Nunarsuarmi uilluni anginerpaaq
Nunarsuarmi uillut anginersaata, Inoceramus Steenstrupip, qaleruata aappaa Pinngortitaleriffimmi takuneqarsinnaavoq.
Inoceramus steenstrupi, 187 cm-imik takitigisoq, Pinngortitaleriffimmi takuneqarsinnaavoq. Nunarsuarmi uilluni anginerpaaq.
Nassaarineqarnera
Ujaranngornikoq Nuussuup qeqertaasaani Qilakitsup qooruani 1952-imi nassaarineqarpoq. Innap naqqani ujaqqat nakkakaanikut akornanni ujarassiuut ujarassuarmik maligaasartutalimmik allalimmik, uilorujussameersimasinnaasumik, nassaarput. Ujarlertoqarnerani paasineqarpoq ujaqqat qaqqami 800 meterimik portutigisumit kalkilimmeersumeersuusut. Aatsaallu ujaasisoqarnerani ukiup tulliani pingaaruteqaqisoq nassaarineqarpoq. Uilorujussuaq mikisukkuutaarlugu katersugassanngoqqillugu innaaqqissumit piiarneqarpoq. Katillugu 1 tons sinnerlugu oqimaatsigisoq nammanneqarluni 3 km-imik ungasitsigisumut nassarneqarpoq, tassanngaanniillu biilinik sissamukaanneqarluni.
Aatsaallu 1971-imi piareersarnertaa aserfallatsaaliinertaalu aallartinneqarput, uilorujussuarlu amerlasoorpassuarnik immikkoortiteqqasoq niputinneqarluni katersorneqarpoq. Aasamiillu 1974-imiit Kalaallit Nunaat pillugu Geologisk Museumimi saqqummersitsinermi takuneqarsinnaanngorpoq. Uilullu affaa Pinngortitaleriffiup atulersinneqarneranut atatillugu Aage V. Jensen fondemit tunniunneqarpoq.
Uiloq ukiunik 83 millioninik pisoqaassuseqarpoq
Uiloq uillunit Inoceramerinik taaneqartartuneersuuvoq, taakkulu piffinni jura- aamma kridttidenimi nassaassaalluarsimagaluarput, kridttidennilli naanerani, ukiut 65 mio. matuma siorna dinosaurit peqatigalugit nungutaapput. Inoceramerit ujarassiornermi piffissaliiniarnermi pingaaruteqartupilussuupput, taakkulu uillut atorlugit Santoniap avannartaani Campaniallu kujasinnerusortaaniittut nassaarineqartut ukiunik pisoqaassusilittut nalilerneqarsinnaasimapput. Piffimmi tassani dinosaurit Kalaallit Nunaanni uumasimapput, Kitaanilu kiattoqarfiusumi masarsoqarfissuullunilu innermik anitsisartoqarfiusimavoq, taamani Kalaallit Nunaat kujasinnerungaatsiartumi inissisimagallarmat.
Uillup nerisai
Uillup nassaarineqarfiani ujarannguussimasunik allanik soqarpianngilaq. Tamassumap takutippaa avatangiiserineqartut silaannakitsuusimasut, naasullu sinneruttui immamit tipisinneqarsimasut asiutikkuminaassimapput. Inoceramus ilimanarpoq planktonerpalaartunik qullugiaqarsimassasoq, avannarpasissuniit akunnattumik kissassusilinni ikkattumi silaannakittumi naqqanut kivisartunik. Uiloq immap naqqani atanani uumasimarpasippoq immallu planktonianik naasunillu aangajassimasunik inuussutissaqarsimassalluni.
