Issittumi orpilersuineq silap pissusianut iluaqutaanavianngilaq Saqqummersinneqarfia 07.11.2024
Orpiit kulstofimik annertuumik iijoraasarput, silaannartamiit milluaanermikkut, uagulluunniit iliuuseqanngikkaluartugut taamaaliortaramik. Taamaattumik orpinnik naatitsiortorneq nunarsuatta kissakkiartorneranut pinaveersimatitsisussatut periusiuvoq piukkunnarluinnartoq, silaannartamiit CO2 iisaramikku. Taamalli ajornanngitsiginngilaq, ilaa? Tamaniunngitsoq tamanna atuuppoq. Misissuinerup nutaap taaguuteqartup ”Tree planting is not a climate solution at northern high latitudes”, ilisimatuussutsikkut allaaserinnittarfimmi Nature Geoscience-mi saqqummersinneqartup tamanna paasinarsisippaa, sooq issittumi orpilersuissagaluaraanni nunarsuatta kissakkiartornera unitsinnagu kisakkaluttuinnnassanersoq pineqarami. Tamanna tupaallannartuunngilaq, ilisimatuussutsikkummi tamanna ukiuni kingullerni 20ni paasineqareernikuummat. Taamaakkaluartoq silap allanngutsaaliorneqarnissaa anguniarlugu orpilersuinerit ukiuni kingullerni qulini aamma issittumut anngussimapput, soorluttaaq nunatsinnut.
Orpilersuinermili nunarsuarput kissarnerulersinneqaannartussaavoq nilloriartortilernagu, ingammik orpilersuiffissaanngitsuni orpilersuigaanni taamaassaaq. Issittumi nunat orpeqanngitsut orpeqarfiusussaanngereersullu tamakkununnga ilaapput. Ilisimatusartut Pinngortitaleriffimmeersut nunani tamalaani ilisimatusaqatitillu Århus Universitet’imeersut, Cambrigde University-meersullu maannakkut nassuiaateqarfigaat Kalaallit Nunaat nunallu issittumiittut allat silap kissakkiartorunnaarnissaanut iluaqutissatut orpilersornissaannut sooq piukkunnaateqannginnersut. Issittumimi nunat orpeqarfiunngitsut nunarsuatsinni orpeqarfinnit tamanit annertunerpaamik kulstofimik iijoraasuupput. Issoq issittumiittoq orpilersorneqarnermigut akorngusersorneqassaguni innarlerneqarnerusinnaagami, orpiillu sorlai ammut ingerlaartussaassagamik. Aamma issittumi issup upernaakkut aasakkullu seqinermik qinngorneqartaqisup, aamma suli aputeqaraluaruniluunniit taarnermik naqqaqalernissamut allannguuteqaruni innarleruminarnerujussuanngussagami. Orpiliassanik orpippassuaqarfik issittup nunaani orpeqanngitsumi apummilli qalleqqasuminngarnik 3-4’riaammik annikinnerusumik qaamanermik utertitsiffiusarpoq. (tassa orpippassuaqarfiit nunamik kissarnerulersitsisaramik) Nunallu avannaamiut issittormiullu nalinginnaasumik akorngusersorneqarnerusareerput, taamaasillunilu naasut toqusarlutik, soorlu ikuallattoornikkut, sulluitsut ajoqusiinerinik, imaluunniit silap allanngornerata kingunerisaanik panernersuaqalertarlutik. Orpik naatitaq inerikkaluaruniluunniit orpeqarfiunissaminut akornguseruminarnerusarpoq, kulstofilu iijorarsimasaa piffissaanngitsukkut silaannartamut anillaqqinnissaa pisinnaasarluni.
