Avatangiisinut Aatsitassanullu

Avatangiisinut Aatsitassanullu immikkoortortap Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermut tunngatillugu avatangiisinik illersuinissamik siunnersortarpaat, ilaatigut Nunatsinni nunap ataani aatsitassanik tigooraanermik sinerissallu avataani uuliamik gassimillu misissuisoqartillugu siunnersuisarput.

Ivittuumi orsugiassiorfikoq, tassani Arsuup kangerlua aatsitassanik oqimaatsunik sunnerneqarsimavoq. Assiliisoq: M. Birch Larsen.

Aatsitassat

Kalaallit Nunaata nunataani assigiinngitsorpassuarnik nalituunik aatsitassaqarpoq, aatsitassat qaqutigoortut, aatsitassat erlinnartut, ujaqqat erlinnartut, aamarsuit, grafit aamma uran. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni 1700-ikkut naaneranniilli aatsitassarsiortoqartarsimavoq, Qaarsuni Nuusuariittumi aamarsuarnik piiaasoqarsimalluni.

Aamarsuit saniatigut ukiut ingerlanerini piiarneqartarsimapput gulti, sølvi, kanngussak, aqerloq, zinki, grafit, olivin, orsugiak aamma marmor.

Kingulermik Seqimi Maniitsup eqqaaniittumi olivinimik piiaasoqarpoq, taannali 2011-mi matuneqarpoq, Nalunamilu Nanortallip eqqaaniittumi gultisiorfik 2013-imi matuneqarpoq. Ukiualunnguilli qaangiuppata aatsitassarsiorfinnik arlalinnik aallartitsisoqarnissaa ilimagineqarpoq. Ilaatigullumi 2014-mi ukiakkkut rubinisiorfimmik Qeqertarsuatsiaat eqqaanni aallartitsisoqarnikuuvoq, Kuannersuarnilu aatsitassanik qaqutigoortunik piiaasoqalersinnaanera tusarniaassutigineqalereernikuulluni.

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat nittartagaanni www.govmin.gl/minerals-imi ujasinisamut piiaanissamullu akuersissutit tunniunneqarsimasut takuneqarsinnaapput. Pinngortitaleriffik siunnersuinermut akisussaasutut inissisimasussaavoq – Miljøstyrelsen for Råstofområdet – aatsitassarsiornerup avatangiisinut ajoqutaasumik sunniutigisinnaasai eqqarsaatigalugit. Siunnersuisoqartarpoq misissuinissamut akuersissuteqartoqartussaatillugu, ujaasinissamut akuersissummik tunniussisoqarnerani, asimi sulinissamut akuersissuteqartoqarnerani, VVM-imut nalilersuinermi (avatangiisinut tunngasunik nalilersuinermi) kiisalu piiaavimmik pilersitsinermi, ingerlatsinermi matusinermilu.

Nalunami guldisiorfigalugu piiaaffikoq. Assiliisoq: Y. Jia.

Uulia gassilu

Kalaallit Nunaata imartaani uuliaqartorujussuussangatinneqarpoq. Nunap sananeqaataanut tunngasut erseqqinnerusumik paasisaqarfigiumallugit nunani allamiut uuliasioqatigiiffissui sinerissap avataani misissuinissamut akuersissutit atorlugit sajuallatstitsisarlutik misissuisarput ujaasillutillu qillerisarlutik. Taamatullu aamma nunami misissuisoqarnikuuvoq (onshore), soorlu assersuutigalugu Nuussuarmi, uulia seeriuaannartoq 90-ikkunnili nassaarineqarsimasoq erseqqinnerusumik misissuiffigerusunneqarmat.

Kalaallit Nunaanni Naminersorlutik Oqartussat nittartagaanni www.govmin.gl/petroleum-imi ujaasinissamut misissuinissamullu akuersissutinik tunniunneqarsimasunik ullumimut naleqqussakkanik takusassaqarpoq. Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat uuliasiorfiit sulinerisa avatangiisinut sunniutaat pillugit siunnersortarpai. Tamatumunnga akisussaasoq – Aatsitassanut Oqartussaasoqarfik – siunnersuusiorfigineqartarpoq.

Uran

Kalaallit Nunaanni Inatsisartut 2013-imi oktobarimi pisortatigoortumik periutsiminnik allannguipput uranisiortoqarsinnaanngortillugu, Kalaallillu Nunaanni raatiup qinngorneranik ulorianartunik atuisoqarsinnaasunngortillugu. Taamaasilluni aatsitassarsiorfiit Kalaallit Nunaanni raatiup qinngorneranik ulorianartunik piiaanissaminnut qinnuteqarsinnaanngortillugit.

