Videot

Uani videot nuannarineqarluartumit “Sisamanngornermi Pinngortitaq”-meersut takusinnaavatit. Ilanngullugu videot paasissutissiissutit Pinngortitaleriffiup suliai takusinnaavatit.

Immami miluumasunik kisitsisarneq

Greenland Science Week 2021

Qilalukkat qernertat nipinut inuit pilersitaannut qanoq malussajallutillu sunnertiatiginerat pillugu oqalugiarneq assitalersugaq. Oqalugiartoq Outi Tervo, Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartoq. Kalaallisuunngortitsisuuvoq Aleqa Hammond.

Qilalukkat nunatsinni ikiliartornerannut patsisaasut suunersut Mads Peter Heide-Jørgensenip Ilisimatuup (professor) ukiuni 30-ni Pinngortitaleriffimmi qilalukkat qernertat pillugit ilisimatusartartup oqalugiarnermini saqqummiussorpai.

Oqalugiarneq pissarsiaqarnarluinnartoq novembarimi 2021-mi Katuami Greenland Science Week-ip ingerlanneqarnerani pisup kalaallisuunngortinneqarnera matumani tusarnaarsinnaavat.

Oqalugiartoq: Professor Mads Peter Heide-Jørgensen. Kalaallisuunngortitsisoq: Aleqa Hammond.

Qilalukkap qernertap tuugaava pillugu ilisimatusartartup Eva Garde-p Pikialaarfimmi oqalugiarnerata kalaallisuunngortinneqarnera uani isiginnaarneqarsinnaavoq. Oqalugiarnera Aleqa Hammond-imik kalaallisuunngortinneqarpoq. Oqaluarnermi silap pissusiata allanngoriartornera aamma taaneqarpoq, qilalukkallu utoqqaassusiat isaasigut paasineqarsinnaasoq ilanngunneqanngitsoormat taanna ataatigut allagartalerlugu ilanngunneqarmat eqqumaffigineqalaassaaq.

 

Ilisimatusartup Marie Louis-ip qilalukkat qernertat sumiiffinni assigiinngitsuneersut sananeqaatimikkut immikkooruteqarnersut misissuiffigisimallugit Greenland Science Week-ip nalaani Pikialaarfimmi oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

Qilalukkat qernertat nipitik atorlugit uumasoqatigiittut attaveqatigiittarnerat. Qilalugaqatigiiaallu aalajangersimasumik attaveqatigeeriaaseqarnerat satellittitigut attaveqaaserluni ulloq unnuarlu malinnaaviginerisigut paasisanik saqqummiussivoq ilisimatusartartoq Outi Tervo, Pinngortitaleriffimmeersoq.
Greenland Science Week-ip nalaani oqalugiarnera immiussaavoq, kalaallisuunngortitsillunilu Aleqa Hammond.

 

Qilalukkat qernertat amerlassusii aasisarfii ukiisarfiilu pillugit misissuinerit Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartup Rikke Guldborg Hansenip Greenland Science Week 2021-mut atatillugu Pikialaarfimmi oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Qilalukkat qernertat silap pissusiata allanngoriartorneranik sunnerneqarnerat, silallu allanngornerata kingunerisaanik qilalukkat qernertat siunissami qanoq sunnerneqarnissaat pillugit misissuinerit Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani Pinngortitaleriffimmi University of Californiamilu ilisimatusartup Philippine Chambaultip Pikialaarfimmi oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Qilalukkanik qernertanik misissugassanik tigooraasarnerit – Eva Garde, seniorforsker, Pinngortitaleriffik.

Qilalukkat qernertat misissuiffigineqarnerini paasissutissat suut katersorneqartarnersut pillugit Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani ilisimatusartartup Eva Gardep Pinngortitaleriffimmeersup oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Nannunik nalunaaqutsersuisarnerit – Fernando Ugarte, Immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Pinngortitaleriffik

Kalaallit Nunaanni nannut ukiut ingerlanerini misissuiffigalugillu nalunaaqutsersorneqartarneri pillugit Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani Pinngortitaleriffiup Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortortaqarfiani pisortap Fernando Ugartep oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Appat pillugit ph.d.-liaq – Aili Lage Labansen, ilisimatusartartoq, Pinngortitaleriffik

Appat pillugit ph.d.-liaminut atatillugu ilisimatusartartup Aili Lage Labansenip suliaminik Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Eqalukkap pingaaruteqassusia – Apasiri Klasmeier, uumasulerituunngorniaq Eqalukkat mikigaluaqalutik uumassusillit ataqatigiiaarnerannut sunniuteqartarnerisa pingaaruteqassusia pillugu Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani uumasulerituunngorniap Apasiri Klasmeierip University of Tromsømeersup oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Kapisillit qatigallit siaruaannerat – Julius Nielsen, ilisimatusartartoq, Pinngortitaleriffik Kapisillit qatigallit Ruslandimiit Nunarput tikillugu siaruariartornerat, qanorlu kinguneqarsinnaanera pillugit Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani ilisimatusartartup Julius Nielsenip Pinngortitaleriffimmeersup oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

