Miluuttut – tuttumi naammattoorneqarsinnaasut

Malugalugu: Allaaserisami uani tuttut sammineqarnerupput miluutullu tuttuniittartut kalaallisut ataatsimut taasarpagut ”tuttut kumaat”. Erseqqissaatigissavarput kumaanngikkaluarmata pineqarmatalu miluuttut assigiinngitsut, ataani allaaserineqartut.

Tuttut nujuitsut Norgemeersut 1952-imi nunatsinnut eqqunneqarnerini uumasuni miluuttartut ilanngullugit eqqunneqarsimanissaat ilimagineqartarpoq. Miluuttut assigiinngitsut ukiup ataatsimik sivisussusilimmik uumariaaseqarput (Takussutissaq 1).

Tuttut kumaannik taaneqartartut tuttut uumasullu arlaat najoqqaagartik amerliartorfigisarpaat, ukulu qumaat tuttut toqqusaaviniittartut, taakku assigiinngitsut marluk ataatsikkoortillugit timimiorisinnaasarpaat. Tamakku kumannik taasagaat inerikkaangamik milugianngortarput nipiliortartut. Taamatut milugiaat nipiliuinnaleraangamik tuttut ”saassussimasatik” tinnapoortiliusattarpaat, uisarusertuinnanngortillugit allaat qimaatissinnaasarlugit.

Kumaat tuttuniittartut umimmanniittartullu ukiorsuaq anigortarpaat tuttup umimmalluunniit pulaffigisimasamik timaaniiginnarlutik. Ukiuunerani quperlooriarlutik upernarnerani milugiaaranngoriarlutik uumasoq miluuffigisartik qimattarpaat silamiilersarlutik. Aasaraangat inerillutik milugianngortarput (Takutitassiaq 2). Milugiaat inersimaleraangamik nerisariaaruttarput. Suliassaat ataasiinnaavoq – nuliunissaq – mannitillu iligaangamikkit miluuttoqartuaannarnissaa taamaalillutik qulakkeertarpaat.

 

 

 

Tuttup kumai

Milugiak tuttut toqqusaavini quperlortitsisartoq, mannini tukereerlutik quperlussanngoreersut tuttut sorluinut supusarpaat. Taamaalillutik quperluit tuttut toqqusaavinut ingerlasarput, naggataagullu toqqusaavinut maggutivittarlutik (Takutitassiaq 3). Quperluit taqqamani toqqusaavini ukeereeraangamik, upernaraangallu maj-juuneqaleraangat iserfimmikkut aneqqittarput imaluunniit tuttut quersorneranni katallutik oriarneqarsinnaasarput milugianngornissaminnullu piareertarlutik.

Kumaat aminiittartut

Kumaat tuttut umimmaallu meqquini mannilisarput. Mannigit ullualunnguit qaangiunneranni tukerartarput, quperluillu meqquisa akornanniit ilummut ingerlasarput amialu alleq qaammatini pingasuni tullerni putuulersarlugu. Taamaaleriarlutik tuttup umimmaalluunniit tunuanut ingerlaartarput, tassanilu ajuartitsilertarput (ajuat silaannarmut anersaartuutilersukkallusooq) qaammatillu tulliuttut arfineq pingasut- qulinngiluat tamaani inerikkiartortarlutik. Quperluit naammatsikkaangamik upernarnerani ”saassunnikuusaminniit” anillaattarput.

Ukiuunerani tuttutaq ilaatigut kumassuarnik ulikkaartarpoq, ilarsui 3 cm-inik takissuseqarsinnaasarlutik (Takussutissiaq 4). Ukiarsalerneranili august-september-imi tuttutat amii quperloqarnatik pissusissamisoortuukkajuttarput. Ilaatigulli qileroqarsinnaasarput imaluunniit amiisa ataat putoortitersimasarput kumannit ukiivigineqarsimanerup ersiutaanik.

Milugiak qaqutigorsuugaluartoq kukkunikkut inummut manniliorsimasinnaasarpoq – tuttuusoralugu, umimmaasoralugulusooq….tassa inunnguakkuluit aamma miluuttunit ”saassunneqarsinnaasarput”.

