Natseq - Greenland Institute of Natural Resources

Pusa hispida

Qeqertarsuup Tunuani natseq. Ass: Carsten Egevang

Angissusaa isikkualu
Kalaallit Nunaata imartaaniittartunit puisinit mikinerpaaq tassaavoq natseq. Inersimasut piaqqiorsinnaalersimasut angissusiat sigguiniit pamialluata nuuata tungaanut 1.10 m-imiit 1.45 m-imut angissuseqartarpoq, ukiuuneranilu pualanerpaagaangamik 50 kg-miit 110 kg-mut nalinginnaasumik oqimaassuseqarsinnaasarput. Natsiit amerlanerpaat aasami salunnerpaasarput, tassami ukiuunerani oqimaassutsimik agguaqatigiissillugu pingajorarterutaata missaa angullugu oqilisinnaasarami. Ilaatigulli pisaqartoqartarpoq natsernik anginernik (anginerpaat 1.70 m-it tungaannut angitigisunik 150 kg-llu tungaannut oqimaatsigisunik). Natsiit angisoorsuit sumiiffinni aaliangersimasuniinniarnerusarput, natsernullu mikinerusunut sanilliullugit sumiiffigisartakkaminnut aalajaannerusarlutik.

Kingornuttakkatigut sananeqaatit pillugit siornatigut misissuinerit assigiinngissutsinik takutitsisinnaasimanngillat, issittumi natsiit uumasoqatigiinnut assigiinngitsunut aggulunnissaannut atorsinnaasumik. Canadap Kalaallit Nunaatalu akornanni ilalisaatinik akuttunngitsumik paarlaasseqatigiittoqartarsimarpasippoq, aamma natsiit mikisut angisuullu akornanni.

Ilulissat Kangiani natsiit uani ilanngunneqanngillat, natsiit tamaaniittut angisoorujussuummata. Allaat ammalortortaallu allaanerupput, puisillu taakku allanngortunik kingornussalinnik amerlasuunik peqarput, natsiit allat piginngisaannik. Ilalisaataasa takutippaat Issittumi natsiinit allanit ukiut 220.000-t matuma siornatigulli avissaarsimanerat kiisalu ukiut 25.000-it matuma siorna tikillugu immikkoorlutik uumasuusimasut.

Sumi immikkoorlutik uumasuusimanersut erseqqissumik ilisimaneqanngilaq, Kangiatali nalaani kangerlunninngaanniit anisinnaajunnaarsimasinnaanerat ilimanaateqarsinnaavoq, sermip iigartartup alliartornerata nalaani kangerluillu tamatuma nalaaniittut assertarmagit.

NASA/Goddard Space Flight Center Scientific Visualization Studio. Sermip uukkartarfiata piffissap ingerlanerani kinittarnera, Anker Weidick aammaluj Ole Bennike, nalunaarsugaat, Geological Survey of Denmark & Grønland sinnerlugu https://svs.gsfc.nasa.gov/vis/a000000/a003600/a003630/Jakobshavn_2009_sm2.21911.jpg

Qulliuvoq natseq Kangianeersoq angisooq. Alliulluni natseq sinerissameersoq.

Nerisartagaat

Kalaallit Nunaata imartaaniittartut natsiit amerlanerpaat Avannaani Tunullu imartaanni sikoqaqisuni uumasuusut annerusumik saarullinnik, eqalukkanik themistonillu (kinguit ilaannik), immap ikeraniittartunik, nerisaqarnerusarput. Kalaallit Nunaatali Kitaani Uummannap kujataani nerisaat assigiinngisitaarnerusarput, assersuutigalugu nerisarisartagaanni ammassak, uugaq krillilu pingaaruteqarsinnaapput.

Natserup aqajarua themistonik imalik.

Themisto.

