Arferit kulstof 14 atorlugu utoqqaassusilerneqartut Saqqummersinneqarfia 27.11.2024
Periuseq kulstof 14 nutaajusoq atorlugu Atlantikup avannaani arferit utoqqaassusilersorneqarsinnaanngorput
Uani ilisimatusarnermi ilisimatusartartut Pinngortitaleriffimmeersut aammalu Århusimi Københavnimilu universitetiminngaaneersut qilalukkat tuugaavi kigutaalu minnerit pingasut kulstof 14 atorlugu misissuiffigisimavaat, taakkua Qaanaami, Uummannami, Niaqornanilu ukiuni ukunani 1984 – 2008 katersorneqarsimapput. (Takussutissiaq. 2).
-Qernertat alliartorneri malillugit tuugaani pingasuni qaleriiaarnerit qassiussanersut kisikkusulersimavagut. Kigutilli tuugaallu nutaanngitsut atorlugit utoqqaassusiliilluarnissaq ajornarnerusinnaasarpoq qaleriiaarneri immikkoortikkuminaallisarlutillu saattuararsuanngorsinnaasarami. Tuugaavata nuua aamma napisimasinnaasarpoq taamaasillunilu qaleriiaarnerit kisinneqarsinnaajunnaartarlutik. Taamaattumik kisitsinigut uumassusillit kulstof 14imik (¹⁴C) utoqqaassusilersorniarpagut. Taamaasillutalu tuukkat marluk utoqqaassusilerlutigit taamatuttaarlu uppernarsisillutigu tuugaata qallerlugu ilanera ataaseq ukiumik ataatsiminngaaneersuusarnera. Taamaasillunilu ukiut qaartartunik qaartitsiffiusartut ¹⁴C atorlugu qanoq ingerlasimanersut aallaavigisinnaallutigit, Eva Garde, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartoq nassuaavoq.
Qaartartut atom’itallit 1950ikkunni misileraaffigineqarneri silaannarmi annertuumik ¹⁴C-mik peqalersitsigami, nunarsuarlu tamakkerlugu uumanerit ipiutaasartaaniilerlutik, nunami imaanilumi. ¹⁴C tamani piulersoq taamaasilluni uumanerit ipiutaasartaasa utoqqaassusilersornissaannut aallaavigineqarsinnaanngorluni.
-¹⁴C atorlugu misissugassanik tigusinitsigut tuugaat pingasut alliartorneri aammalumi kigutit mikinerit nuuvisigut misissuisinnaasimavugut, piffissallu ingerlanerani ¹⁴C qilalukkat qernertat kigutaanni tuugaavinilu qanoq iijorarneqarsimatigineri takusinnaallutigit. Takusinnaavarpullu ¹⁴C uumasuni allanisulli ittumik tuugaavini takussutissaqarluartoq – naak soorunalimi uumaneqarneri assigiinngissuteqartuarsinnaagaluartut. Qilalukkat qaqortat[1], qipoqqaat[2], tikaagulliusaat[3] pillugit ¹⁴C nalunaarsorneqareersimasut avammullu nalunaarutigineqareersimasut qernertaniillu misissuinigut aamma atorlugit matematikimi periuseq atorlugu Atlantikup avannaatungaani arferit ipiutaasartaasa ¹⁴C’mik akoqarneri naatsorsorsinnaasimavagut (Takussutissiaq 3, aamma Garde et al. 2024 takusiuk), Eva Garde, Pinngortitaleriffimmeersoq taamak nassuiaateqarpoq.
Taamatut ilisimatusarnerit qilalukkat qernertat qanoq uumatigisarnerinut aammalu ¹⁴C qanoq Issittumi imaani miluumasut kigutaanit iijorarneqartarnersoq suli ilisimaneqarnerulerpoq. ¹⁴C atorlugu periuserisarput siunissami katersugaasivinniititanik imaluunniit qernertat imaanilu uumasut allat asimi utoqqaassusilerniarlugit misissuiffigineqarnerini periuseq atorneqarsinnaalerpoq.