Takutitassiaq 3. Tuttup toqqusaavini qamungangaatsiarsuaq aalaaluuttuinnarnik quperlorsimavoq. Quperluit tamarmik nivinngaaviusalerlutik tuttup qungasiata ipiutaasartaanut maggusimapput. Marsi qaammat assilisaq. Asseq: B. White

Taenia – qumaarsussuaq

Ilaatigut tuttut nunatta kitaani pisarineqarsinnaasarput manniisarsuarnik peqartitertut, taamaattulli tuttunianit Pinngortitaleriffimmut ukiut kingulliit 20-t ingerlaneranni saaffiginnissutigineqartarput (Takutitassiaq 5). Manniusat tamakku tassaapput qumaarsussuit Taenia krabbei quperlulisimasaat. Quperluit Taenia tuttoqarfinni siumorneqakkajuttuupput, aamma nunatta avataani inunnullu pisarnissaat ilimagineqanngilaq – neqiluunniit uunneqanngitsoq nerineqaraluarpat. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni suli nalunaarsuisoqarnikuunngilaq inummik qumaqalersimasumik Taenia krabbei-imik (atuarulli ataatungaaniittoq ”Neqi qumanissimasoq Taenia qanoq iliorneqassava”.)

Qumaarsussuit quperlui tuttuniittarput, uffa miluuttortaa qumaarsussuaq inersimasoq inisseqqaarfimmi (soorlu qimmimi terianniamiluunniit inisseqqaarsimasinnaavoq) inalugaqarfianiissinnaasoq. Qumaarsussuup mannii piareeraangata inissisimaffimmi inalugaani, taamaalillutillu uummarfitsik qimallugu anarineqarlutik pinngortitamiilersarput. Taamaalillutik tuttut tunillanneqartarput, assersuutigalugu teriannissap anarfigisimasaata eqqaani nunami neriniarnerminni qumaarsuit nerisaminnut ilanngullugit pissarsiarisinnaasarpaat. Tamakku qumaat tuttut naavini uumasuusut pingaartumik inalussat putuulersinnaasarpaat aammillu pisinnaalerlutik. Assersuutigalugu nukik miluuffigissallugu pitsaarpasittoq quperluup inissiffigisarpaa manniisarsuanngorlunilu. Tassaniittarpoq tuttup soorlu qimmimiit imaluunniit terianniamit nerineqarnissaata tungaanut, taamaalippat uummarfigisaminut uteqqissaarlusooq – inalugaanut ikkulluni inersimasunngornissami tungaanut. Taamaalillutik aallaqqaataaniit aallarteqqittarlutik.

Taenia krabbei qumaat akunnermiliuttutut ”najorsimasaminik” tamatiguunngikkaluartoq tunillanneqarsimanerup ersiutaanik takussutissaqarneq ajorpoq, taamaammallu tuttu qumaqaraluarluni peqqippasissinnaasarpoq.

 

 

Neqi qumalik Taenia – qanoq iliorneqassava

Neqi Taenia-qumanissimasoq asimut qimaannarneqassanngilluinnarpoq imaluunniit qimminut nerukkaatigineqassanngilaq. Taamaalioraluaraanni miluuttoq tunillaassuutilissaaq, tassami kiisortuni aammalu silutuumasunit inerilluartinneqartarmat, taamaalillunilu kinguaassisinnaalertarluni. Neqi qumalik nunap iluanut assaallugu iginneqarsinnaavoq, ujaqqanik assersorneqarsinnaavoq, imaluunniit tatsimut imarmulluunniit oqimaaloqutserlugu kiversarneqarsinnaavoq, kiisortut silutuumasullu inugaannut inissinneqarnissaa pisariaqarpoq (ikuallanneqarsinnaagaluarpatalu pitsaanerpaajussagaluarpoq, kisiannili aaffarmi ikumatitsinissaq nunap ikuallattoornissaanik kinguneqarsinnaammat navianarpoq piviusorsiorpallaaranilu). Taamaaliornikkut tuttunut amerlanernut tuniluunnissaa ingalassimaartinneqarsinnaavoq.

Mianersortumik periuseqartussaatitaanermik aaliangiussaqarsimaneq naapertorlugu neqi qumanissimasoq (Taenia-kkunnik quperluttalik) iffiorfiup kissassusiata appassissusia 75°C ataatissanngilaa. Kissassuseq tassanngaanniit qummut assersuutigalugu neqi siakkaanni miluuttut tamavimmik neqimiittut toqussapput. Tuttu ooqqissoq imaluunniit aapangajattumik siataq qasersumik imaluunniit qasersoq kajoortuusattullu qalipaateqarpoq. Neqimik qumalimmik (Taenia krabbei) qerititsineq, pujoorineq imaluunniit panersiinermi qumaat toqunneqanngitsoortarput.

