Natseq

Pusa hispida

Qeqertarsuup sulluani natseq. Ass: Carsten Egevang

Angissusaa isikkualu
Kalaallit Nunaata imartaaniittartunit puisinit mikinerpaaq tassaavoq natseq. Inersimasut piaqqiorsinnaalersimasut angissusiat sigguiniit pamialluata nuuata tungaanut 1.10 m-imiit 1.45 m-imut angissuseqartarpoq, ukiuuneranilu pualanerpaagaangamik 50 kg-miit 110 kg-mut nalinginnaasumik oqimaassuseqarsinnaasarlutik. Natsiit amerlanerpaat aasami salunnerpaasarput, tassami ukiuunerani oqimaassutsimik agguaqatigiissillugu pingajorarterutaata missaa angullugu oqilisinnaasarami.
Ilaatigulli pisaqartoqartarpoq natsernik anginernik (anginerpaat 1.70 m-it tungaannut angitigisunik 150 kg-llu tungaannut oqimaatsigisunik). Natsiit angisoorsuit sumiiffinni aaliangersimasuniinniarnerusarput, natsernullu mikinerusunut sanilliullugit sumiiffigisartakkaminnut aalajaannerusarlutik.

Kingornuttakkatigut sananeqaatit pillugit siornatigut misissuinerit assigiinngissutsinik takutitsisinnaasimanngillat, issittumi natsiit uumasoqatigiinnut assigiinngitsunut aggulunnissaannut atorsinnaasumik. Canadap Kalaallit Nunaatalu akornanni ilalisaatinik akuttunngitsumik paarlaasseqatigiittoqartarsimarpasippoq, aamma natsiit mikisut angisuullu akornanni.

Ilulissat Kangiani natsiit uani ilanngunneqanngillat, natsiit tamaaniittut angisoorujussuummata, Allaat ammalortortaallu aamma allaanerupput, puisillu taakku allanngortunik kingornussalinnik amerlasuunik peqarput, natsiit allat piginngisaannik. Ilalisaataasa takutippaat Issittumi natsiinit allanit ukiut 220.000-it matuma siornatigulli avissaarsimanerat kiisalu ukiut 25.000-it matuma siorna tikillugu immikkoorlutik uumasuusimasut.

Sumi immikkoorlutik uumasuusimanersut erseqqissumik ilisimaneqanngilaq, Kangiatali nalaani kangerlunninngaanniit anisinnaajunnaarsimasinnaanerat ilimanaateqarsinnaavoq, sermip iigartartup alliartornerata nalaani kangerluillu tamatuma nalaaniittut assertarmagit.

NASA/Goddard Space Flight Center Scientific Visualization Studio. Sermip uukkartarfiata piffissap ingerlanerani kinittarnera, Anker Weidick aammaluj Ole Bennike, nalunaarsugaat, Geological Survey of Denmark & Grønland sinnerlugu https://svs.gsfc.nasa.gov/vis/a000000/a003600/a003630/Jakobshavn_2009_sm2.21911.jpg

Qulliuvoq natseq Kangianeersoq angisooq. Alliulluni natseq sinerissameersoq.

Nerisartagaat

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut natsiit amerlanerpaat Avannaani Tunullu imartaanni sikoqaqisuni uumasuusut annerusumik saarullinnik, eqalukkanik themisto-nillu (kinguit ilaannik), immap ikeraniittartunik, nerisaqarnerusarput. Kalaallit Nunaatali Kitaani Uummannap kujataani nerisaat assigiinngisitaarnerusarput, assersuutigalugu nerisarisartagaanni ammassak, uugaq krillerilu pingaaruteqarsinnaapput.

Natserup aqajarua themistonik imalik.

