R/V Sanna

Nuummi apriilip ulluisa 14-iani angallatinut talittarfimmi nal. 14.00 pisortatigoortumik umiarsuarmik atsiisoqarpoq. Assimi: Anthon Frederiksen, Helle Siegstad aamma Lene Kielsen Holm. Ass.: Pinngortitaleriffik

Aalisakkanik Qalerualinnillu Immikkoortortaqarfimmi pisortap Helle Siegstadip umiarsuaq R/V Sanna kuivaa. Ass.: F. Ugarte

Umiarsuaq tamanut ammavoq nal. 14.30 – 17.30, takusaasullu ikigisassaanngillat. Ass.: F. Ugarte

Sannamik atserneqarneranut tunngaviuvoq qangarsuummalli siulitta piniakkanik nungu­saataan­ngitsumik atui­nissamut takussutissatut atortarsimasaat: ”Sassuma Arnaa”. Oqaatsip ”Sassumap” nagguia ”Sanna” atsiutis­sallugu tulluartissimavarput, isumaqaratta umiarsuup atorneqarnissaanut siunertamut tulluartuusoq. Inuiaqatigiit imartatsinnit uumassusilinnik nungusaataanngitsumik atuinissaannut ullutsinni pisaria­qartinneqarpoq ilisimatusarnikkut uppernarsaatissanik tunngavissa­qarluarnissaq, tamannalu Sannap aqqutissiuusse­qataaf­fi­gis­savaa.

R/V Sanna, 14. april 2012 nal. 14.00 Helle Siegstadimit Aalisakkanik Qalerualinnillu immikkoortortaqarfimmi ningiumit atserneqarpoq. Atsiinersiorneq qaaqqusaasunit tusagassiortunit, inatsisartuni ilaasortanit, allanillu Pinngortitaleriffimmut attuumassuteqartunit peqataaffigineqarluni ingerlanneqarpoq. Atsiinersioneq soqutiginnittunut tamanut ammavoq nal. 14.30 – 17.30.

Umiarsuaq nutaaq 32 meterisut takissuseqartoq Pinngortitaleriffimmi aamma Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut qanimut suleqatigalugit OSK-Shiptech-imit ilusilersorneqarsimavoq Skaginimilu Karstensens skibsværft-imi sananeqarpoq. Umiarsuaq siullertut pingaarnertullu Pinngortitaleriffimmi aalisakkanik, imarsiorlunilu misissuinerni atorneqartussaavoq. Taamaattumik misiliutinik katersinerni atortussaqarluartumik periarfissaqarluartumillu sanaajuvoq. Umiarsuaq uuliasiornerni aamma sinerissap qanittuini aatsitassarsiornerni misissuinernut atorneqartartussaalluni. Umiarsuaq 50 mio. koruunit missaannik akeqarpoq aammalu aalisarnermi, avatangiisini silamillu misissuinerni suliassanut assigiinngitsorpassuarnut aaqqissuussaavoq pisatsersugaallunilu.

Immami pisuussutit (uumassusillit uumassuseqanngitsullu) maannakkut siunissamilu kalaallinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartorujussuusussaapput taamaattumillu umiarsuaq nutaaq pisuussutinik aqutsinermut aamma immami avatangiisinik isumannaarinissamut tunngaviusumik ilisimasanik pissarsiniarluni sulinerni nunatsinnut pingaaruteqartorujussuussaaq. Immami uuliamik ujaasinerit amerligaluttuinnartut, sinerissamut qanittumi aatsitassarsiornerit sunniutaat aamma umiarsuit takornariartaatit amerlinerisa kingunerisaanik umiarsuit angallattut amerligaluttuinnartut kiisalu sikusarani pissutsit allanngortut kingunerisaannik immami avatangiisit tatineqaleraluttuinnarput. Immap avatangiisaani suliassat amerlassusiat aamma nunatsinni upalungaarsimasariaqarnerit ukiuni aggersuni amerligaluttuinnarlutillu annertusigaluttuinnarnissaat naatsorsuutigineqarpoq taamaattumillu ilisimatusartunut umiarsuaq nutaaq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut aningaaliissutaannaanngilaq aammali politikki eqqarsaatigalugu avatangiisinut tunngatillugu ersarissumik oqariartuutaavoq.

Umiarsuup allaaserineqarnera

Umiarsuaq inunnut 16-inut naammattunik initaqarpoq (inuttat arfinillit biologillu qulit). Aqumigut annertuumik qaaqarpoq, qalorsuarnut imusivimmut, ningittakkanut ningitsissutinut, qassutinut pullatinullu amusissutinut inissaqarluarluni. Atortut tamakku tamarmik piaarneqarsinnaapput, taamaalilluni misissugassanut allanut aamma atorneqarsinnaalluni, assersuutigalugu immap naqqanik kiliortuutinut inissiivigineqarsinnaal-luni, isituuararniutinik (aalisakkat “piaraat”), uumasuaqqanut tappiorannattunut piniutinik, immallu uuma-suaraanik allanik piniutinik atortulersorneqarsinnaalluni aammalu immap naqqata marraanik allarpassuarnillu katersinissamut atortunik ikkussuiffiusinnaalluni. Imaani kiassutsinik tarajoqassutsimillu uuttortaatit (CTD) ninginneqarsinnaapput, itissutsinilu assigiinngitsuni taratsumik katersissuteqaatigisumik. Aquata qaa-vaniit masattunut laboratoriamut iseriaannaavoq, aalisakkanut uuttortaaviit oqimalutaaviillu tassaniillutik. Sassasinnerulaarlutik inissisimapput laboratoriat arlallit, taakkunani uuttortaanerit assigiinngitsut kemilu atorlugu misissueqqissaarnerit ingerlanneqarsinnaallutik, tamaanilu aamma umiarsuup qarasaasiaqarfianut paasissutissanik ikkussuisoqarsinnaalluni.

Paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniaraanni attaveqarfigineqartussaq; Immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Helle Siegstad, hesi@natur.gl oqarasuaat 361200.