piaqqiortarfimminni Newfoundlandimi. Saamiatungaani aataavaraq ilimanartumik siullermik piaqqisimasoq amia allanikkiartortoq. Talerpiatungaani aataaq utoqqassaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Angissusaa isikkualu

Aataaq puisiuvoq akunnattumik angissusilik. Inuusukaat (allattuut/aataavaqqat) toornertut ittunik milaqarput, inerikkiartornertillu ilutigalugu qaavinni (saneraannilu) milaat erseqqissiartortarput. Angutivissat inersimasut agguaqatigiissillugu 1,70 m takissuseqalersarput, arnavissat 5 cm missiliorlugu naannerusarlutik. Takissusialli allanngorartorujussuuvoq, takinerit ilaanni 2,00 m angusinnaasarmatigit.

Piaqqiorfimminniit Newfoundlandimiit aataat siulliit Kalaallit Nunaata kitaata imartaanut tikittarput maajip qeqqani, taamaalineranilu inersimasut 80-90 kg missiliorlugu oqimaassuseqartarput. Kingumullu piaqqisarfimminnut utertigatik aasaq ukiarneralu ilanngullugu puallarsertarput, piaqqiornerilli februarimi aallartittartut angutivissat taamaalinerani agguaqatigiissillugu 145 kg oqimaassuseqartarput, arnavissallu 130 kg missaanni.

Nerisaat

Aataat Kalaallit Nunaata kitaaniittartut Upernavik tikillugu nerisarisartagaat tassaanerusarput ammassaat, krillit, aalisagaaqqanillu allanik akullattaarlugit. Avataani ikkannersuarni aalisarfigineqartartuni aataat aqajaruinik misissuinerit amerlagisassaanngikkaluartut takutippaat, nerisarisartagaanni aamma putooruttut pingaaruteqartorujussuusimassasut. Upernaviup avannaani aataat nerisaat tassaagajunnerupput eqalugaasat parathemisto-nik (kinguit ilaat immap qaarpasissuani uumasuusut, asseq natsiip ataatungaaniittoq takuuk) akusarlugit. Aataat Tunup imartaaniittartut sutortarnerat itinerusumik ilisimaneqanngilaq.

Allattuup naavani nerisannaavi, ammassaat. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Voksne grønlandssæler fouragerer oftest i flokke om sommeren og efteråret. Føden vil da i reglen bestå af lodde i Syd og midt Vestgrønland og polartorsk når man kommer nord for Upernavik. Foto: Aqqalu Rosing-Asvid.

Piaqqiortarnerat

Aataat inersimasut tamakkipajaavillutik sumiiffinni aalajangersimasuni pingasuni ukiornerani katersuuttarput, taakkunanilu piaqqiortarput (takuuk: “Siaruarsimanerat” aamma “Amerlassusiat”). Aataaq arnaviaq piaqqisinnaalertarpoq ukiunik tallimanik utoqqaassuseqaleraangami, Tunulli imartaaniittartut pingaartumik ukiuni ammassaffiusuni aataanut kitaata imartaaniittartuniit malunnaatilissuarmik kingusinneralutik piaqqisinnaalertarput.

Aataat New Foundland aamma Hvidehavet nalaanni februaarip marsillu aallartisimalernerani piaqqiortarput. Grønlandshavemi piaqqiornerit martsip naajartornerani aallartittarput. Piaqqat nakkaraangamik 80 cm-inik takissuseqakkajuttarput, 10 kg-llu missaanni oqimaassuseqartarlutik. Ullut 10-12 missaanni miluttarput, piffissamilu tassani ullormut 2 kg sinnerlugu oqimaalleriartarlutik. Arnavissat milutitsiunnaarnerisa kinguninnguatigut nuliunerat aallartittarpoq. Mannik piaranngorsinnaalersoq marlussunnguariaannarluni aveqqeriarluni unikkallartarpoq toquusartutut oqaatigineqarsinnaalluni. Mannik aatsaat julip naanerani augustusip aallartinnerani illissamut nipputtarpoq, illaavalu alliartulersarluni.

Aataap piaraa (whitecoat). Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Mamaartarnerat (meqqutik katallugit nutaanik meqqutaartarnerat)

Nulioreeraangamik angutivissat inuusukaallu siulliullutik amerlasoorsuullutik katersuuttarput mamaarneq aallartilersarmat. Arnavissat sapaatip-akunneri arlalialuit neriniaqqaarlutik mamaarnissartik aallartittarpaat. Puisit ilaat piaqqiorfinni mamaartarput, allat aasaanerani najortakkaminnut aallareersimasarput, aqqutaanilu unillutik mamaartarput.