Kinguaassiortarnerat

Natsiit sikumi apusinerni qangattaliorfigisimasaminni martsimi aprilimiluunniit piaqqisarput, qangattat nunarsannik taaguuteqarput. Natsiat piaqqiarineqaqqammigaangamik 60 cm missiliorlugu takissuseqartarput, 4,5 kg missiliorlugulu oqimaassuseqartarlutik. Canadami sumiiffinni aalaakkaasumik sikusartuneersut paasissutissat takutippaat taakani, natsiaaqqat sapaatip akunnerini 6-7-ini miluttartut, arnamillu qimakkaangatik, agguaqatigiissillugu 88 cm angissuseqalersimasarlutillu 22 kg missaanik oqimaassuseqartalersimasut. Natsiillu miluttarnerisa sivisussusiannut qanoq sikkoritsiginera (pingaartumik aalaakkaasuunera) apeqqutaasinnaavoq. Sikunik saatsersoqarfiit ilaannit, Okhotske-ip imartaanit, paasissutissat pissarsiarineqarsimasut takutippaat, tappavani natsiiaqqat sapaatit akunneri pingasuinnaat miluttartut. Arnavissat milutsitsinertik qaangiukkiartuleraangat unissimalaaginnartorluunniit nuliuffiginiarneqartarnerat aallarteqqittartoq ilimagineqarpoq. Angutivissat aqqaamariaasiisa (sivikitsuinnarmik aqqaamasaqattaartarnerat) allannguuteqartarnerat aamma timimikkut kimmartiffeqartarnerisa ikeqartarnerisalu takutippaat aalaakkaasumik sikulimmi sikup ataani sumiiffigisartakkaminnik illersuiniarlutik paannittarneranneersuusut. Angutivissat nuliunermik nalaanni qinersiminneersumik kiinnamikkut aniatittakkaminnik imerpalasumik tipiliortitsikkajuttarput. Tipiliortitaminnik qangattat allullu ”naalagaaffiginiakkatik” tippassertarpaat, taamaanneranilu angutivissat neqaat allatut tipeqalerlutillu aamma mamaqalersarput – tiggassunnilersarlutik. Tiggassunninneq sumiiffiit ilaanni ukiuunera naallugu natsersuarni angutivissani narlanngunartuusarsimavoq, tassa sikoqqaarneraniit tipittuliulertarsimammata, taamaattumillu nuliuunerup nalaannaani tiggassunnittartutut taaneqarsinnaanatik.

Natsermik piaralimmik sikumi qarajaliaasami takussutissiaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Mamaartarnerat

Natsiit ataasiakkaat aprilip naalernerani mamaalereersarput, angutivissallu tigganniutigalutik mamaarsinnaasarput. Mamaartut majip ingerlanerani amerliartuinnartarput junimilu amerlanerpaasarlutik. Taamaalinerani natsiit agguaqatigiissillugu piffissap affaa angullugu sikumi seqinnisaartarput. Pingaartumik silaginnerani, seqinnerluartarluni kissannerani, taamaalinerani natsiit sikumi seqinnisaartut amerlalluinnartarput. Tamatut seqinnisaartarnermikkut meqqussatik sukkanerusumik naatinniartarpaat, seqernup kissaanik aap timimi kaaviiaarnera sukkanerulertarmat. Taamaalinerani natsernik kisitsinerit ingerlatinneqakkajuttarput. Angutivissat tiggassunniutigalutik mamaakkajuttarput, arnavissallu mamaajutigalutik piaqqaminnik milutsitsisinnaasarlutik.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Natsiit Issittoq kaajallallugu siaruarsimasuupput, nunarsuullu avannaani ukiuunerani aalaakkaasumik sikusartuni tamani siumugassaajuarlutik. Natsiit natseqatigiinnut assigiinngitsunut tallimanut immikkoortitersimasuupput (puiseqatigiit ukiorpassuarni avissaaqqasimasut, taamaattumillu kingornuttakkamik ilalisatimikkut allaanerussuteqarput), puisit Kanganiittut (Ilulissat Kangerluani) puisinik allanik akusinnaapput, tamannali annikitsuinnarmik pisarpoq, aammaa Issittumi natsiinut naleqqiullugit kingornuttakkamik ilalisaatiminnik suli allaanerungaatsiarput. Sumiiffinni uumaffigisaanni assigiinngitsut aporfiuneri peqqutaallutik piffissap ilaani qularnanngitsumik avissaaqqasimapput, massakkulli sanileriillutik uumasuugalluarlutik suli immikkoorput, taamaattumik uumassusileqatigiit ilaattut immikkut inissinneqarneq ajorput, uumasutulli avatangiisit immikkut ittut aallaavigalugit naleqqussarsimasutut inissinniarneqarnerusarpoq.

