Aalisakkat
Siunnersuineq aalajangersarneqartarpoq ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliani ICES-imi (International Council for Exploration of the Sea) aamma NAFO-mi (Northwest Atlantic Fisheries Organization) suliat tunngavigalugit.
Pinngortitaleriffik taakkunani tamani sinniisoqarpoq, Kalaallit Nunaata imartaani Kalaallit Nunaamiut nunat allamiullu misissugaat taakkunani saqqummiunneqartarlutik nalilersorneqartarlutillu.
- ICES-imit NAFO-millu aalisakkat assiginngitsut pillugit 2020-mut siunnersuinerit eqikkarnerat
- NAFO-p aalisagaqatigiiaat pillugit 2019-imut siunnersuineranik eqikkaaneq
- Aalisakkat assigiinngitsut pillugit ICES-ip 2019-imut siunnersuineranik eqikkaaneq
- Tunup imartaani aalisakkat ikerinnaasiortut pillugit 2018-imut siunnersuinerup eqikkarneqarnera
- 2017 Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqassuseq pillugu §37 tunngavigalugu apeqquteqaammut akissutit
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2018-imut ICES aamma NAFO
- Atlantikup avannaata imartaani aalisakkanik ikerinnaasiortunik pisuussutit pillugit biologit 2017-imut siunnersuinerat
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2017-imut ICES aamma NAFO
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2016-imut ICES aamma NAFO
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2015-imut NAFO
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2015-imut ICES
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2014-imut NAFO
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2014-imut ICES
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2012-imut
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2011-mut
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2010-mut
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2009-mut
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2008-mut
- Aalisakkat pillugit siunnersuineq 2007-imut
Pisaasartut, TAC (Total Allowable catch, Pisassiissutigineqartut qummut killissaat) siunnersuisarnerillu allattorsimaffiat:
Siunnersuinernut attuumassuteqartumik Pinngortitaleriffimmeersut makku pillugit takusutissiorsimapput: Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartarineqartartut pingaarnerit, biologit pisassiissutigineqarsinnaasunik siunnersuisarnerisa aammalu pisassiissutigineqartarsimasut allattorsimaffii.
Skema takussutissiaq uani aasinnaavat
Siunnersuineq
Kalaalit Nunaata kitaani sinerissap avataani qanittuanilu qalerallit pillugit siunnersuinerit ilisimatusarnikkut siunnersoqatigiinnit nunat tamat akornanneersunit, NAFO-mit NAFO (Northwest Atlantic Fisheries Organization) suliarineqartarpoq, Tunumilu qaleraleqarfiit pillugit siunnersuinerit ICES ICES (International Council for the Exploration of the Sea) aqqutigalugu ingerlasarluni. Kalaallit Nunaat siunnersuisoqatigiinnut taakkununnga marluusunut ilaasortaavoq.
Kalaallit Nunaata aalisaqatigiivi raajaqatigiivilu pillugit siunnersuinerit ingerlanneqartarput periutsit nunat tamat akornannit akuerisaasut atorlugit. Pissutsit tamarmik eqqortuusuuppata aalisagaqatigiiaat ineriartorneri naatsorsorneqarsinnaassagaluarput paasissutissat aalisarnermeersut, misissuinerneersullu katinnerisigut. Kitaanili sinerissap qanittuani avataanilu qaleraleqarfinni aalisarnerit pillugit paasissutissat taamatut naatsorsuinissamut amigarput.
Sinerissap avataani misissuinermi ukiut amerlassusaat amigarput, pisassiissutissanullu matematikkikkut ilisserusiornissamut paasissutissat (misissuilluni aalisarnermi pisat, aningaasarsiorluni aalisarnermi pissarissuseq pisallu annertussusaat) assigiiaarpallaarlutik. Sinerissap qanittuani aalisarnerup qanoq annertutiginera pillugu paasissutissat amigaataapput; ass. oqummersat qassutilluunniit qassit atorneqarsimanersut, qanorlu sivisutigisumik ningisimasimanersut.
Taamaammat ilisimatuussutsikkut siunnersuinermik suliaqaraanni paasissutissat pioreersut qanoq ineriartorfiunersut: Pinngortitaleriffiup nammineq misissuinerini pisat ikiliartorpat amerliartorpalluunniit (oqummersamut kiilut imalt. qalusinermi kiilut)? Aalisakkat inuutissarsiortunit Pinngortitaleriffimmillu pisarineqartut utoqqaassusaat (takissusaat) allanngoriartorpa? Inuutissarsiornermi pissarissutsit (nal. Akunneranut, oqummersamut qassutilluunniit ataatsip pisai) allanngorpat? Ukioqatigiiaat nutaat takkussornerat ajunngila? Il. il.