*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Nipisa

Nipisa

Ilisarnaatai

Nipisa nalinginnaasoq (Cyclopterus lumpus) naatsumik suangasumillu timeqarpoq saneramigullu arlalinnik kapinartoqarluni. Nipisa ammallorissumillusooq naqissimasutut ittumik niaqoqaraluarluni silittunik qarloqarlunilu iseqarpoq uumasorujummut assingusinnaasunik. Qarluisa silissusaasa inissisimanerisalu qungujulasutullusooq isikkoqartittarpaa.

Nipisap ukiut uumaffigisimasai, suiaassusaa, uumaffiatalu sumiissusia apeqqutaallutik qalipaataa allanngorarsinnaasarpoq. Nipisat piaraanerusut aappaluaartumik kajortuusarput qorsuppalaarlutilluunniit, tamatigungajallu isaasa eqqaanni qaqortunik titarneqartarput sakiaanilu avalerai kusanartaqalutik. Immap ikerani aalisagaq taanna piaraanerutilluni ilaatigut tungutsorilluinnartuusarpoq. Inerikkiartornermini qasernersaqarnerulertarluni, angutivissat nuliunerup nalaani amiat orangenik aappaluttunilluunniit qalipaateqalertarpoq.

Siaruarsimassusia

Nipisa atlantikup avannaa tamakkingajallugu siaruarsimasuuvoq, Amerika avannarlermi Baffinip Kangerliumarnganiit kangisinnerusumi Barentip Karahavet-ip kangiatungaa tikillugu siaruaassimagami. Avannaani Svalbardimiit kujammut Imaq akullersuaq tikillugu siaruaassimasarpoq, naak tamaani qaqutigooraluarluni.

Alliartornera, ukiut uumaffii suffisarnerilu

Nipisa tupinnaannartumik uumariaaseqarpoq, ukiup nikerarnerinut avatangiisinullu allanngorartunut tulluarsartarami. Nalunaaqutsersuinerit paasinarsisippaat ullormut 49 km angalasartoq, ”angerlarsimaffeqartutullu” illuni suffiffinnaaminut ukiut tamaviisa uteqqittuaannartuusoq. Suffisarnera immikkuullarissuusarpoq, angutivissat siulliullutik tikittaramik ’suffiffissaminnik’ killiliillutik pilersitsereertaramik. Taava arnarluit tikittarput suaallu 400.000it qaarsunut ujaqqanullu nippussuutsillugit siaruaassortarpaat. Angutivissap suaat paarilluartarpai, tukeraangamillu nipisaaraaraaqqat qullugissatulli isikkoqarlutik sarfaatitillutik siaruaattarput. Nipisa ukiut pinmgasut talliamllu akornanni uumareeraangami suffisinnaanngortarpoq (Hedeholm et al. 2017), uumaffiilu ukiut amerlanerpaat nalunaarsorneqarsimasut 12uupput.

Nerisaat

Nipisat alliartornerminni nerisaat allanngorartarput. Piaraanerutillutik qeqqussani uumanerusarput kinguit assagiarsuaqqallu nerinerusarlugit. Nipisat uumanerusimasut suffinianngikkaangamik immap ikerani uumanerusartut, nuarlunnik, immap quperluinik aalisagaaqqanillu uumassuteqarnerusarlutik.

Aqutsineq peqassuserlu

Nipisa aningaasarsiornikkut pingaaruteqartuuvoq, suai naleqarluartuummata. Aammali imaani ”saliilluartartutut” nalilerneqarsimapput, ingammik nunani allani soorlu Norgemi Savalimmiunilu, tukertitsivinni kapisillit kumaannik piiaasarmata. Angutivissat siusissukkut aalisarneqartarput, inuillu namminneq nerisassaattut Kalaallit Nunaanni pisarineqartaramik. Ukiut untritilikkaat ukua aallartinneriniilli Islandimi Kalaallit Nunaannilu nipisattarisat 90%ii sinnerlugit pisarineqartarput (Kennedy et al. 2018). Nipisanniarnermut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni aqutsinermut pilersaarusiortoqarnikuuvoq siullermik 2015imi suliarineqarsimasumik, kingornalu nutarterneqarsimasumik. Pinngortitaleriffik 2014imiilli nipisanniarnermut tunngatillugu ukiut tamaasa nalilersuisarpoq, arnarluillu amerlanerpaartaat pisarineqaqqusaasut pillugit siunnersuisarluni. Pisassiissutissalli Naalakkersuisunit aalajangiiffigineqartarput. Nipisaqassuseq pillugu arlalinnik misissuisoqartareerpoq, naak nalilersuiffigineqaruminaakkaluartut, siusinnerusukkut misissuinerit paasinarsisereerpaat nipisak pingasunut assigiinngitsunut immikkoortinneqarsinnaasoq: Ataaseq atlantikup avannamut kitaani Mainemiit Kalaalllit Nunaata tungaanut, ataaseq Atlantikup avannamut kangiatungaaniittoq, Islandip, Norgep Tuluillu qeqertaasa Danmarkip aammalu Østersø’p nalaaniittartoq. Aammalumi allat soorlu kalaallit Nunaanniittartoq (Garcia-Mayoral et al. 2016; Møller et al 2019; Jansson et al. 2023) aamma naammattuugassaasarpoq.

 

Kilder – yderligere information

Garcia-Mayoral E, Olsen M, Hedeholm R, Post S, Nielsen EE, Bekkevold D. (2016) Genetic structure of West Greenland populations of lumpfish Cyclopterus lumpus. J Fish Biol, 89:2625–42

Hedeholm, R. Post, S. Grønkjær, P. (2017) Life history trait variation of Greenland lumpfish (Cyclopterus lumpus) along a 1600 km latitudinal gradient. Polar Biology. 40:2489-2498

Jansson E, Faust E, Bekkevold D, Quintela M, Durif C, Halvorsen KT, et al. (2023) Global, regional, and cryptic population structure in a high gene-flow transatlantic fish. PLoS ONE: 18(3)

Kennedy, J., Durif, C.M.F., Florin, A.-B., Fréchet, A., Gauthier, J., Hüssy, K., Jónsson, S.þ., Ólafsson, H.G., Post, S. & Hedeholm, R.B. (2018). A brief history of lumpfishing, assessment, and management across the North Atlantic. ICES Journal of Marine Science, 76(1):181-191

Møller, P.R., Jensen, M.K.R., Klitgaard, B., Krogen, A.- L.N., Hansen, I.B. & Carl, H. (2019). Stenbider. I: Carl, H. & Møller, P.R. (red.). Atlas over danske saltvandsfisk. Statens Naturhistoriske Museum. Online-udgivelse, december 2019

There are currently no publications by this program...

 

Verified by ExactMetrics