Natsiit amerlassusaat erseqqissumik ilisimaneqanngilaq, natsiit amerlassusaat eqqorluarlugit kisinnissaat assut ajornartorsiutigineqarmat. Puisit soorlu natsersuit aamma aataat mikinernanni kisinneqartarput, taakku tamarmik sumiiffimmi annikitsumi sikup qaaniitillutik piaqqiarneqartarput. Natsiit taamaalineqarsinnaanngillat, aputip iluani qangattani piaqqisarmata. Taamaattumik puisinik kisitsissagaanni periuseq puisit mamaarnerisa nalaanni sikup qaavaniinneranni pisarpoq (puisit amerlanerpaartaat sikup qaavaniinneranni). Taamaaliornikkut kisitsisit ikinnerpaat pissarsianeqartarput, nalorninartoqarsinnaasarpulli, puisit sikup qaaniittut amerlassusaat ullormiit ullormut ullullu ingerlanerani nikerarsinnaasarmat. Tamanna kisitsisit nalorninartoqarneranik kinguneqartarpoq aamma natsiit sumiiffinni annertoorujussuarni uumasuusarmata kisitsinerit akisoorujussuusarput.

Issittumi natsiit (Pusa hispida hispida) natseqatigiinni tallimaasuni amerlanerpaapput, sumiiffimmilu annertoorujussuarmi siammarsimallutik uumasuupput. Issittumi natsiit 2,5-3 milliuunit missaanniinnissaat ilimagineqarpoq, taakku saniatigut puisit Pusa hispida ochotensis-it 120.000-it missaanniissangatinneqarput, natsiillu allat pingasut kujasinnerusumiittut (marluk tatsini uumasuupput) taamaallaat katillugit 15-25.000-it missaanniipput. Kangiani puisit aamma kisinneqarsimapput, taakkulu 1641-t missaanniittut sikup qaavaniittut takuneqarsimapput (maajip naalernerani 2018-imi).
Kisitsisit missingersuutaannaapput, puisit maajimi sikup qaavaniittut amerlaqqataasa missaanniittut nalinginnaasumik aqqaamasarmata, taamaalilluni puisit 3.000-it missaanniinnissaat missiliorneqarput.

Takussutissiami natseqatigiiaat agguataarneqarneri ersersinneqarput, satellitsikkullu malinnaanerfit malillugit nalinginnaasumik nikinnerminni sumunnartarnersut ersersinneqarput.

Natsiit allat assigiinngitsut amerlassusaat siammarsimassusaallu pillugit missiliuinerit takussutissiami takuneqarsinnaapput. Misissuinerit arlallit, amerlanerit pisoqaapput, katinneranni issittumi natsiit amerlassusigisinnaasaannik eqqoriaanernik tutsuiginartunik tunngaveqarput.

Issittumi natsiit aqussinnaajumallugit aamma peqassutsimi allannguutit paasisinnaajumallugit ikitsunnguakkuutaarlugit aggulunnissaat pingaaruteqarpoq, taamaaliornikkut sumiiffinnut allanut avitseqatigiinnerit annikinnerpaaffianniitinnissaat imaluunniit soqanngivissornissaa anguniarlugu. Ilalisaat tassani manna tikillugu iluaqutaasinnaanngimmat NAMMCO-p ataani suleqatigiiffiup sumiiffiit taama ittut nassuiaaserneqarnissaat misilissimavaa, natsiit nassitsissummik ikkussuiffigalugit misissuiffigineqartut ilaatigut ikiorsiullugit.