Kinguaassiortarnerat

Natsiit sikumi apusinerni qangattaliorfigisimasaminni marsimi apriilimiluunniit piaqqisarput. Natsiat piaqqiarineqaqqammigaangamik 60 cm-t missiliorlugu angissuseqartarput 4,5 kg missiliorlugulu oqimaassuseqartarlutik. Canadami sumiiffinni aalaakkaasumik sikusartuneersut paasissutissat takutippaat taakani, natsiiaqqat sapaatip-akunnerini 6-7-ini miluttartut, arnamillu qimakkaangatik, agguaqatigiissillugu 88 cm-t angissuseqalersimasarlutillu 22 kg-t missaannik oqimaassuseqartartut. Natsiit miluttarnerisa sivisussusaannut qanoq sikkoritsiginera (pingaartumik aalaakkaasuunera) apeqqutaasinnaavoq. Sikunik saatsersoqarfiit ilaannit, Okhotskep imartaanit, paasissutissat pissarsiarineqarsimasut takutippaat tappavani natsiiaqqat sapaatip-akunneri pingasuinnaat miluttartut. Arnavissat milutsitsinertik qaangiukkiartuleraangat unissimalaaginnartorluunniit nuliuffiginiarneqartarnerat aallarteqqittartoq ilimagineqarpoq. Angutivissat aqqaamariaasiisa (sivikitsuinnarmik aqqaamasaqattaartarnerat) allannguuteqartarnerat aamma timimikkut kimmartiffeqartarnerisa takutippaat aalaakkaasumik sikulimmi sikup ataani sumiiffigisartakkaminnik illersuiniarlutik paannittarneranneersuusut. Angutivissat tamatuma nalaanni qinersiminninngaanniit kiinnamikkut aniatittakkaminnik imerpalasumik tipiliortitsikkajuttarput. Tipiliortitaminnik qangattat allullu ”naalagaaffiginiakkatik” tippassertarpaat, taamaanneranilu angutivissat neqaat allatut tipeqalerlutillu aamma mamaqalersarput – tiggassunnilertarlutik. Tiggassunninneq sumiiffiit ilaanni sikup aallartinneraninngaanniit ukiuunera tamaat pisarpoq, taamaattumillu nuliuunerup nalaannaani tiggassunnittartutut taaneqarsinnaanatik.

Natsermik piaralimmik sikumi qarajaliaasami takussutissiaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Mamaartarnerat

Natsiit ataasiakkaat apriilip naalernerani mamaalereersarput, maajip qiteqqunneraninngaanniit naajartorneranut aamma juunip qeqqata tungaanut amerlanerpaasarput. Natsiit taamaalinerani agguaqatigiissillugu piffissap affaa angullugu sikumi uuttuusarput. Pingaartumik silap unerisimanerani, seqinnernerani kianneranilu tamangajammik sikumi uuttuusarput, taamatut uuttuunerminni aak amermut kaaviiaartinniartarpaat meqqut nutaat naaniassammata. Taamaalinerani natsernik kisitsinerit ingerlanneqakkajuttarput. Angutivissat tiggassunnillutillu mamaarsinnaasarput, arnavissallu mamaajutigalutik piaqqaminnik milutsitsisinnaasarlutik.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Natsiit issittumi tamani siammarsimasuupput, nunarsuullu avannarpasinnerusortaani ukiuunerani aalaakkaasumik sikusartuni tamani siumugassaasarlutik. Natsiit natseqatigiinnut assigiinngitsunut tallimanut agguataarneqarsimapput (puiseqatigiit ukiorpassuarni avissaaqqasimasut, taamaattumillu kingornuttakkamik ilalisaatimikkut allaanerussuteqarput), Puisit Kanganiittut (Ilulissat Kangerluani) puisinik allanik akusinnaapput, tamannali annikitsuinnarmik pisarpoq, aamma Issittumi natsiinut naleqqiullugit kingornuttakkamik ilalisaatiminnik suli allaanerungaatsiarput. Sumiiffinni uumaffigisaanni assigiinngitsut aporfiuneri peqqutaallutik piffissap ilaani qularnanngitsumik avissaaqqasimapput, massakkulli sanileriillutik uumasuugallarlutik suli immikkoorput, taamaattumik uumassusileqatigiit ilaattut immikkut inissinneqarneq ajorput, uumasutulli avatangiisit immikkut ittut aallaavigalugit naleqqussarsimasutut inissinniarneqarnerusarpoq.

Natsiit amerlassusaat erseqqissumik ilisimaneqanngilaq, natsiit amerlassusaat eqqorluarlugit kisinnissaat assut ajornartorsiutigineqarmat. Puisit soorlu natsersuit aamma aataat piaraat kisinneqartarput, taakku tamarmik sumiiffimmi annikitsumi sikup qaaniitillutik piaqqiarineqartarmata. Natsiit taamaalineqarsinnaanngillat, apummi qangattani piaqqisarmata. Taamaattumik puisinik kisitsissagaanni periuseq puisit mamaarnerisa nalaanni sikup qaavaniinneranni pisarpoq (puisit amerlanerpaartaat sikup qaavaniinneranni). Taamaaliornikkut kisitsisit ikinnerpaat pissarsianeqartarput, nalorninartoqarsinnaasarpulli, puisit sikup qaaniittut amerlassusaat ullormiit ullormut ullullu ingerlanerani nikerarsinnaasarmat. Tamanna kisitsisit nalorninartoqarneranik kinguneqartarpoq aamma natsiit sumiiffinni annertoorujussuarni uumasuusarmata kisitsinerit akisoorujussuusarput.

