Saarulliit

1920-miit nunatta eqqaani saarullittarineqartarsimasut (1000 tonsinngorlugit). Qasertut qaamasut tassaapput Kitaata imartaani ikkannersuarni saarullittarineqartartut, qasertut taartut tassaapput Tunup imartaani ikkannersuarni saarullittarineqartarsimasut kiisalu qernertut tassaapput Kitaata kangerluini tamakkulu eqqaanni saarullittarineqartarsimasut.

 

Saarullit, Gadus morhua, Atlantikup Avannaani nunat sineriaanni aamma Østersøenimi siammarsimavoq.

Oqaluttuarisaaneq naapertorlugu nunatta eqqaani piffissap ilaani saarullinittarsimavoq, tamannalu matuma ataani titartakkami ersarissumik takuneqarsinnaavoq.

Immap kiassusia apeqqutaatillugu sarullinittarpoq. “Piffissap ilaani nillertarpoq” taamaanneranilu kangerlunni immikkoortunik ikittuinnarnillu saarulleqartarpoq, massa “piffissap ilaani kiattumik” taaneqartuni nunatta eqqaani ikkannersuarni saarulliit suffisarsimagunartut. 1920-kkut aallartinneranit 1960-kkut qeqqata tungaanut piffissami kingullermi kiannerani Kitaata ikkannersuini saarullippassuaqarpoq.

1960-kkunniilli ikkannersuarni tamakkunani eqqaasarialinnik ukioqatigiikkuutaanik saarulleqarsimanngilaq, ukiunilu kingullerni saarulliit ukioqatigiikkuutaat aalisarnermut pingaarutillit Islandip imartaaneersuupput. Taamaalilluni ukiuni kingullerni nunatta kangerluini ikittuinnarnik immikkuullarissunillu saarulleqartarpoq. Taamaattorli 2003-mi Tunup imartaani saarullinnik suffisunik aatsaavissuaq naammattoorsisoqarpoq.

Nunatta eqqaani aamma Islandip eqqaani saruulliit sananeqaatsimikkut ataqatigiipput, massa nunatta eqqaani saarulliit Canadallu eqqaani saarulliit sananeqaatsimikkut attaqatigiissuunngitsut. Suaat tukerlaallu Islandip eqqaani saarulliit suffisarfianit immap sarfaanit nunatta eqqaanukaanneqartarput taamaalillutillu nunatta eqqaani saarulleqalersitseqataasarlutik. Aamma saarulliit Islandip eqqaaneersut 1920-kkunni Kitaata ikkannersuini saarulleqartitsisuupput. Kitaata aamma Tunup imartaani saarullinnik nalunaaqutsersuinerit takutippaat saarulliit tamakku inersimasunngorlutik suffisinnaaleraangamik Islandip eqqanut utertartut. Taamatuttaaq Islandip eqqaani nalunaaqutsersuinerit takutippaat saarulliit inersimasut Islandip eqqaaneersut nunatta imartaanukartarnerat uppernarsineqanngitsoq.

Aalisarneq pillugu aalajangersaanerni aalisakkallu pisarineqartartut kisitsisitalersorneqarneranni Kittaata imartaani saarulliit (NAFO Subarea 1) aamma Tunup imartaani saarulliit (ICES område XIV) immikkoortinneqarsinnaapput. Ukiuni kingullerni nunatta eqqaani saarulliit Islandip eqqaata saarulliinik pinngitsuuisinnaanngimmata Kitaani Tunumilu saarulliit immikkut saarulleqatigiittut immikkoortinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik nunatta eqqaani tamarmi saarullittassanik siunnersuisoqarnissaa ICES/ACFM – mi aalajangerneqarpoq.

Uani saarulliit pillugit siunnersuinerit kingulliit takusinnaavatit.

Saarullit assigiinngitsunit pingasuneersuupput

Kalaallit Nunaata imartaani saarulliit assigiinngitsunit pingasuneersunit pinngorfeqarput:

  1. Kalaallit Nunaanni ikkannersani saarulleqarfiit peqassutsimut pingaarnerpaajupput. Saarulliit ikkannersani Kalaallit Nunaata kujataata avataani Kangiatalu avataaneersupput. Saarulliup suai tukeqqaarlutillu quperluusanngorneri qaammatini 4-6-ini sarfaatitittarput saarulleeqqatut Kalaallit Nunaata kitaaniittuni ikkannersanut naqqannittarput. Saarulliit tamaanngaaneersut 1970’kunni tammarluinnarsimagaluarput, maannali Nunatta Kangiata ikkannersaani takussaaleqqissimapput.
  1. Saarulliit Islandimeersut Islandip Kujammut-Kitaani suffisarput, suaallu saarulliillu quperluusanngoqqaarneri Islandip avannaatungaanut sarfaatitittarput. Saarulliit quperluusanngoqqaarnerisa ilai sarfamit Irmingerstrømimik taaneqartartumit Kalaallit Nunaata tungaanut sarfaatitittarput, taakkualu Kalaallit Nunaata Kujammut kangiani kitaanilu naqqannittarput. Taakkuali takkuttarneri assigiinngiiaaqaat, ukiut ilaanni amerlasarlutik ukiunilu allani ikittunnguusarlutik. Avataasiorluni saarullinniarnerit 1970’kunni aammalu 1980’kunni ingerlanneqartut 1973’imi aammalu 1984’imi saarullinnit Islandimeersunit suffisorpassuarneersuusorineqarput. Pinngortitaleriffimmeersut isumaqarput 2003-imi saarullippassuit Islandimeersuusimassasut taakkualu 1984-imi tukortut pingajorarterutigisimassagaat.
  1. Sinerissap qanittuani saarulliit ingammik Paamiuniit Sisimiut tikillugit suffisartuupput. Taakkua immikkoortorpassuararpassuupput imminnullu attuumassuteqarnatik kangerluit iluanni suffisarput. Soorlu Nuup Kangerluani Kapisilinni aammalu Sisimiut kujataanni Ikertuumi suffisoqartarpoq. Saarulliit sinerissap qanittuaneersuusut aningaasarsiutigalugu saarullinniarnermut annertoorsuarmik sunniuteqarneq ajorput, annikitsumilli saarullinniarnissamut pingaaruteqarlutik.Saarulliit suffinngiffimminni imminnut akuliuttarput saarulliillu nalunaaqutsikkatta pisareqqittarnerisigut nalunngilarput sinerissami aalisartut pisaat saarullinnik avataaneersunik kangerlunneersunillu akulerussuuttuusartut. Nalunaaqutsersuinitsigullu nalunngilarput saarulliit Islandimeersut suffiffissartik nalleraangamikku Islandimut utertartut, tassa 5-8-inik ukioqarlutik suffisinnaanngoraangamik.