Svalbardip Kalaallit Nunaannilu Tunup akornanni annikitsuinnarmik akulerussuuttoqartartoq takussutissiap takutippaa. Tunumi natsiinik allanik tikittoqartarpasinngilaq, Tunup Avannaarsuatali nalaanninngaanneersuugunartunik puisunik (pingaartumik ukiukitsunik” kujammut ingerlaartunik aqqusaartoqartarpasippoq. Kangerlunni amerlanerni natsiinik peqarpasippoq. Kalaallit Nunaanni Kitaata kujasinnerusortaani natsiit aasaanerani sikorsuit iluaqutigalugit tikittarunarput, taakku ilaat ataasiakkaat Labradorimut apuuttannguatsiarput. Nunap Isuanik ituiillutik tikiuttartut amerlanerpaartaat tamatuma nalaani piniartunit pisarineqartannguatsiarput, taamaattumik Kitaani Tunumilu puisit akulerussuuttarnerat annikingaarmat immikkut taasassartaqarunanngilaq, pingaartumik ukiuni isseqanngingajattuni annikitsuinnarmik sikorsuaqartillugu.

Kalaallit Nunaanni Kitaata Avannaani pissutsit allaalluinnarput, puiserpassuarnik (ukioq taanna inuusimasunik) tikinneqartaramik, taakku Canadap avannarpasinnerusortaani qeqertaninngaanneersuupput. Puisit Kalaallit Nunaanni Kitaata Avannaani takkusimaartarnerat piniagaaanerallu assut isumaqarput, taamaattumik Canadap kangisinnerusortaaniittut Kalaallit Nunaatalu Kitaaniittut isumalluutitut ataatsimoortutut isigineqartariaqarput.

Natsiit Hudsonip Kangerliumarngani Canadap kangisinnerusortaaniittunut akulerussuuttarnerat annikippasippoq. Sullualummi natsiinik akulerussuuttoqartarnera aamma killeqarpoq, tamatumali nalaani paasissutissat annikipput, inerniliinissamut amigarlutik.

Takussutissiami takuneqarsinnaavoq natseqatigiiaat agguataarneqarnerat, nikittarnerisalu satellitsikkut uppernarsarneqarneri.

Killiffik

Natsiit Issittumi tamarmi siaruarsimasuunertik iluaqutigaat, puisinullu allanut ataatsimoorlutik piaqqeqatigiittartunut sanilliullugit ikilisapiloorneqarsinnaanermut immikkoortitaarlutik piaqqisarnertik illersuutigaallusooq. Aammami natsiit kalaallit namminneerlutik nalunaarsuiffianni nungukkiartortitaanermik ulorianartorsiortinneqartutut (2018) nalunaarsorneqarsimanngillat.

Kalaallit Nunaatali nalaani natsiit immaqa ikiliartulersimagunarput. Tunumi Kitaanilu 2005-ip kingornatigut pisarineqartartut affaannanngorsimapput. Kitaani 2006-imi Tunumilu 2008-mi nannuttassiissutit eqqunneqarsimasut natsiit pisarineqartartut ikilinerannut peqqutaagunarput. Taamaattumik nannut amerlisimanerat assortorneqarsinnaagunanngilaq, taakkulu natsiit ikilisimanerannut peqqutaaqataapput. Sikorsuaqartarnera 2005-iminngaanniilli aamma allanngungaatsiarsimavoq, sumiiffiilli ilaanni aalisarneq puisinniarnermut naleqqiullugu sammineqarnerulersimavoq. Sumiiffiit ilaanni qimmit qimuttut piffissami uani aamma affaannangorsimapput, puisip neqaanik pisariaqartitsinerup annikillineranik kinguneqartumik. Sumulluunniit saakkaluaraanni pisarineqartartut arlalitsigut sunnerneqarsinnaapput, pisarineqartartullu ikilisimanerat paasineqassappat assigiinngitsut arlallit misissorneqartariaqarput.