Sarcocystis (protozo)

Sarcocystis-ikkut tassaapput miluuttut ilaat ataasiinnarmik celletallit, marlunnik miluuffeqartarlutik uumariaasillit: siullermik kiisortumeeqqaartarput, tullianilu uumasuni uumasoqatiminnit nerisarineqartartuniittarlutik (assers. tuttu). Miluuttukkut Sarcocystis-ikkut nunarsuaq tamakkerlugu assigiinngitsut untritillit arlallit nassaassaapput.

Tuttoq miluuttumik Sarcocystis-imik timimioqalersimaguni neqaani qaqortut nimeruaartutut isikkoqartarput, qaqorteqqasutut isikkoqarsinnaasarlutik (2-3 mm miss. takissuseqarsinnaasarlutik  0,2-0,3 mm silissuseqalersinnaallutik, Takutitassiaq 6). Miluuttut taama ittut uumasut neqaanni soorlu kanajaataanni, naavisa nukiini sakiaannilu ersiinnartarput, aammali quttoraasa nalaannut pisinnaasarput. Miluuttoq maggusimaffimminiittarpoq qaquguunersoq tuttup maggusimaarfigisami kiisortumit nerineqarnissaata tungaanut. Taamaaligaangat miluuttut ineriartoqqissinnaalersarput inerilluarnissartik tikitserlugu. Inerilluareeraangamik maniisarsuit kiisortup uninngaarfigisap nerisarisartagaasa aqqutaanut pigaangamik tassa inerilluarsinnaalersarput. Inerilluaraangamik uumasup uninngaffigisamik anassaanut akuleruttarput, nuliuniarlutillu aneqqissinnaalersarlutik. Manniisarsui nunaannarmi ukiorpaalussuarni uninngasinnaasarput, aatsaallu tuttunit nerineqareeraangamik tuttup nerisarfiata aqqutaanut magguttarput, manniligaangamillu taanna ineriartornerit arlallit aqqusaaqqaarlugit aatsaat nerisarfiata aqqutaaniit anillaattarpoq neqaanullu pigaangamik qaqortuaqqatut nimeruaartutut isikkoqartarlutik.

Inuit Sarcocystis-inik qumanittarnerat nalinginnaasuunngilaq. Taamalisimasumik suli Kalaallit Nunaanni ilisimannittoqanngilaq (Takujulli ”Neqi qumamik Sarcocystis-ertalik qanoq pineqassava?” ataatungaaniittoq.)

Neqi qamallik Sarcocystis-inik

Neqi sarcocystis-qumanissimasoq asimut qimaannarneqassanngilluinnarpoq imaluunniit qimminut nerukkaatigineqassanngilaq. Taamaalioraluaraanni miluuttoq tunillaassuutilissaaq, tassami kiisortuni aammalu silutuumasunit inerilluartinneqartarmat, taamaalillunilu kinguaassisinnaalertarluni. Neqi qumalik nunap iluanut assaallugu iginneqarsinnaavoq, ujaqqanik assersorneqarsinnaavoq, imaluunniit tatsimut imarmulluunniit oqimaaloqutserlugu kiversarneqarsinnaavoq, kiisortut silutuumasullu inugaannut inissinneqarnissaa pisariaqarpoq (ikuallanneqarsinnaagaluarpatalu pitsaanerpaajussagaluarpoq, kisiannili aaffarmi ikumatitsinissaq nunap ikuallattoornissaanik kinguneqarsinnaammat navianarpoq piviusorsiorpallaaranilu). Taamaaliornikkut tuttunut tuniluussinnaanera ingalassimaartinneqassaaq.

Mianersortumik periuseqartussaatitaanermik aaliangiussaqarsimaneq naapertorlugu neqi qumanissimasoq (sarcocystis manniusalik) iffiorfiup kissasusiata appassissusia 75°C ataatissanngilaa. Kissassuseq tassanngaanniit qummut assersuutigalugu neqi siakkaanni miluuttut tamavimmik neqimiittut toqussapput. Tuttu ooqqissoq imaluunniit aapangajattumik siataq qasersumik imaluunniit qasersoq kajoortuusattullu qalipaateqarpoq. Neqimik qumalimmik (sarcocystis manniusalik) qerititsineq, pujoorineq imaluunniit panersiinermi qumaat toqunneqanngitsoortarput.