Pinngortitaleriffik aammalu Danmarkimi Nationalt Center for Miljø og Energi (DCE) Aarhus Universitetsianneersut peqatigalugit Aatsitassanut Aqutsisoqarfimmik isumaqatigiissuteqarput aatsitassanut tunngatillugu piginnaasanik annertusaaniarlutik avatangiisinullu sunniutaasinnaasut pillugit paasissutissiisarniarlutik Kalaallillu Nunaanni uranisiortoqassatillugu avatangiisinut killilersuisinnaanngortissallugit. Isumaqatigiissummut ilaapput avatangiisinut ajornartorsiutaasinnaasut misissuiffigineqarnissaat, tassa nunani allani uranisiornermi ajornartorsiutaasimasut suunersut ajornartorsiutillu qanoq aaqqiivigisimaneraat misissortartussaavaat. Misissuinermi ingammik USA-mi Canadami Australiamilu aatsitassarsiorfiusimasuni inatsisitigut avatangiisinullu ajornartorsiutinik qanoq aaqqiisoqartarsimanersoq misissuiffigineqartartussaapput.

Pinngortitaleriffik DCE’lu annertuumik nalunaarusiorput aatsitassat raatiup qinngornerinik ulorianartunik qanoq ingerlatsisoqartarnersoq sukumiisumik misissuiffigineqarluni, avatangiisinut ajornartorsiutit qanoq aaqqiivigineqarsimanersut, aaqqissutaasinnaasunik nalunaarsuillutik, inatsisinik killilersuinernillu periutsinik imalimmik, taaguuteqartumik: Environmental issues and management of exploitation of naturally occurring radioactive minerals in Greenland. Nalunaarusiaq tuluttut suliarineqarsimassaaq, qallunaatulli naatsumik imaqarniliorneqarsimassalluni.

Aammattaaq oqaaseqaat suliarineqarpoq avatangiisinut ajornartorsiutinut tunngasoq, raatiup qinngorneranik ulorianartunik piiaasoqarnerata kingunerisinnaasaanut tunngasumik, ajornartorsiutillu qanoq pinngitsoortinneqarsinnaanersut annikillisarneqarsinnaanersulluunniit sammineqartussaavoq. Oqaaseqaat taanna 2015 2016-imut ikaarsaarnerata nalaani avammut saqqummersinneqartussaavoq.

Kuannersuarni ujarak arfvedsonitsitalik (qernertoq, eudialit (aappalaartoq), feldspat aamma sodalit (qaqortoq). Asseq: Pinngortitaleriffik.

Paasissutissanik katersivik

Nationalt Center for Miljø og Energi (DCE) aammalu Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaanni pinngortitaq avatangiisillu pillugit tamatigoortumik paasissutissanik katersuiveqarpoq. Tassani paasissutissat uninngatinneqartarput, pitsaassusaat misissuiffigineqartarpoq, paasissutissallu taakkunannga marlunnit pissarsiarineqartut pitsanngorsartarpaat aatsitassarsiorniarlutillu akuersissutinik piginnittuniit paasissutissat aamma tamarmik katersorneqartarput. Taamaalilluni paasissutissat DCE-mut Pinngortitaleriffimmut, piiaasinnaanissamut akuersissuteqartuneersut Ingerlatsisuniillu takuneqarsinnaasuaannarput, nalunaarusiortoqarneranilu atorneqarsinnaasuartussaallutik, aamma ilisimatusarluni suliaqartuninngarnit atorneqarsinnaasussaallutik. Paasissutissat atornissaat pillugit DCE imaluunniit Pinngortitaleriffik attavigiuk.

DCE’p nittartagaani annerusumik uani paasisaqarit.

Kangerlussuup eqqaani aavarfiusartut aammalu nunami assartorluni ingerlaarfiit, aatsitassarsiorfiit aammalu Kangerlussuup kangerluata atorneqarneranut tunngatillug paasissutissanik taanna imaqarpoq.

Nunap immikkoortortaani ingerlanneqartut assigiinngitsut takuneqarsinnaapput soorlu aamma nunakkut angalaarnerit, aatsitassanik misissuiviit – aammalu Kangerlussuup kangerluata qanoq atorneqarnera takuneqarsinnaavoq.