Videot

Uani videot nuannarineqarluartumit “Sisamanngornermi Pinngortitaq”-meersut takusinnaavatit. Ilanngullugu videot paasissutissiissutit Pinngortitaleriffiup suliai takusinnaavatit.

Sisamanngornermi Pinngortitaq

Sisamanngornermi Pinngortitalerinermi nunatta aalisagai itisoormiut uumasorsiuup Julius Nielsen-ip oqalugiaatigai. Julius’ip ukiuni arlalinni nunatta aalisagai itisoormiut misissugaralugillu assilisaqattaartarsimasani pillugit oqalugiarpoq. Kalaallisuunngortitsisoq Nuka Møller

Uumasorsiooq Martin Blicher Pinngortitaleriffimmi sammisaq “Immap naqqani uumasut eqqumiitsut” pillugu saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Nuka Møller.

Uumasorsiooq Rasmus Hedeholm Pinngortitaleriffimmi “Kalaallit Nunaata kapisilia immikkuullarissoq” pillugu saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Uumasorsiooq Julius Nielsen Pinngortitaleriffimmi sammisaq “Eqalussuaq itisuumeeqatigalugu” pillugu saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Uumasorsiooq Katrine Raundrup tuttut ingerlaarnerat pillugit Pinngortitaleriffimmi saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsivoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Uumasorsiooq Aili Labansen appat suuneri ingerlariaasaallu pillugit saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz.

Ujarassiooq Simon Thaarup ujaqqat qillalaartut pillugit Pinngortitaleriffimmi saqqummiiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz.

Uumasorsiooq Helle Torp Christensen saarulliit pillugit Pinngortitaleriffimmi saqqummiivoq.

Kalaallisuunngortitsisoq Pustu, Bjørn Chemnitz

Ukiuni arlalinni misissuinerit aallaavigalugit uumasorsiooq Katrine Raundrup, uumasut naasullu silap allanngoriartorneranni ilikkagaqarfigisinnaanerigut, saqqummiissutigaa.

Kalaallisuunngortitsisoq Alfred Jakobsen.

Uumasorsiuup Pinngortitaleriffimmeersup Nynne Hjort Nielsenip, nunatsinni niisat oqaluttuassartaat pillugu, oqalugiarnera.

Kalaallisuunngortitsisoq Alfred Jakobsen

Kalaallit Nunaata kuultia qasertoq – Nuup qanittuani ukkusissaq. Ujarassiuup Majken Djurhuus Poulsenip Pinngortitaleriffimmi oqalugiarnera. Kalaallisuunngortitsisoq Hans Kristian Olsen.

Ulloq: 13. februar 2020

Ilisimatusartartut Karl Zinglersen aamma Diana Krawczyk Pinngortitaleriffimmi sammisaq immap naqqanik 3D-mik nunamik assilialersuineq pillugu saqqummiinerat. Kalaallisuunngortitsisoq Hans Kristian Olsen.

Ulloq: 13.02.2020

Aalisakkat qaleruallillu

Immap naqqani uumassuseqassutsip assigiinngissitaarneranik aalisartoqarnerullu immap naqqani uumasunut sunniutaannik misissuinerit.

SANNA sapaatip akunnerata ataatsip iluani Torsukattammiit Ilulissat tikillugu 2020-mi septembarip 13-ianiit 22-at tikillugu qassutaarsianik qalluivoq. Qaqinneqartut aalisakkanik saattussanillu pisaqartuartarneri qassutikuni takuneqarsinnaavoq. Karsersuit 1.000 literinik imaqarsinnaasut tallimat eqqaavissiarlu saviminersuaq ataaseq ulikkaarlugu katersorneqarput.

Miluumasut timmissallu

Pinngortitaleriffimmiit uumasorsiuut Sermilinnguani appanut sumiissusersiutinik atortulersuisut.

