Pinngortitaleriffik

Pinngortitaleriffimmut tikilluarit

Pinngortitaleriffiup suliatut ingerlappai Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutit uumassusilinnut, uumasut, naasut, avatangiisinullu tunngasunut ilisimatusarneq, kiisalu Namminersorlutik Oqartussanut, kommuninut allanullu siunnersuineq. Pinngortitaleriffik ulluinnarni pisortamik aqunneqartoq ilisimatusarfittut pingasunik immikkoortortaqarpoq: Aalisakkanut Qaleruallillu Immikkoortortaqarfik, Miluumasunut Timmissanullu Immikkoortoqarfik aamma Avatangiisinut Aatsitassanullu Immikkoortoqarfik. Ilanngullugu ilisimatusaatinik assigiinngitsunut sammivilik klimacenteri, Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu pilersitaq: Silap Pissusianik Ilisimatusarfik.

Ilisimatusarfik Pinngortitaleriffimmut atavoq silallu pissusiata nunani issittuni Kalaallillu Nunaanni inuiaqatigiinnut kinguneri ilisimatusarfigai.

Ilisimatusarneq

Ilisimatusartartut assigiinngitsut ukiut tamaasa nunatsinnut pikkorissariakaasarput.

Pinngortitaleriffiup issittumi avannarlermi pinngortitami ataqatigiinnerit, taakkulu silap pissusaanik inunnillu sunnigaaneri ilanngullugit ilisimatusarfigai.

Pingaarnerusumik pisuussutsit uumassusillit imarmiut – aalisakkat, qaleruallit, miluumasut imarmiut, imaani timmissat – aammalu pisuussutsit uumassusillit nunamiut – miluumasut nunamiut naasullu ilisimatusarfigineqarput. Aammattaaq avatangiisini tigussaasuni kemiskiusunilu pissutsit, silap pissusaata allanngorneranut naleqqiullugit ilisimatusarfigineqarput, soorluttaaq silap pissusaata allanngornerata aalisarnermut, piniarnermut, sanaartornermut assartuinermullu sunniutai ilisimatusarfigineqartut.

Ilisimatusarneq nunat allat suleqatigalugit ingerlanneqarpoq, ilaatigut makku pillugit:

• uumasut artit biologiiat imminnullu sunniivigeqatigiinnerat – misissugassanik katersinikkut
• uumasoqatigiit immikkoortiterneri siammarsimanerilu – nalunaaqutsiinikkut, satellitsikkut malinnaanikkut, timaasa kingornussaannut pissusinik misissuinikkut
• nerisarisanik nalunaarsuineq – satellitsikkut assilisat atorlugit, naasunik planktoninillu misissuinikkut
• imaani klima, sarfat sikulu – satellitsikkut assilisat atorlugit, aamma tigussaasuni/kemiskiusunilu pissutsinik uuttuinikkut
• sermersuup aannera imermillu tarajuunngitsumik imarmut akuleruttoqarnera – uuttuinikkut assiliinikkullu
• angallatit ingerlarnanik aamma piniakkanut saniatigullu pisanut nalunaarsuivinnik misissuineq, uuttortaanerillu
• atortutigut teknologiinik, ungalusanik il.il. misileraanerit
• Aalisartunik piniartunillu apersuinikkut misissuinerit

Nakkutiginninneq

Arlalitsigut misissuinerni piniartut suleqatigineqartarput. Matumani qilalukkat qernertat nalunaaqutserneqarneranni Qaanaarmiut ikiuuttut takuneqarsinnaapput.

Pinngortitaleriffiup uumasoqatigiiaat, naasut, pinngortitamilu tigussaasut/kemiskiusullu pissusaat nakkutigisarivai, ineriartorneranni allanngoqqajaasinnaanerat malinnaaviginiarlugu. Nakkutiginninneq Pinngortitaleriffiup ilisimatusarneranut ilaalluinnarpoq.

Nakkutiginninneq pingaarnerusumik uumasunut artinut iluaqutigineqartunut sammivoq, uumasoqatigiiaallu amerlassusiisa ingerlaavartumik ilisimatuussutsikkut nalunaarsorneqarneranut pingaaruteqarluinnarluni. Ukiut tamaasa niuerneq siunertaralugu aalisarneqartartuni aalisagaqatigiiaat amerlassusaat annertussusilerneqartarput/kisinneqartarput / uuttortarneqartarput, piniagaasullu pisuussutsit aalajangersimasumik akunnilinnik kisinneqartarlutik. Nakkutiginninneq nunat allat suleqatigalugit ingerlanneqarpoq, uumasoqatigiiaat amerlanerit nunat allat killingi qaangeqqasaramikkit. Silap pissusia ingerlaavartumik nakkutigineqarpoq.

Uumasoqatigiinnik kisitseriaatsit nunat allat akornanni akuerineqartuusuut assigiissaakkallu atorlugit kisitsinerit ingerlanneqartarput, ilaatigut makkununnga:

• raajat, saattuat aalisakkallu kilisaatit, tejnit ningittakkallu atorlugit aalisarfigalugit
• immami miluumasoqatigiinnik timmisartukkut, helikopterikkut umiarsuakkullu kisitsineq
• nunami miluumasoqatigiinnik timmisartukkut, helikopterikkut snescooterikkullu kisitsineq
• timmissat piaqqiorfiinik assiliinikkut, inaannillu nunamit umiarsuarmillu kisitsinikkut
• timmissat ukiukkut siammarsimasarneri timmisartukkut, qulimiguulimmik umiarsuarmillu kisitsinikkut

Pinngortitaleriffik nakkutiginninnermut programmimut “Greenland Ecosystem Monitoring” issittup issinnerusortaani Zackenberg/Daneborg Tunup avannaaniittumi, issittullu issaasannerusortaani Nuup eqqaani suleqataavoq.