Aallaaserinnittut oqaatigaat issittumi orpilersuinerit aaqqeeriaraluarnertut killormoortumillli sunniuteqartussatut iliuuserinerusussaasut. Kulstofimik iijoraanikkut silaannartamiittut annikillisarneqarsinnaasarput killilersuutaasinnaallutillu nunarsuatta kissartunik qinngornernik tuffigineqarnissaanut silaannartamullu uterterteqqiinissaanut. Albedo, seqerngup qinngornerinik nunarsuarmiit silaannartamut utertitseqqiisartuuvoq, taamaasillunilu seqerngup qinngornerisa qanoq kissartunngortigalutik uternissaannut sunniuteqartarlutik. Ilaatigut soorlu aputeqarfiusuni Albeto kulstofit ingerlaarnerinut pingaaruteqarnerusarpoq, tamakkiisumik isigigaanni.
Allaaserinnittut erseqqissaatigaat ingammik Kalaallit Nunatsinni kakillarnat kisimik orpiliassaasut. Ataqqivalli orpinnik allanik naatitsinissamut peqquteqartoqarsinnaanissaa, soorlu orpinnik imminut pilersornerulernissaq eqqarsaatigissagaanni. Kisiannili Avannaani orpinnik naatitsinikkut silap allanngorneranut akiuiniartoqassaguni taamaaliorneq kukkunerussasoq oqariartuutigaat.
Silammi kisakkiartornera akiorniarlugu allatut iliuuseqartoqarsinnaava? Aappi, allatut iliuuseqartoqarsinnaaqaaq, ”pinngortitap aqqiissutigisartagaatulli pisumik”, tassami uumasoqatigiiaat sumiiffimmi annertusaraanni. Allaaserisami siunnersuutigineqarpoq avannarpasinnerusumi nunami uumasunik naasutortunik issittup nunaaniittoqartitsinikkut kissamik utertitsisoqarnerusinnaalluartoq. Aamma sunniuteqarluartarpoq ukiukkut pinngortitami aput assallugu neriniartoqartarnera aputip oqorsaataanissaanut ajoqutaasarami, taamaasillunilu nunap kissakkaluttuinnarnissaralua pinngitsoortittarlugu, taamaasillunilu nunap qeriunaannartup aannissaraluanut pinngitsoortitsisinnaalluni. Naggataatigut pingaaruteqarluinnartumillu, nunami nerisartut uumasut issittumi uumasoqatigiiaanut iluaqutaaginnaratik aamma najugaqartut nerisassaqartinneqarnissaannut iluaqutaasussaagamik. Uumasoqatigiiaat uagut iliuuseqarnitsigut ajoquserneqarnerussanngillat, iliuuserineqartussalli issittumi inuiaqatigiit namminneq aqutaanni iliuuseqarnerusariaqarput, taakkuami silap allanngoriartornerata nalaani inuummata.
Assimut nassuiaat. Issittumi orpinnik naatitsiortornerit silap pissusianut qanoq sunniuteqartarnersut toqqaannartumik toqqaannanngikkaluartumilluunniit. Issittup nunataani orpeqanngitsumi, kulstof nunami katersorneqartarpoq, annikitsortaa nunap qaavani naasunit iijorarneqartartoq. Nuna apummik asseqqasoq seqerngup qinngornerinik annertoorujussuarmik silaannartamut utertitsisarpoq, tassa albedo’qarluarni. Orpiit naatinneqarpata, nuna akorngusersorneqassaaq, kulstofilu nunamiit aniatinneqassalluni, taamaasillunilu silaannartamut CO2-mik aniatitsineq annertunerulertarluni. Tamakkua saniatigut orpeqarfiit taarnerusumik qalleqqagamik kissamik iijoraanerusarput taamaasillutillu nuna kissarnerulersittarlugu.Kulstoffit nunap iluaniitinneraniit orpinnik iijorarneqartalerneratigut piffissap ingerlanerani ajoqutaalersut amerlanerulertarput, soorlu orpippassuit ikuallannerisigut. Titartaasuuvoq Laura Barbero-Palacios.
Sukumiinerusumik paasisaqarniaraanni attavissaq:
Mathilde Le Moullec malm@natur.gl +299361200
Laura Barbero-Palacios labp@natur.gl
Katrine Raundrup kara@natur.gl
Ida Bomholt Dyrholm Jacobsen idja@natur.gl
Ilisimatuussutsikkut allaaserisaq uani atuarsinnaavat https://rdcu.be/dZtrd