NAMMCO-p ilisimatuussutsikkut ataatsimiitsitaliaata Tunup kujasinnerusortaani qernertaqassuseq nalilersuiffigeqqammerpaat. Taakkulu naliliipput qilalukkat qernertat ikiliartortorujussuusut, imalu ilungersunartigisumik inissisimalersimapput iliuuseqarfigineqapallanngippata uanga inuunerma nalaani allaat nungussinnaallutik, taamatut oqarpoq Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfimmi pisortaq Fernando Ugarte, NAMMCO’p naliliinera aallaavigalugu Tunup Kujasinnerusortaani qernertaqassutsimut tunngasut nassuiaatigigamigit.

Uani videomi appat taateraallu seqqortartoqartarneranut qanoq qisuariartarnersut takuneqarsinnaavoq. Ilisimatusartartut appat ineqarfiiniit 7 km-imik ungasitsigisumiit seqqortarlutik aallartipput. Ineqarfik 1 km-imik qanilleriarnerit tamaasa seqqortartarput, timmissat teqqaannissaasa tungaanut.
Immap timmiai ineqarfimminni ivanerminni akornusersuutinut malussarissorujussuanngortarput. Tamannalu ph.d.-nngorniutigalugu suliami appat ineqarfimminni seqqortartoqartarneranik qanorpiaq qaqugukkullu akornutigilertarneraat misissuiffigineqarsimavoq.
Nunatsinniittut appaqarfiit assigiinngitsut arfinillit suliami misissuiffigineqarput. 0,5-imiit 5 km tikillugu ungasitsigisuniit aallaasoqartarluni. Appat eqimanerullutik ineqarfinniittut appaqarfiunnginerusuneersuniit seqqorpallattarnernut malussarinnerupput.

Ilisimatusartartup Aili Lage Labansenip Pinngortitaleriffimmeersup 16.06.2021 Kalaallit Nunaanni appanut tunngasumik Ph.d. ilisimatuutut allaaserisani illersorpaa. Ilisimatuussutsikkut allaaserivaa appat nunatsinni piaqqisarfimminni piaqqinerini appaqassutsimullu pingaaruteqartut taaguutilerlugu: ”Makin’ some noise – A study of anthropogenic threats to thick-billed murre (appa, Uria lomvia) in Greenland”.

Maniitsup eqqaani Sermilinnguami Ilisimatusartartut timmiaqarfimmi suliaqareerlutik Pinngortitaleriffimmut uteqqammerput. Aili Lage Labansen, Miluumasunut Timmissanullu immikkoortortaqarfimmi ilisimatusartartoq, innasiortartorlu Morten Bie, appanik taateraanillu sisamassaarlutik nalunaarsuutinik qaamanermik nalunaarsuisartulersuisimapput. Nalunaarsuutit ukiut 1-2 atasarput, timmiarlu piaqqiorfiunngitsup nalaani sumiissimanera paasiniaraanni timmiaq nalunaarsorneqarsimasoq pisareqqinneqartariaqassaaq. Timmissallu ilaat ukiut arlalinngortut tulleriisiinnarlugit nutaanik nalunaarsuutileqqinneqaqattaartarput.

Silap Pissusianik Ilisimatusarfik

Kangerlunni sermit immamut atanerisa uumassuseqartitsinerat.

Sermit aannerisa immap naqqatigut kuunnerisa immami nerisaqatigiiaanut qanoq sunniuteqartarnera pingaaruteqassusaalu takuuk, Pinngortitaleriffiup immikkoortoqarfiata Silap Pissusianik Ilisimatusarfiup videoliaraa.

Deluxus Studiomit qarasaasiakkut titartakkanik aalasuliarineqarpoq.

Davis Strædemi koralit aqitsut uumasullu allat 150-inik amerlanerusuut Pinngortitaleriffimmi, Tuluillu Nunaanni UCL-imi ZSL-imilu ilisimatusartartut aatsaavissuaq allaaseraat, immap naqqani naasoqarfissuaq. Tamaani koraleqarfissuaq eriagisassatut taaneqarsinnaasoq 500 km2 -itut isorartugisoq ippoq. (VME). Immap naqqata assilineqarnera uani isiginnaarsinnaavat.

Pinngortitaleriffik

Kalaallit Nunaata ilisimatuussutsikkut umiarsuassaata “Tarajoq”-p spaniamiut umiarsualiorfiannit Balenciagamit septembarip 18-iani 2020-mi singinneqarnera.