Issittup Nunatta Kangiani, Tunumi, imartaq siornatigut sikorsuaqarfiusarsimaqisoq maanna aarlerinarsinnaasumut killissimarpasippoq imaanilu uumasoqatigiiaat allameersut tamaani naalagaalersimarpasipput.

Issittup kujasinnerusuani uumasoqatigiiaat Nunatta Kujataata kangiatungaaniittoq sikorsuaqarfiusaraluartoq ukiut untritillit ukua ingerlanerini kissassutsimut allamut inissikkiartulersimavoq, ikinnerusujussuarnik sikorsuaqartalerluni tamaanilu imaq kissakkiartulersimalluni. Immallu kissakkiartornerata kingunerisaanik arfernut soorlu tigaagulliusaanut qipoqqarnut allanullu aasaanerani najussallugu pilerinarsilersimavoq.

Uumasoqatigiiaat annertuumik allanngoriartornerisa kingunerisaanik uumasut tamaani naalagaasussat kikkuunerat allannguuteqarpoq. Sumiiffimmi naalagaasutut inissisimasut allanngornerat ajornartorsiorfiusinnaasumik pisarpoq (”tipping point”) allanngortinneqarsinnaajunnaarsinnaallunilu. Uumasut naalagaaffiannik allannguinerit uumasoqatigiiaat tamaasa eqqorlugit allannguuteqarfiusarpoq.

Ilisimatuussutsikkullu misissuineq taamatut inerniliisoq nunani tamalaani ilisimatuussutsikkut saqqummersitsisarfimmi Global Change Biology -mi allaaserineqaqqammerpoq. Pinngortitaleriffik misissuinermi aqutsisuuvoq Statens Institut-imi immami pisuussutit pillugit immikkoortortaqarfik, Danmark Tekniske Universitet, DTU suliniummi ikiortigalugu.

“Piffissamilu aggersumi qaninnermi uumasut tamaani naalagaafffeqartut ataavartumik allannguuteqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassa nillernerulinngippat, sikorsuillu avannaarsuaneersut amerleqqissanngippata. IPCC-mi nalunaarusiat naapertorlugit 21. unnorujukkunni silap allanngoriartornera taamaaginnartussaammat uumasut tamaani naalagaaffeqartut allannguuteqarnissaat ilimanarluinnartoq,” Ilisimatooq Mads-Peter Heide-Jørgensen, Pinngortitaleriffimmeersoq oqarpoq.

“Inerniliussat pingaarnerit naapertorlugit tamaani aasaanerani sikorsuaqartarnera ukiuni kingullerni 200-ni allatut issimagalluarpoq. Nerisareqatigiiaani qulliusutut inissisimasuni allannguutinik takoreerpugut. Uumasoqatigiiaat ataqatigiinneranni uumasoqatigiikkuutaallu ataasiakkaarlutik inissisimaffiini allanngortoqarsimanissaa aamma ilimanarsinnaasoq suli erseqqissarneqarnikuunngilaq,  tamakkuami allannguuteqarsimanissaat patsisaaqataasinnaammat uumasoqatigiit sumiiffimmi annertoorujussuarmi angalaartartut tamaaniilersimapput” DTU-mi National Institute of Aquatic Resource-imi ilisimatooq Brian MacKenzie oqarpoq.

Assigiinngitsut patsisaasut

Assigiinngitsut patsisaasinnaasut ”ajornartorsiortitsinertut” taaneqarsinnaapput, sikorsuillu tamaani angalaartartut ajornartorsiutaasunut ilaapput, satellitsikkummi assini tamanna aamma takusineqarsinnaasarami.

Tun’it tungujortunik avaleraasallit 2012imi siullermeersumik Tunup imartaani pisarineqarput, immap ikerani avaleraasartoorniartoqarnerani pisarineqarmat. Issittup kujasinnerusuata imartaani uumasussileqatigiiaat akornganni annertuumik allanngortoqartoq tamatuma paasinarsiseriataarpaa.

Uumasoqatigiiaat allanngoriartorneranik takussutissat amerligaluttuinnarsimapput – soorlu ilisimaginngisaraluanik tikaagulliusaanik qipoqqarnillu Tunumi siornatigut sikorsuaqarfiusimasumi maanna arlaqartunik naammattuuisoqartalermat. Uumasuttaaq aamma allat immani kiannerusuni uumasartut takussuuttalerput soorlu aarluaarsuit, aarluit, aammalu niisarnat. Tamatumunnga Ilutigitillugu issittup uumasui soorlu qilalukkat qernertat aammalu aarrit Tunup kujataani takussaajunnaaraluttuinnarput.

Tunup imartaani uumasut tamaani nalagaasussat kikkuunerisa allannguuteqarnerat Tunup kujataani sikorsuit ikinnerulernerannik aallaaveqarput. Sikorsuillu ukiuni 200ni nalunaarsorneqarsimaffiani takuneqarsinnaavoq ukiup 2000it kingorna sikorsuakinnerpaaffia aatsaavissuaq naammattoorneqartarsimammat. Arferillu kiisortut angisuut imaani ammasumi anersaartorfissaqarluarlutik uumasartut tamaanga pulanissaat ajornarunnaarsimavoq.

“Nunatta Kangiani, Tunumi aasaanerani sikorsuaqartarunnaarnerata takutippaa, kilometerinik tusindtilikkaanik ungasitsigigaluartumi silap pissusiata allanngornera uumasoqatigiiaat ataqatigiinnerinut qanoq sunniuteqartiginersoq” Ilisimatooq Mads Peter Heide-Jørgensen oqarpoq.

Paasissutissat

Sikorsuit amerlanerpaartaat Alaskap avannaatungaani sarfami ingerlaartumi pinngortarput, ukiullu arlallit ingerlarini Kalaallit Nunaat avaqqullugu sarfaatitittarlutik. Tamaanngaaniit sikorsuit sarfarujussuarmik sukkasoorujussuarmik sarfaatitillutik Tunup sineriaatigoorlutik atlantikup avannaatungaanut pisarput.

Misissuineq, EU’mik aningaasalersorneqartumik ECOTIP-imik taallugu ingerlatanut ilaavoq, Nordisk Rådimi suliniutaalluni, Imarpissuit allannguuteqarnerisa Tunumi aalisarnermut sunniutaat misissuiffigineqarput. (AG-Fisk LEGCO). ECOTIP’p Atlantikup avannaani imaani ajornartorsiutaasinnaasut eqqumaffigisarai.

Sukumiinerusumik paasisaqarniaraanni attavigisassaq:

Professor/Ilisimatooq Mads Peter Heide-Jørgensen, Pinngortitaleriffik, mhj@ghsdk.dk, +4540257943, imaluunniit ilisimatooq Brian MacKenzie, National Institute of Aquatic Resources, DTU, brm@aqua.dtu.dk, +45 21315814.