Issittumi natsiit (Pusa hispida hispida) natseqatigiinni tallimaasuni amerlanerpaapput, sumiiffimmilu annertoorujussuarmi siammarsimallutik uumasuupput. Issittumi natsiit 2,5-3 milliuunit missaanniinnissaat ilimagineqarpoq, taakku saniatigut puisit Pusa hispida ochotensis-it 120.000-it missaanniissangatinneqarput, natsiillu allat uumasoqatigiit pingasut kujasinnerusumiittut (marluk tatsini uumasuupput) taamaallaat katillugit 15-25.000-it missaanniipput. Kangiani puisit aamma kisinneqarsimapput, taakkulu 1641-t missaanniittut sikup qaavaniittut takuneqarsimapput (maajip naalernerani 2018-imi). Kisitsisit missingersuutaannaapput, puisit maajimi sikup qaavaniittut amerlaqqataasa missaanniittut nalinginnaasumik aqqaamasarmata, taamaalilluni puisit 3.000-it missaanniinnissaat missiliorneqarput.

Takussutissiami natseqatigiiaat assigiinngisitaartut agguataarneqarneri ersersinneqarput. Issittumi natsiit amerlassusiisa missiliorniarneranni ilisimatuussutsikkut misissuinerit katinnerat tunngavigineqarput, paasissutissalli taakku ilaat pisoqaapput.

Issittumi natsiit aqussinnaajumallugit aamma peqassutsimi allannguutit paasisinnaajumallugit ikitsunnguakkuutaarlugit aggulunnissaat pingaaruteqarpoq, taamaaliornikkut sumiiffinnut allanut avitseqatigiinnerit annikinnerpaaffianniitinnissaat imaluunniit soqanngivissornissaa anguniarlugu. Ilalisaat tassani manna tikillugu iluaqutaasinnaanngimmat NAMMCO-p ataani suleqatigiiffiup sumiiffiit taama ittut nassuiaaserneqarnissaat misilissimavaa, natsiit nassitsissummik ikkussuiffigalugit misissuiffigineqartut ilaatigut ikiorsiullugit.

Svalbardip Kalaallit Nunaannilu Tunup akornanni annikitsuinnarmik akulerussuuttoqartartoq takussutissiap takutippaa. Tunumi natsiinik allanik tikittoqartarpasinngilaq, Tunup Avannaarsuatali nalaanninngaanneersuugunartunik puisinik (pingaartumik ukiukitsunik) kujammut ingerlaartunik aqqusaartoqartarpasippoq. Kangerlunni amerlanerni natsiinik peqarpasippoq. Kalaallit Nunaanni Kitaata kujasinnerusortaani natsiit aasaanerani sikorsuit iluaqutigalugit tikittarunarput, taakku ilaat ataasiakkaat Labradorimut apuuttannguatsiarput. Nunap Isuanik ituiillutik tikiuttartut amerlanerpaartaat tamatuma nalaani piniartunit pisarineqartarnerat ilimagineqarpoq, taamaattumik Kitaani Tunumilu puisit akulerussuuttarnerat annikissangatinneqarpoq. Pingaartumik ukiuni isseqanngingajattuni annikitsuinnarmik sikorsuaqartillugu.

Kalaallit Nunaanni Kitaata Avannaani pissutsit allaalluinnarput, puiserpassuarnik (ataatsimik ukiulinnik) tikinneqartaramik, taakku Canadap avannarpasinnerusortaani qeqertaninngaanneersuupput. Puisit Kalaallit Nunaanni Kitaata Avannaani takkusimaartarnerat piniagaaanerallu assut isumaqarput, taamaattumik Canadap kangisinnerusortaaniittut Kalaallit Nunaatalu Kitaaniittut isumalluutitut ataatsimoortutut isigineqartariaqarput.