Kangiani puisit avatangiisertik peqqutigalugu immikkut naleqqussartariaqarsimasut peqqutaallutik immikkut ittumik aamma sammineqartariaqarput. Kangiani ukiuni kingullerni allannguutit ilagaat ukiakkut ukiukkullu piffissap ilaani ilulissat ima mikitigisimapput kangerluit paavanni pisarnermittut tippussaasut. Ilulissat arlallit Qeqertarsuup Tunuanut saavissimapput, Kangiani ammanerit annertuut pilersissimallugit. Umiatsiaaqqat angallatillu taamaalillutik Kangianut puisinniarlutik pulasarsimapput, sumiiffinni ilulissanit siornatigut illersorneqarsimasunit. Tamanna Kangiani puisinut sunniuteqarnerlussimanersoq erseqqissumik suli paasineqanngilaq!

Natsiit Kalaallit Nunaata nalaanniittut qanoq inissisimanersut massakkut oqaatigiuminaappoq, nungutaanissamilli navianartorsiortutut oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Aqutsivigineqarnerat

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut natsiit piniarneqartarnerat aqunneqarnerallu pillugit suinnersuinerit NAMMCO-p ataani ingerlanneqartarput. Natsiit amerlanerpaartaat piniartunit ungaseqalutik uumasuusut siornatigut taaneqarsimagaluarpoq. Taamaattorli piniagaanerisa nalunaarsorsimanerat misissoraanni takuneqarsinnavoq pisaasartut amerlanerpaartaat natsiit inereqqammersuusarmata, taamaattoqarneratalu kingunerisaanik natseqatigiit ineriartoqqinnissaraluat ajornerulersinneqartarpoq.

NAMMCO-p tikkuagaasa ilagaat Kalaallit Nunaat Kitaani aamma Tunumi natsiinik kisitsisimanngimmat, taamaalilluni nungusaataanngitsumik piniartoqarneranik takussutissiisimanani, aamma Kitaani natseqatigiit pillugit killigititaasussamik inissiinissamut kisitsisitigut paasissutissanik amigaateqartoqarpoq, taakkunani puiseqatigiit Kitaaninngaanneersut ilanngunneqassapput.

Sumiiffinnilu aalajangersimasuni piniagaavallaarsimappata ikiliartortitsisoqalersinnaavoq (taamaattorpaaloqarporlu aamma), taamaattumillu sumiiffigisami amerliseqqinnissaat anguniarlugu aqutsinikkut sukaterinerit aqqutissaasinnaapput.

Ilisimatusarneq

Natseq ukiuni tulliuttuni ilisimatusarfigissallugu pingaarnersiuinermi toqqarneqarsimasoq tassaavoq Ilulissat eqqaanni Kangiani puisi, sikuusarnerata allannguuteqarsimanera natsiinut kingunerluuteqarnersoq paasiniarneqassaaq. Ilalisaatit pillugit misissueriaatsit aamma pitsanngoriaateqarsimapput, issittumi puisit ikitsunnguakkuutaarlugit misissorneqarsinnaalersimallutik, sumiiffinni assigiinngitsuni piniagaanerat qanoq sunniuteqartarnersoq paasiniarneqassalluni.

Natsernik timmisartut atorlugit kisitsisoqaliivinngilaq, ilisimatusartulli dronit atorlugit assilisat, satellitikkut assilisat kiisalu AI atorlugu assilisat puisinik kisitsinernut sulinerminni atortarpaat. Taama periuseqarluni kisitseriaatsit ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata sumiiffinni annertuuni kisitsinerit akikinnerujussuanngortissinnaavaat!

Natseq satellitsikkut nassitsissutiligaq. Assiliisoq Aqqalu Rosing-Asvid.