Siunnersuineq

Aalisartut suleqatigineqaannaratik aamma tunisassiorfinnut tunisat angussusii oqimaassusiilu ataavartumik uuttortarneqartarput.

Namminersorlutik Oqartussat il.il. pisuussutsinik uumassusilinnik piujuartitsinissaq siunertaralugu atuinissamik ataatsimiitsitalianit nunanit tamalaaneersunit, Pinngortitaleriffiup aamma peqataaffigisaanit siunnersorneqartarpoq, aammattaaq avatangiisit uumassuseqartullu tamat isumannaallisaavigineqarnissaannik sullinneqartarluni. Siunnersuineq soqutigisanut allanut pituttorsimanngilaq, suliarineqartarlunilu ilisimatusarnermit nakkutiginninnermillu ilisimatuussutsikkut nalunaarsuinerit tunngavigalugit.

Uumasoqatigiinnik nalilersuinerit, siunnersuisarnerit il.il. ineriartortinneqartuarput, pitsaassutsimikkullu nunat assigiinngitsut akornanni ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffinnit qulakkiigaasarlutik.

Pinngortitaleriffik nunat assigiinngitsut akornanni ilisimatuussutsikkut suleqatigiiffiit ilaasortaaffigai, ilaatigut makkuusut:

• International Whaling Commission (IWC)
• North Atlantic Marine Mammal Commission (NAMMCO)
• Joint Commission for Narwhal and Beluga (JCNB)
• International Polar Bear Specialist Group (IPSBG)
• International Union for Conservation of Nature (IUCN)
• Northwest Atlantic Fisheries Organisation (NAFO)
• Northeast Atlantic Fisheries Commission (NEAFC)
• International Council for Exploration of the Sea (ICES)
• Circumpolar Arctic Rangifer Monitoring and Assessment network (CARMA

Paasissutissiineq

Misissuineq ilisimatusarnerlu. Matumani aputip sikullu issussusaat misissorneqarput.

Pinngoritaleriffik pinngortitami pissutsit pillugit paasissutissiisarpoq, inatsillu malillugu ilisimatusaatinik angusani avammut paasissutissiivigisussaallugit.

Sulliviup pinngortitami atuisut qanimut attaveqarfiginissaat pingaartitaraa – aalisartut, piniartut sunngiffimminnilu atuisut – aammalu ilisimatuussusilimmik siunnersorneqartartut tassaasut ingerlatsisut politikerillu. Pinngortitamik atuisut, pinngortitamullu tunngasunik ilisimasaat annertuut Pinngortitaleriffiup pilersaarusiornerani sulianillu ingerlatsinerani sapinngisaq malillugu ilanngunneqartarput. Atuisut siunnersorneqartartullu nutaanik pilersaarusiortoqaraangat, paasissutissaqaraangallu ingerlaavartumik ataatsimeeqatigineqartarput.

Inuiaqatigiinnut paasissutissiineq ingerlannqartarpoq tusagassiuutitigut nalinginnaasutigut soorlu aviisit, TV, radio, qupperneq nittartagaq, Facebook, quppersakkat, nalunaarusiat saqqummersitsinerillu. Ukiut tamaasa tusindit arlallit Pinngortitaleriffik pulaatarpaat.

Ataqatigiissaarneqarnera

Misissuutitoqaq atorlugu avannaani angalanermiit assilisaq.

• Pinngortitaleriffik pilersinneqarpoq 1. januar 1995
• Pinngortitaleriffiup Kalaallit Nunaanni Aalisakkanik Misissuinerit 1989-imi Namminersornerullutik Oqartussanit nuunneqartut suliai tiguai
• Pinngortitaleriffiup illuutaa pingaarneq 1998-imi atoqqaartinneqarpoq
• Pinngortitaleriffiup tikeraanut inissaateqarfia 2000-mi atoqqaartinneqarpoq
• Illu pingaarnermut alliliissut 2011-mi atoqqaartinneqarpoq
• Kangerluarsunnguani misissuisarfik 2011-mi atoqqaartinneqarpoq
• Angallateeraasivik 2012-imi atoqqaartinneqarpoq
• Pinngortitaleriffik marlunnik misissuissutinik umiarsuaateqarpoq – imaani ilisimatusaat umiarsuaq “R/V Sanna” (456 GT) 2012-meersoq kiisalu “Tarajoq” (2.841 GT) 2022meersoq  – aamma taakkua saniatigut angallatit mikinerit, umiatsiaaqqat, gummibådit snescooterillu.
• Pinngortitaq pillugu ilisimatuussutsikkut Ilinniartitaanerit aammalu Kalaallit Nunaanni Peqqissutsimik Ilisimatusarfik, Pikialaarfik, atoqqaartinneqarpoq november 2017.

Pikialaarfik. Assiliisoq E. Løvstrøm