Natsiit Hudsonip Kangerliumarngani Canadap kangisinnerusortaaniittunut akulerussuuttarnerat annikippasippoq. Sullualummi natsiinik akulerussuuttoqartarnera aamma killeqarpoq, tamatumali nalaani paasissutissat annikipput, inerniliinissamut amigarlutik.

Takussutissiami takuneqarsinnaavoq natseqatigiiaat agguataarneqarnerat, nikittarnerisalu satellitsikkut uppernarsarneqarneri.

Killiffik

Natsiit Issittumi tamarmi siaruarsimasuunertik iluaqutigaat, puisinullu allanut sumiiffinni annikitsuni katersuullutik piaqqisartunut ikilisapiloorneqarsinnaasunullu sanilliullugit akiuussinnaanerusutut inissisimapput. Aammami natsiit kalaallit namminneerlutik nalunaarsuiffianni nungukkiartortitaanermik ulorianartorsiortinneqartutut (2018) nalunaarsorneqarsimanngillat. Kalaallit Nunaatali nalaani natsiit ikiliartulersimagunarput. Tunumi Kitaanilu 2005-ip kingornatigut pisarineqartartut affaannanngorsimapput. Kitaani 2006-imi Tunumilu 2008-mi nannuttassiissutit atulersimanerat natsiit pisarineqartartut ikilinerannut peqqutaagunarput. Taamaattumik nannut amerlisimanerat assortorneqarsinnaagunanngilaq, taakkulu natsiit ikilisimanerannut peqqutaaqataapput. Sikorsuaqartarnera 2005-iminngaanniilli aamma allanngungaatsiarsimavoq, sumiiffiilli ilaanni aalisarneq puisinniarnermut naleqqiullugu sammineqarnerulersimavoq. Sumiiffiit ilaanni qimmit qimuttut piffissami uani aamma affaannangorsimapput, puisip neqaanik pisariaqartitsinerup annikillineranik kinguneqartumik. Sumulluunniit saakkaluaraanni pisarineqartartut arlalitsigut sunnerneqarsinnaapput, pisarineqartartullu ikilisimanerat paasineqassappat assigiinngitsut arlallit misissorneqartariaqarput.

Kangiani puisit avatangiisertik peqqutigalugu immikkut naleqqussartariaqarsimasut peqqutaallutik immikkut ittumik aamma sammineqartariaqarput. Kangiani ukiuni kingullerni allannguutit ilagaat ukiakkut ukiukkullu piffissap ilaani ilulissat ima mikitigisimapput kangerluit paavanni pisarnermittut tippussaasut. Ilulissat arlallit Qeqertarsuup Tunuanut saavissimapput, Kangiani ammanerit annertuut pilersissimallugit. Umiatsiaaqqat angallatillu taamaalillutik Kangianut puisinniarlutik pulasarsimapput, sumiiffinni ilulissanit siornatigut illersorneqarsimasunit. Tamanna Kangiani puisinut sunniuteqarnerlussimanersoq erseqqissumik suli paasineqanngilaq!

Natsiit Kalaallit Nunaata nalaanniittut qanoq inissisimanersut massakkut oqaatigiuminaappoq, nungutaanissamilli navianartorsiortutut oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Aqutsivigineqarnerat

Natseq ukiuni tulliuttuni ilisimatusarfigissallugu pingaarnersiuinermi toqqarneqarsimasoq tassaavoq Ilulissat eqqaanni Kangiani puisi, sikuusarnerata allannguuteqarsimanera natsiinut kingunerluuteqarnersoq paasiniarneqassaaq. Ilalisaatit pillugit misissueriaatsit aamma pitsanngoriaateqarsimapput, issittumi puisit ikitsunnguakkuutaarlugit misissorneqarsinnaalersimallutik, sumiiffinni assigiinngitsuni piniagaanerat qanoq sunniuteqartarnersoq paasiniarneqassalluni.

Natsernik timmisartut atorlugit kisitsisoqaliivinngilaq, ilisimatusartulli dronit atorlugit assilisat, satellitikkut assilisat kiisalu AI atorlugu assilisat puisinik kisitsinernut sulinerminni atortarpaat. Taama periuseqarluni kisitseriaatsit ukiut arlaqanngitsut qaangiuppata sumiiffinni annertuuni kisitsinerit akikinnerujussuanngortissinnaavaat!

Ilisimatusarneq

Natseq satellitsikkut nassitsissutiligaq. Assiliisoq Aqqalu Rosing-Asvid.