Kapisillit nalunaaqutsersukkat

Kapisiliup niaquata iluani nalunaaquttat.

Ukiut tamaasa kapisilinnit misissugassanik peersiartortut NASCO -meersut (North Atlantic Salmon Conservation Organization) Pinngortitaleriffimmukartarput. Kalaaliaqqami kapisillit tuniniakkat misissugassanik peersiffigisarpaat.

Immersugassaq una toorlugu aajuk

Kapilisik pillugu quppersagaq (kal/qall/tulut) uani aaguk (2 mb)

Nalunaaquttat assigiinngitsut atorneqartarput. Aalisakkap iluaniittut silataasigut takuneqarsinnaanngillat.

Nalunaaquttamik siumuisimaguit kaammattussavatsigit nassiutequllugu paasissutissat uku ilanngullugit

  • Pisarineqarfia (sumiiffik – position imaluunniit feltkode)
  • Aalisakkat takissusaa oqimaassusaalu

Nalunaaquttamut ilanngullugu aalisakkap tattaanik (50 miss. avaleraanillu ½ cm2-tut angitigisumik nassiussisinnaaguit iluassaqaaq! Avaleraq mikisoq qitiata tunuatungaaniittoq piumanerussavarput. Taakku tamarmik aalisakkap utoqqaassusaanik aalajangiinermi atorneqartarput, genetikkimullu tunngasumik misissugassanik peersiffigineqartarlutik.

Kapisillit niaquani nalunaaquttat mikisuaqqat aamma ikkunneqartarput.

Akissarsisitsisoqarneq ajorpoq, kisianni nunatsinnit nalunaaquttanik nassiussisimasut akornanni makitsinermi peqataasinnaavutit eqqugassaallutik 1500 $ USD (8.000 kruunit miss.). Makitaanissamut periarfissaqarluarpoq!

Taamaammat eqqaamakkit ateq, adresse, telefonnormu il.il.

Nalunaaquttat kapisilimmut (qaavanut) ikkunneqartartut.

Kapisillip avaleraanut uani nalunaaqutaq ikkunneqartarpoq.

Niaquani nalunaaqutaq.

Avaleqqami minnermi nalunaaqutaq pussummi ima mikitigaaq.