 

Kalaallit Nunaata qaffakkiartuaarnera – Karl Zinglersen, ilisimatusartartoq, Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaata qaffakkiartuaarnera, tamassumalu misissuiffigineqarnissaa siunertaralugu pinngortitalerineq, ilinniartitsineq najugaqavissunillu suleqateqarneq pillugit Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani ilisimatusartartup Karl Zinglersenip oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

Qilalukkat qernertat ukiut 40-t ingerlanerini Kalaallit Nunaanni ilisimatusarfigineqartuarneri pillugit Pinngortitaleriffimmi ilisimatuup Mads Peter Heide-Jørgensenip Greenland Science Week 2021-mut atatillugu Pikialaarfimmi oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Aleqa Hammond.

Qeqertarsuup Tunuani immap naqqanik paasisassarsiorneq – Diana Krawczyk, ilisimatusartartoq, Pinngortitaleriffik. Kalaallit Nunaata imartaata naqqata paasisassarsiorfiginissaa aalisarnermut pingaaruteqaqisoq pillugu Greenland Science Week 2021-p ingerlanneqarnerani ilisimatusartartup Diana Krawczykip oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisuuvoq: Hans Kristian Olsen.

Sisamanngornermi Pinngortitaq

Sisamanngornermi Pinngortitalerinermi nunatta aalisagai itisoormiut uumasorsiuup Julius Nielsen-ip oqalugiaatigai. Julius’ip ukiuni arlalinni nunatta aalisagai itisoormiut misissugaralugillu assilisaqattaartarsimasani pillugit oqalugiarpoq. Kalaallisuunngortitsisoq Nuka Møller

Uumasorsiooq Martin Blicher Pinngortitaleriffimmi sammisaq “Immap naqqani uumasut eqqumiitsut” pillugu saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Nuka Møller.

Uumasorsiooq Rasmus Hedeholm Pinngortitaleriffimmi “Kalaallit Nunaata kapisilia immikkuullarissoq” pillugu saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Uumasorsiooq Katrine Raundrup tuttut ingerlaarnerat pillugit Pinngortitaleriffimmi saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsivoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Uumasorsiooq Julius Nielsen Pinngortitaleriffimmi sammisaq “Eqalussuaq itisuumeeqatigalugu” pillugu saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Uumasorsiooq Aili Labansen appat suuneri ingerlariaasaallu pillugit saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz.

Ujarassiooq Simon Thaarup ujaqqat qillalaartut pillugit Pinngortitaleriffimmi saqqummiiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz.

Uumasorsiooq Helle Torp Christensen saarulliit pillugit Pinngortitaleriffimmi saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Ukiuni arlalinni misissuinerit aallaavigalugit uumasorsiooq Katrine Raundrup, uumasut naasullu silap allanngoriartorneranni ilikkagaqarfigisinnaanerigut, saqqummiissutigaa.

Kalaallisuunngortitsisoq Alfred Jakobsen.

Uumasorsiuup Pinngortitaleriffimmeersup Nynne Hjort Nielsenip, nunatsinni niisat oqaluttuassartaat pillugu, oqalugiarnera.

Kalaallisuunngortitsisoq Alfred Jakobsen

Kalaallit Nunaata kuultia qasertoq – Nuup qanittuani ukkusissaq. Ujarassiuup Majken Djurhuus Poulsenip Pinngortitaleriffimmi oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisoq Hans Kristian Olsen.

Ulloq: 13. februar 2020

Ilisimatusartartut Karl Zinglersen aamma Diana Krawczyk Pinngortitaleriffimmi sammisaq immap naqqanik 3D-mik nunamik assilialersuineq pillugu saqqummiinerat. Kalaallisuunngortitsisoq Hans Kristian Olsen.

Ulloq: 13.02.2020

Aalisakkat qaleruallillu

Immap naqqani uumassuseqassutsip assigiinngissitaarneranik aalisartoqarnerullu immap naqqani uumasunut sunniutaannik misissuinerit.

SANNA sapaatip akunnerata ataatsip iluani Torsukattammiit Ilulissat tikillugu 2020-mi septembarip 13-ianiit 22-at tikillugu qassutaarsianik qalluivoq. Qaqinneqartut aalisakkanik saattussanillu pisaqartuartarneri qassutikuni takuneqarsinnaavoq. Karsersuit 1.000 literinik imaqarsinnaasut tallimat eqqaavissiarlu saviminersuaq ataaseq ulikkaarlugu katersorneqarput.