Paasissutissat:
Qilalukkat qernertat tuugaavi 3 meterit angullugit takissuseqalersinnaasarput uumasullu silarsuaanni immikkuullarilluinnartumik tuugaavi iluseqarput. Tuugaaq qernertap uumanera tamaat alliartuinnartarpoq, tamatigungajalluinnaq angutivissaniinnerusarpoq, arnavissalli ikittunnguit aamma tuugaaqartarput (1,5%-ii [4])Tuugaavata alliartortarnera orpiup alliartortarneranut assersuunneqarsinnaavoq, qaleriiaat alliartorfiusut kisillugit uumasoq utoqqaassusilerneqarsinnaasarami. Qernertat tuugaamik saniatigut qanerminni ataatsimik minnermik kiguteqartarput, arnaviat marlunnik kiguteqartartut. (Takussutissiaq 1). Tuugaaq alliartoraangami qernertap umerluisa saamiatungaanni nueriarluni alliartulertarpoq takisuunngorlunilu, kigutissaq dentin qallersuutaasarpoq silataatigullu kigutaa qallerneqaqqittarpoq cementum’imik taaneqartartumik.
Allaaserisaq atuarneqarsinnaavoq uani
[1] Stewart R.E.A, Campana S.E., Jones C.M., and Stewart B.E. 2006. Bomb radiocarbon dating calibrates beluga (Delphinapterus leucas) age estimates. Canadian Journal of Zoology 84, 1840–1852. (https://doi.org/10.1139/z06-182)
[2] Stewart R.E.A, Campana S.E., Jones C.M., and Stewart B.E. 2006. Bomb radiocarbon dating calibrates beluga (Delphinapterus leucas) age estimates. Canadian Journal of Zoology 84, 1840–1852. (https://doi.org/10.1139/z06-182)
[3] Stewart R.E.A, Campana S.E., Jones C.M., and Stewart B.E. 2006. Bomb radiocarbon dating calibrates beluga (Delphinapterus leucas) age estimates. Canadian Journal of Zoology 84, 1840–1852. (https://doi.org/10.1139/z06-182)
[4] Garde, E. and Heide-Jørgensen, M.P. 2022. Tusk anomalies in narwhals (Monodon monoceros) from
Greenland. Polar Research 41 (8343): http://dx.doi.org/10.33265/polar.v41.8343.
Takussutissiaq 1. A. Qilalukkap qernertap niaquata saarnga kigutillip titartarneqarnera Home 1813 . 1. Qernertap niaquata saarnga saneraaniik, tassani ersippoq tuugaava kigutaalu mikisoq. 2.Qilalukkat qernertap niaquata saarnga saneraniit marlunnik mikisunik kiguteqartoq takuneqarsinnaavoq. 3. Kigullu tukimut qupineqarsimasoq ukiukkaartumik qallerneqartarsimasoq ersippoq. 4.Qarloq alleq kiguteqanngitsoq. 5. Tuugaaq qupisimasoq. B. Assimiippoq qilalugaq qernertaq aatsaaqqasoq.
Takussutissiaaq 2. A. Nunatta assinga, qilalukkat qernertat kigutaannik tuugaavinillu sumi pissarsisoqarsimanerinik nalunaarsorneqarsimasoq. B. Qilalukkap qernertap angutiviap tuugaallip titartaganngortinneqarnera, arnaviallu tuugaaqanngitsup titartarneqarnera. C. Assit qullermiit allermut: Qilalukkat qernertap niaqua tuugaalik Qaanaameersoq (Qaanaap kangerlussuani); Qernertap kiguteeraa qupinikuusoq; Qernertap tuugaavata ilaa, titarnerillu qaleriiaarneri sumut ingerlaarnersut takussutissarsiarineqarput.
Takussutissiaq 3. Kulstof 14 (14C) nalingi (pMC=Percent Modern Carbon) ukioq taanna misissugassamik tigusiffimmeersuuvoq. Qernertaq: n=46, Sungaartut; Qaqortaq: n=68, kipparissoq qorsuk; Qiporaaq: n=12, Tungujortoq pingasunik teqeqqulik; Tikaagulliusaaq: n=96, tunguusaq ammalortoq. Titarnermi aappaluttoq taartumi arfernut sisamanut tunngatillugu 14C-mi naleqartitat. Sumiiffimmi taartoq qaamarsorlu sangoriarnermi kisitsisit konfidentintervallit toraarnissaannut 95% aammalu 80%-mik qularnaassuseqarput. Sangoriarnermi qernertumi takuneqarsinnaavoq kulstof 14imik imaani qaartartumeersimanerit assersuussutaasinnaasut . Allannguutaasa titarnilersornerini 1958imi aallartittumik atomimik qaartitsinerit aallartinneri taavalu killiffii 95 pMC alliartornerinut immikkoortinneqarsinnaasut (<95 pMC) sioqqullugu aammalu (>95 pMC) kingorna qaartitsisarnerit.