Piaqqiorfissatut ornigarneqarluartartut pingasut takussutissiami takuneqarsinnaapput, kiisalu aataat amerlassusigisinnaasaannik missiuliuinerit piaqqiortarfinni ataasiakkaani takuneqarsinnaallutik.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Allattuut amerlanerpaartaat mamaareeraangamik Newfoundland qimallugu avannamut aallartarput. Angutivissat siulliullutik mamaarunnaartarput aataavaqqat siornalu piaraanikut (ukiortat) mamaartussaanngitsut, ilagalugit Kalaallit Nunaata kitaanut majip qeqqata eqqaani tikittarlutik. Junip julillu ingerlaneranni arnavissat tikittarput aasallu ingerlanerani aataat inuusuttut inersimasullu siammartarput, sineriak sinerlugu, avataatigullumi Baffin Bugtikkut, avannamut ingerlaartarlutik.
Ilaat aamma Kalaallit Nunaat kujaqqullugu Tunumi sinerissap kujasinnerusuani Tasiilap eqqaa angullugu ingerlaartarput, aataanik allanik Tunup Imartaani piaqqisartunik naapitsiartorlutik. Puisit Tunup Imartaaneersut amerlanersaat Barentip Imartaanut aasaanerani aamma kangimut siammartarput puisinullu Hvide Havet-mi piaqqisartunut akuliuttarlutik. Aataat piaqqiortarfimminnut uteriaqqilersarput ukiap ukiullu ingerlanerini sikup sassariartornera malittarisarlugu. Ilaalli, pingaartumik inuusukaajunerusortaat, Kalaallit Nunaata kujasinnerusuata sineriaani ukiisarput.

Ukiup sikua apeqqutaatillugu sumiiffiit piaqqiffiukkajunnerusut ukiumiit ukiumut nuttarfigineqartarput, piaqqisarfiilli 1700-qarallarneraniilli ilisimaneqalersimasut ullumimut allannguuteqangaarsimanngillat. Kalaallit Nunaata kujaterpiaanili 2007-imi takkupput aataavaraaqqat untritillit arlallit qiviuerneqanngitsut milueqqammisut (tuluttut taaneqartartut: whitecoats). Taakkua sikorsuarniitillutik Qaqortoq tikillugu saavigussaasimapput – kingornagullumi aamma ilaatigooriarlutik Nunap Isuaniit Arsuk tikillugu naammattoorneqartarsimapput. Taamatut naammattuuillattaartarnerit paasinarsisippaat aataat ilamininngui (nalinginnaasumik piaqqisarfinni piaqqiarineqartartunit ikinneralaarsuunerat) qularnanngitsumik nunatta kujaterpiaata avataani sikorsuarni piaqqisarsimassagunarmata.

Killiffik

Aataat aningaasarsiutigalugit piniagaanerat piaqqiorfiini Tunup Imartaani taamanersuarli 1720-kkunniilli Newfoundland´imilu 1760-ikkunniilli aallartipput. Pisarineqartartut amerlanerpaarpaaffiat anguneqarpoq 1800´kkut qiteqqunneranni, kingornali pisarineqartartut ikiliartuaaginnavissimallutik, piniagaavallaarnerat peqqutaalluni aataaqassuseq appariartulersimammat. Aataat Newfoundland-ip imartaaniittartut ikilisimapput, 2 millionit inorlugit amerlassuseqalersimallutik. 1970-kkut aallartilaarneranni ikileriarsimapput. Taamanerniilli pingaartumik 1980´ikkunni puisit amiinik atortussialiortarnerit akerlerineqangaarnerat peqqutaalluni aningaasarsiutigalugu pisarineqarsinnaasut aqutsinikkut sukateriffigineqarnerisa puisillu amiisa akii appangaarnerat peqqutaallutik pisaasartut ikileriarujussuarsimapput. Tamatuma kingunerisaanik 1970-ikkunninngaanniit 1990-ikkut qiteqqunnerata tungaanut  aataarpassuaqalerpoq, 6 millionit sinnerlugit amerlassuseqalerlutik.