Saattuat aqitsunik qaleruallit immamut utertinneqartarneri pisassiissutissanut sunniuteqarneq ajormata nalunaarsortaqqunarput. Nalunaarsorneqartarnerat peqassutsit naatsorsorneqarnerannut iluaqutaasarmata.

Aalisagaq natermioq qaqutigoortoq Tarajoq-p Tunumi misissuilluni angalanermini pisarisimavaa. Nalinginnaasumik suluppaakkat saarulliillu pisarinerusarpagut, ilaannili aalisakkat qaqutigoornerusut qassutinut napittarput. Qaqutigorsuarlu aalisagaq itisoormioq suli uumasoq aamma qaqinneqartarpoq. Aalisagaq natermioq una qallunaatut ’glathovedet mareangler’-imik taaneqartartuusoraarput, kingusinnerusukkulli suussusia misissorluarniassagatsogi aalisagaq toqqornikuuvarput. Video: Julius Nielsen.

Sapaatip-akunnerani 37-mi, ataasinngornermit sisamanngornermut, SANNA qassutaarsiutinik, pullataarsiutinik, ningittagaarsiutinik eqqakkanillu Nuup Kangerluani katersivoq.
Ullormi siullermili Saarlup eqqaani immap naqqaniittorpassuit iluatsittumik piiarneqarput.
Angallammut ilaapput aalisartut Nuummeersut Kristian Olsen, Neqitami siulittaasoq, aamma Inuk Berthelsen.
Suliniut aalisartunit, aalisartut piniartullu peqatigiiffiannit Neqitamit, NAPP-mit, KNAPK-mit Pinngortitaleriffimmillu ingerlanneqarpoq, Avatangiisinullu Aningaasaateqarfimmit aningaasalerneqarluni.
Video: Rasmus Nygaard.

Miluumasut timmissallu

Pinngortitaleriffimmiit uumasorsiuut Sermilinnguani appanut sumiissusersiutinik atortulersuisut.

NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiitsitaliaata Tunup kujasinnerusortaani qernertaqassuseq nalilersuiffigeqqammerpaat. Taakkulu naliliipput qilalukkat qernertat ikiliartortorujussuusut, imalu ilungersunartigisumik inissisimalersimapput iliuuseqarfigineqapallanngippata uanga inuunerma nalaani allaat nungussinnaallutik, taamatut oqarpoq Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfimmi pisortaq Fernando Ugarte, NAMMCO’p naliliinera aallaavigalugu Tunup Kujasinnerusortaani qernertaqassutsimut tunngasut nassuiaatigigamigit.

Uani videomi appat taateraallu seqqortartoqartarneranut qanoq qisuariartarnersut takuneqarsinnaavoq. Ilisimatusartartut appat ineqarfiiniit 7 km-imik ungasitsigisumiit seqqortarlutik aallartipput. Ineqarfik 1 km-imik qanilleriarnerit tamaasa seqqortartarput, timmissat teqqaannissaasa tungaanut.
Immap timmiai ineqarfimminni ivanerminni akornusersuutinut malussarissorujussuanngortarput. Tamannalu ph.d.-nngorniutigalugu suliami appat ineqarfimminni seqqortartoqartarneranik qanorpiaq qaqugukkullu akornutigilertarneraat misissuiffigineqarsimavoq.
Nunatsinniittut appaqarfiit assigiinngitsut arfinillit suliami misissuiffigineqarput. 0,5-imiit 5 km tikillugu ungasitsigisuniit aallaasoqartarluni. Appat eqimanerullutik ineqarfinniittut appaqarfiunnginerusuneersuniit seqqorpallattarnernut malussarinnerupput.

Ilisimatusartartup Aili Lage Labansenip Pinngortitaleriffimmeersup 16.06.2021 Kalaallit Nunaanni appanut tunngasumik Ph.d. ilisimatuutut allaaserisani illersorpaa. Ilisimatuussutsikkut allaaserivaa appat nunatsinni piaqqisarfimminni piaqqinerini appaqassutsimullu pingaaruteqartut taaguutilerlugu: ”Makin’ some noise – A study of anthropogenic threats to thick-billed murre (appa, Uria lomvia) in Greenland”.

Maniitsup eqqaani Sermilinnguami Ilisimatusartartut timmiaqarfimmi suliaqareerlutik Pinngortitaleriffimmut uteqqammerput. Aili Lage Labansen, Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfimmi ilisimatusartartoq, innasiortartorlu Morten Bie, appanik taateraanillu sisamassaarlutik nalunaarsuutinik qaamanermik nalunaarsuisartulersuisimapput. Nalunaarsuutit ukiut 1-2 atasarput, timmiarlu piaqqiorfiunngitsup nalaani sumiissimanera paasiniaraanni timmiaq nalunaarsorneqarsimasoq pisareqqinneqartariaqassaaq. Timmissallu ilaat ukiut arlalinngortut tulleriisiinnarlugit nutaanik nalunaarsuutileqqinneqaqattaartarput.

