Kalaallit Nunaata kitaani imeq sermersuarmeersuup ilaaneersoq kviksølvimik akulerujussuaq paasineqarpoq Saqqummersinneqarfia 25.05.2021

Misissuinerit Nature Geoscience-mi sapaatip akunnera una saqqummiunneqaqqammersut takutippaat, Kalaallit Nunaata kitaata sermersuanit imeq kuuttoq tupinnaannartumik kviksølvimik akoqartorujussuusoq. Kviksølvimik imaanut aniatitsisoq – sermersuup qaarsortaa – nunarsuarmi tamarmik kviksølvimik mingutsitsinerup annertussusianik naatsorsuusiortarnerni ilanngunneqarneq ajorpoq. Misissuinerimmi takutippaat kviksølvimik arrornikumik nunatta kangerluinut kuuttoqartorujussuusimassasoq, tamannalu imaani uumassuseqarnerup ataqatigiiffiinut sunniuteqartupilussuusinnaavoq

Kviksølvimik mingutsitsineq nunarsuarmi tamarmi ajornartorsiuterujussuuvoq, pinngoqqaammi taanna toqunartupilussuuvoq. Issittumi uumassusillit akornanni kviksølvimik timimioqarpallaartarneq ilisimaneqareerpoq, kisiannili arlaannaataluunniit ilisimanikuunngilaa ilumut sermersuaq taama annertutigisumik kviksølvimik mingutsitsisuummat.

Jon Hawkings Florida State University-minngaanneersoq Lorenz Meire Pinngortitaleriffimmeersorlu, suleqatitik peqatigalugit Kalaallit Nunaata kitaani kangerlunni pingasuni imartaasa kviksølvimik akoqassusiannik uuttortaasimapput. Imarmik akumigut pissusissamisoortussaagaluamik aatsaat taamak kviksølvimik akoqartigisumik siumuipput. Imaq taama akulik kangerlunnut aamma siaruaassimavoq, tamatumalu kingunerisinnaavaa sinerissap qanittuini uumasut nerisareqatigiiaarnerannut akornutaalersinnaasoq uumassusillillu ataqatigiiffiisa kviksølvimik akoqarpallaalersinnaanerat.

Uuminnga allaaserinnittut missiliuussipput Kalaallit Nunaata kitaani sermersuup aannermigut kviksølv arrorsimasoq ukiumut 42 tons imaanut kuutsittarsimassagaa. Taama aniatitap assigaa nunarsuaq tamakkerlugu aniatitat katillugit 10 %-iata missaat, taamaattumik sermersuarmit aniatitap nunarsuaq tamakkerlugu aniatinneqartartut qiviarlugit – ila kviksølv arrornikoq – annertungaatsiartorsuaq sermersuarminngaanneertarsimassaaq.

”Kviksølvi taama annertutigisoq sermersuup naqqaniit qaarsup pissusissamisoortumik sananeqaataata akuineersuuvoq. Ukua inernerit ataasiaannaq misissuinitsinneersuupput, taamaattumik maannaagallartoq inerniliisinnaanngilagut, assersuutigalugu allaat imaq kviksølvimik akoqarpallaalermat aalisakkat miluumasullu aamma akoqarpallaalissanersut, allaallu-allaat naggataagut inunnut kingunerisinnaasai oqaaseqarfigisinnaanngikkallarpagut. Suli misissuinerusariaqaratta, ilami imartani sumiiffinni pingasuinnarni misissuinitsinnit paasisagut uani pineqarput, tassa Kangerlussuarmiit (Sisimiut eqqaaniittoq) aammalu Ameralimmiit Nuup Kangerluaniillu (Nuup eqqaaniittut)”, taama oqarpoq Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartoq Lorenz Meire.

Ukua inernerusut saqqummiunneqartut piffissaq ungasissoq isigalugu inunnut aammalu uumassusillit ataqatigiiffiinut kviksølveqarpallaalersitsisinnaanermik tikkuussipput. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni sermersuup kviksølvimik aniatitsinera iluamik paasilluarniarlugu suli ilisimatusarnerunissat pisariaqartupilussuupput. Tuaviortariaqalerpugullu, sermersuarmi silap kissatsikkiartornera ilutigalugu sukkanerujartuinnartumik aappoq.

Allaaserisaq uani tamakkerlugu atuarneqarsinnaavoq: https://www.nature.com/articles/s41561-021-00753-w

Itinerusumik paasisaqarusunnermi saaffigisassaq
Ilisimatusartartoq Lorenz Meire, Kalaallit Nunaanni Silap Pissusianik Ilisimatusarfik, Pinngortitaleriffik, oqarasuaat: 361200 imal. mail: lome@natur.gl