Tamatuma kingornatigut qanoq pisoqarsimanera pillugu isummat allanngorsimapput. Pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) alla pitsanngoriartoqarneranik takutitsivoq, taanna malillugu puiseqatigiiaat piffissami 2000-2012-imi ikileriarput, 4 1/2 millioninik amerlassuseqalerlutik, taakkulu 2019-imi amerlerialaarsimapput, 4,7 millioninik amerlassuseqalersimallutik.

Aataaqatigiinnit canadamiut kalaallillu pisarisartagaat piffissami 2015-2021 agguaqatigiissillugu ukiumut 100.000-t missaanniipput, nunat amerlaqatigiipajaanik pisaqartarlutik. Pisarineqartartullu aataaqassutsimut tamakkiisumut annikitsuinnarmik sunniuteqarsimavoq, maannakkummi aataaqassuseq imminut ingerlattutullusooq ippoq – puisit qanoq pisinnaatiginerisigut, piaqqiortarnerisigut kiisalu mikisuuneranni pissusissamisoortumik ikileriaateqarnerisigut imminnut aquttarmata. Assersuutigiinnarlugu Newfoundland-ip imartaaniittartut 2008-mi 1,6 mio. missaanni piaqqisimapput, 2012-imili taamaallaat 800.000 missaannaanni piaqqisimallutik. Silap pissusaata imminnullu qanillutik uumasuunerisa kinguneri (soorlu piaqqiortarfinni sikoqannginnerata/pitsaanngitsumik sikoqarnerata kingunerisaanik puisit mikisuuneranni pissusissamisoortumik ikileriaateqarnerisigut, kiisalu nerisassanik unammillertarnerup kingunerisaanik piaqqat amerlassusaasa nikerarnerat), peqassutsip ineriartorneranut pisarineqartartunut naleqqiullugu annertunerujussuarmik sunniuteqartarpoq.

Tunup Imartaani aataat piaqqisartut amerlassusaat 1979-ikkunninngaanniit qaffariaateqarsimapput, kisiannili Newfoundland-ip imartaaniittartunut sanilliullugit tappavani aataaqassuseq sumininnguamik qaffariaateqalaaginnarsimalluni. Aataaqatigiinnut taakkununnga tunngatillugu pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) alla atorneqalersimavoq, taannalu naapertorlugu aataaqatigiit siornatigut ilimagineqarsimasumit amerlanerulaarput. Taakku massakkut 1,1 millionit missaanniissangatinneqarput.

Siunnersuisarnerit ingerlatsinikkullu aqutsineq

Piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik aataanik iluaquteqarneq pillugu siunnersuinerit ICES-ip/NAFO-p/NAMMCO-llu ataanni suleqatigiissitamit suliarineqartarpoq. Suleqatigiissitami pineqartumi ilaasortaapput ilisimatusartartut Norgimeersut, Canada´meersut, Kalaallit Nunaanneersut Rusland-imeersullu.

Ilisimatusarneq

Aataaqatigiit malinnaaviginiarlugit piaqqiffiusartuni ukiut tallimakkaapajaarlugit piaqqanik kisitsisoqartarpoq. Piaqqat amerlassusianniit aataaqatigiit qassinik ataasiakkaanik aataartaqarsimassanersut paasiniarlugu naatsorsuusiortoqartarpoq. Siullermik arnavissat ukiunik qassinik utoqqaassuseqaleraangamik piaqqisinnaanngortarnerat paasiniarneqartarpoq, taakkunanngalu qassit piaqqisimanerat aamma kisinneqartarlutik.

Puiseqatigiit ukiuni arlalinni pisarineqartartut amerlavallaartarsimanerisa kingornatigut sukkasuumik amerliartoqqilersimapput piaqqannillu kisitsinerit naapertorlugit aalaakkaasumik amerlasimapput mikisuunerannilu pissusissamisoortumik ikileriaateqartarnerat appasissimalluni. Amerliartornerminnili nerisassat pillugit unammisarnerat kiisalu ukiup ilaani sikup pitsaasannginnera piaqqallu toqorartut amerlanerat peqqutaallutik pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) nutaanngitsoq atorsinnaasimanngilaq. Taamaattumik pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) nutaaq 2023-mi atorneqalerpoq, taannalu kisitsinerni missiliuinerit ilaannik allanngortitsisimavoq. Pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) nutaaq suli misilerarneqarpoq, ukiunilu aggersuni tulluarsarneqarnissaa ilimanarpoq.