 

Kisitseriaaseq una nunani tamalaani atorneqartarpoq, kisitsinerillu ingerlanneqartarput uumasut aasami ukiumiluunniit najortagaanni, tassalu ungasinnerusumut ingerlaannginneranni.

Uumasut najugaqarfii aallaavigalugit kisitsisoqartarpoq, uumasullu marloriarlugit kisittoorneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu kisitsinerit piffissap sivikitsup iluani ingerlanneqartarput. Taamatut kisitseriaaseqarnermi uumasut amerlassusiviinut naapertuuttumik angusaqartoqarnerusartoq uppernarsineqarnikuuvoq.

Kisitsinerni arnavissat angutivissallu kinguaassiorsinnaasut piaqqallu amerlassusii aamma naatsorsorneqartarput. Assersuutigalugu qilalugaq qernertaq ukiut qulit missaannik pioreernermini aatsaat kinguaassiorsinnaanngortarpoq, arnaviartaallu agguaqatigiissillugu ukiut pingasukkaarlugit piaqqisarlutik. Siunnersuinernilu tamakkua aamma eqqarsaatigineqartarput.

Kippaku timmiaqarfinni nunatsinniittuni misissuiffigineqarnerpaasarpoq. Pinngortitaleriffiup Aarhus Universitetillu (DCE) suleqatigiinnerisigut 2008-miilli timmiaqarfik ukiut tamaasa tikinneqartalernikuuvoq. Appat 20.000-it missaannik amerlatigisut taateraallu 10.000-it missaanniittut Kippakumiipput, timmiaqarfinnullu allanut sanilliullugu misissuiffissatut naleqqulluinnartuulluni, tassanimi timmissat alaatsinaaffigiuminarmata aammalu nalunaaqutsersuiniarnertigut misissugassanillu tigooraaniarnermi ajornannginnerusitsisarluni.

Uani videomi timmiaqatigiit ineriartornerannik ingerlalluarnerannillu alaatsinaanniarnitsinni periutsigut, ilaatigut sumiissusersillugit sumi ukiisarnerannik misissuinigut ulloqarfimminniinngikkaagamillu sumiittarnerannik malinnaaviginninnerput oqaluttuarivagut. Misissuinitta inerneri ilaatigut Kalaallit Nunaanni appanik pisassiissutinut aammalu ukiukkut piniarnerup nunani allani piaqqiortartut qanoq kinguneqarfigisarnerannut tunngasunut siunnersuinernut atorneqartarput.

Videomi qallunaatut oqaatsit atorneqarput.

© Aarhus Universitet

Imeqqutaallat ukiup ingerlanerani ingerlaarfii uumaffiilu uani paasisaqarfigineqarsinnaapput. Video @Encyclopedia of Life-mit suliarineqarpoq.

Silap Pissusianik Ilisimatusarfik

 

Kangerlunni sermit immamut attanerisa uumassuseqartitsinerat. Sermit aannerata immap naqqatigut kuunnerata immami nerisaqatigiiaannut qanoq sunniuteqartarnera pingaaruteqassusaalu takujuk, Pinngortitaleriffiup immikkoortoqarfiata Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup videoliaraa. Deluxus Studio-mit qarasaasiakkut titartakkanik aalasuliarineqarpoq.

Davis Strædemi koralit aqitsut uumasullu allat 150-inik amerlanerusuut Pinngortitaleriffimmi, Tuluillu Nunaanni UCL-imi ZSL-imilu ilisimatusartartut aatsaavissuaq allaaseraat, immap naqqani naasoqarfissuaq. Tamaani koraleqarfissuaq eriagisassatut taaneqarsinnaasoq 500 km2 -itut isorartugisoq ippoq. (VME). Immap naqqata assilineqarnera uani isiginnaarsinnaavat.

 

Amerallip Nuup Kangerluatalu assigiinnginnerinut suut patsisaanersut ukiuni arlalinni ilisimatusartartumik John Mortensen misissuiffigineqareerlutik paasineqarput. Assigiinngissutsit suuneri uani takukkit.

Pinngortitaleriffik

 

Kalaallit Nunaata ilisimatuussutsikkut umiarsuassaata “Tarajoq”-p singinneqarnera.

 

Ilisimatusartartunngorniat Nunatsinnut tikikkaangata isumannaallisaanerup tungaatigut qanoq pikkorissarneqartarnersut takukkit. Pinngortitaleriffimmi sulianik ataqatigiissaarisartut Carl Isaksen, Peter Hegelund aamma Mala Broberg isumannaallisaaneq pillugu pikkorissaasut malinnaaffigisinnaavatit.