Aalisakkanik qalerualinnillu siunnersuineq

How to apply

Siunnersuineq aalajangersarneqartarpoq ilisimatuussutsikkut ataatsimiititaliani ICES-imi (International Council for Exploration of the Sea) aamma NAFO-mi (Northwest Atlantic Fisheries Organization) suliat tunngavigalugit.

Pinngortitaleriffik taakkunani tamani sinniisoqarpoq, Kalaallit Nunaata imartaani Kalaallit Nunaamiut nunat allamiullu misissugaat taakkunani saqqummiunneqartarlutik nalilersorneqartarlutillu.

 

Pisaasartut, TAC (Total Allowable catch, Pisassiissutigineqartut qummut killissaat) siunnersuisarnerillu allattorsimaffiat:

Siunnersuinernut attuumassuteqartumik Pinngortitaleriffimmeersut makku pillugit takusutissiorsimapput: Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartarineqartartut pingaarnerit, biologit pisassiissutigineqarsinnaasunik siunnersuisarnerisa aammalu pisassiissutigineqartarsimasut allattorsimaffii.

Skema takussutissiaq uani aasinnaavat (Excel 122 KB)

Siunnersuineq

Kalaalit Nunaata kitaani sinerissap avataani qanittuanilu qalerallit pillugit siunnersuinerit ilisimatusarnikkut siunnersoqatigiinnit nunat tamat akornanneersunit, NAFO-mit NAFO (Northwest Atlantic Fisheries Organization) suliarineqartarpoq, Tunumilu qaleraleqarfiit pillugit siunnersuinerit ICES ICES (International Council for the Exploration of the Sea) aqqutigalugu ingerlasarluni. Kalaallit Nunaat siunnersuisoqatigiinnut taakkununnga marluusunut ilaasortaavoq.

Kalaallit Nunaata aalisaqatigiivi raajaqatigiivilu pillugit siunnersuinerit ingerlanneqartarput periutsit nunat tamat akornannit akuerisaasut atorlugit. Pissutsit tamarmik eqqortuusuuppata aalisagaqatigiiaat ineriartorneri naatsorsorneqarsinnaassagaluarput paasissutissat aalisarnermeersut, misissuinerneersullu katinnerisigut. Kitaanili sinerissap qanittuani avataanilu qaleraleqarfinni aalisarnerit pillugit paasissutissat taamatut naatsorsuinissamut amigarput.

Sinerissap avataani misissuinermi ukiut amerlassusaat amigarput, pisassiissutissanullu matematikkikkut ilisserusiornissamut paasissutissat (misissuilluni aalisarnermi pisat, aningaasarsiorluni aalisarnermi pissarissuseq pisallu annertussusaat) assigiiaarpallaarlutik. Sinerissap qanittuani aalisarnerup qanoq annertutiginera pillugu paasissutissat amigaataapput; ass. oqummersat qassutilluunniit qassit atorneqarsimanersut, qanorlu sivisutigisumik ningisimasimanersut.

Taamaammat ilisimatuussutsikkut siunnersuinermik suliaqaraanni paasissutissat pioreersut qanoq ineriartorfiunersut: Pinngortitaleriffiup nammineq misissuinerini pisat ikiliartorpat amerliartorpalluunniit (oqummersamut kiilut imalt. qalusinermi kiilut)? Aalisakkat inuutissarsiortunit Pinngortitaleriffimmillu pisarineqartut utoqqaassusaat (takissusaat) allanngoriartorpa? Inuutissarsiornermi pissarissutsit (nal. Akunneranut, oqummersamut qassutilluunniit ataatsip pisai) allanngorpat? Ukioqatigiiaat nutaat takkussornerat ajunngila? Il. il.

Raajanik, saattuanik uiluinnillu siunnersuineq

Raajat ullumikkut aalisakkani inuiaqatigiinni pisuussutitta pingaarnerpaartarivaat. Kalaallit Nunaata katillugu tunisassiarisartagaanit 80%-ngajaat raajanik raajanillu suliareqqillugit tunisassiapput.

Taamaattumik Pinngortitaleriffiup raajat pillugit Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuinera pingaaruteqarluinnarpoq. Namminersorlutik Oqartussat kissaatigisarivaat raajat illersorneqarsinnaasumik aalisarneqarnissaat, siunissami aamma suli akilersinnaasumik pissarsiaqaataasumillu aalisarneqarsinnaanissaat eqqarsaatigalugu.

Taamaammat pingaaruteqarpoq raajat suffillutik nutaanik kinguaassiorsinnaanerata qulakkeersimanissaat pingaartillugu raajanik aalisarnerup ingerlanneqarnissaa, ukiumit ukiumut nikerarpallaartinnagu. Pinngortitaleriffiup nammineq biologiskimik misissuinerminit aammalu raajat aalisarneqarneranit paasissutissat ukiut tamaasa Namminersorlutik Oqartussanut siunnersuinerminut/ nalilersuinerminut tunngavigisarpai.

Ukiut ataasiakkaat pillugit siunnersuinerit ataani aakkit:

Raajat:

Saattuat: