Nuup eqqaani pisat nannut avatangiisinut ajoqutaasinnaasut silallu pissusia pillugu oqaluttuassaqarput Saqqummersinneqarfia 23.09.2011
“Nannut marluk taakku ippassamut pilannissamut piareertussanngorlugit aasserniarnerat annertuumik nakkutigilluarniarneqarsimavoq, neqaat amiilu asiutinnaveersaagassaapput ilisimatusaatitut paasissutissatut atorsinnaajunnaassanngippata, illuatungaanilu ilumiui sermitaqartinnaveersaagassaallutik. Kisianni suut tamarmik iluatsipput massakkullu misissugassatut tigooqqakkavut misissoqqissaartussanngorpavut”, ilisimatusartoq oqiliallassimaqisoq qasoqisorlu ullorlu naavillugu nannut orsuanik iloqutaasalu tikkannik naamasimasoq Malene Simon Pinngortitaleriffimmeersoq oqaluttuarpoq.
“Sunik nerisaqarsimanersut ilaatigut misissorparput. Nalinginnaasumik nannut sikumiitillutik puisinik nerisaqartarput nunamiitillutillu iluamik nererpiassanatik, ukuli nannut ukioq ataaseq affarlu nunamiissimagaluarlutik orsoqarluarput pualallutik. Nannut uku soqutiginaateqarput, tassami nalinginnaasumik nanoqarfiusup avataani sivisuumik uumasimapput sikullu annikilligaluttuinnarnera eqqarsaatigalugu aqajaruisa imaasa peqqissusaasalu qanoq innerisa uumaannarniarsarisimanerat pillugu immaqa oqaluttuussinnaavaatigut”, Malene Simon oqaluttuarpoq.
Aanaveersaasoq Abdi Hedayat talini illugalugit nannup niaqua oqimaatsoq kivittariaqarpaa, Professor Rune Dietz allattaasoralugu. Pilersaarusiornermi ataqatigiissaarisoq Arne Geisler Pinngortitaleriffimmeersoq isiginnaartuliullugu. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen.
Avatangiisini toqunartut qitiutinneqarput
Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut Aarhus Universitetimi pilattaallutik misissueqqissaarisartunik misilittagaqarluartunik suleqateqarput, taakku Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartut peqatigalugit Qimusseriarsuarmi puisinik nalunaaqutsersuereersimasut suleqatigaat. Professor, Rune Dietz, Issittumi nakkutilliinermut pilersaarummi AMAP-imi avatangiisini toqunartunik uumasup timaaniittunik killissarititaasoq qaangerlugu inissisimasunik nakkutilliinermi suliaqarpoq, aammalu ukiuni arlalinni nunatsinni uumasuni piniagassani inuit mingutsitsinerisa siammarsimanerannik ilisimatusarsimasuuvoq.
“Nannut atortui tamaasa, ujaluisa, ameraasaasa, orsuisa, amiisa il. il. uuttuutaat eqqoqqissaartut pissarsiariniarlugit aggorpavut, oqimaalutarpavut uuttortarlugillu. Tamanna ilutigalugu avatangiisini toqunartorpassuit soorlu kviksølv, aqerloq, cadmium, elektronikkinut ikummarnaveersaatit brom-itallit, dioxin tamakkulu assigisaat nannuni ukunani qanoq katersuussimatiginerat misissorpavut. Misissukkatta paasissutissanik katersuiffigineratigut ilusiliisinnaanngorpugut. Ilusiliineq taanna atorlugu avatangiisini toqunartut qanoq tinguini, uummataanni, tartuini neqaanniluunniit qanoq katersuussimatigineri atorlugit naliliisinnaanngussaagut nannut sortai nerineqartariaqassannginnersut siunnersortakkatta inuit peqqissusaat akornuserneqassanngippat”, professor, Rune Dietz, Aarhus Universitet, nassuiaavoq. “Ingammik nannut saarngisa pissarsiarisimanerat nuannaarutigaarput. Aasarmi Tunumi suliat tikillugit sulinitsinni nannut pisarineqarnerisa kinguninngua neqaat agguaanneqarsimasarmata nerineqarlutillu, nannut neqaasa saarngisalu kisitsisitaat eqqoqqissaartut pissarsiarinngitsoorsimavagut”.
Nanoq piaraq puallaarippoq, taamaappat arnaa nerisassarsiorniarnermini iluatsitsilluarsimavoq. Ilisimatusartoq Malene Simon, Pinngortitaleriffik, orsuiaalluni aallartillualereersimavoq. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen.
Nannut meqquisa avatangiisini toqunartut oqaluttuassartaannik imaqarput
Nannut meqquisa oqaluttuamik immikkorluinnaq ittumik oqaluttuuppaatigut. Københavnimi Nationalmuseet-imit Inuit atisatoqaasa meqquinik misissugassanik tigusinikkut nannut meqquisa 1300-kkunniilli kviksølvitaqassusiat pillugu piffissap ingerlanerani takussutissamik ilisimatusartut sanasinnaasimapput. Piffissamik takussutissiap taassuma takutippaa ullumikkut kviksølv-eqassuseq taamanersuarmut sanilliullugu 20-eriaammik annertunerusoq. 1850-ikkut missaanni suliffissuaqarnikkut “mumisitsisoqarmat” motoorit aamarsuartortut aalamik ingerlatillit atorneqalernerisa kinguninngua kviksølveqassuseq qaffakkiartulersimavoq, aamarsuarnillu ikummateqalernerup avatangiisini kviksølveqassutimut sunniutai mikigisassaanngillat.
“Aammattaaq nannut meqqui stressernermut hormoneqassusiat, cortizol, qanoq annertutiginersoq paasiniarlugu atorneqarput. Tamanna eqqarsariaallannarpoq, tassami nannut piniartunit imaluunniit qulimiguulimmiit ilisimatusartunit persarineqartut aavi stress hormonertaqartarput, taamaaligaangatalu misiliutitut atorneqarsinnaajunnaartarlutik. Nannulli ukiut tamaasa september-ip qaammataani ukiussamut meqqutaartarput. Meqqut nutaat naanerminni aap akua assilillugulusooq pisarput. Meqqut piffissani assigiinngitsuni katersat atorlugit cortizol-eqassuseq paasiniarneqarsinnaavoq, assersuutigalugulu taamakku pinngortitap inuuffiup piffissap ingerlanerani qanoq allanngoriartorneranik oqaluttuarsinnaallutik. Immaqattaarlu meqqut atorlugit avatangiisini toqunartut allat soorlu POP-it tamakkununngalu qanittut assigiinngitsut paasiniarneqarsinnaajumaassallutik.” professor, Rune Dietz, Aarhus Universitet, nassuiaavoq.
Aanaveersaasoq Abdi Hedayat naalagaaffiup pinngortap oqaluttuassartaanik katersugaasivianik attartukkap nannup niaquata oqimaalutannginnerani saliisoq. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen.
“Meqqunik takinernik” ilisimatusarneq
“Nannunit marlunnit ammit ilivitsut taakku uagutsinnut immikkut pissanganaateqarput, tassami teknikkikkut periuseqarluarluta suliarisinnaagatsigit. Meqqut ilorlerniit silarlernut qaleriissitsiterneri misissorpavut avatangiisini toqunartut assigiinngitsut katersuussimasut sorliit nassaassaanersut takuniarlugu, uagutsinnummi pingaaruteqarmat nannut amiisa meqquinik piniartut nassitsinissaasa qinnuiginerini nalunnginnissaa meqqut sorlerpiaat qinnutiginissaat nakkutiginninnermik suliatsinni atugassatut.
Ilimagivarali nannut nutaanik meqqortaaraangamik timiminni kviksølvip ilarujussua salillugu piiartaraat. Tamanna ilumoorsimassappat nannut meqquini silarlerni “nutaannginnerusuni” kviksølvi meqquisa ilorlerniittunit annerusimassaaq. Tamanna eqqumiiginalaarsinnaavoq aammami tamanna suli uppernarsineqanngilaq, kisianniliuna nannut taakku marluusut misissuinitsinni assigiinngitsorpassuarnut atorneqarsinnaanerannut takussutissat ilagiinnaraat. Misissugassat arlalippassuit Pinngortitaleriffiup Aarhus Universitet-illu ataatsimut ameraasat pillugit paasissutissaasivianut ilanngunneqassapput, paasissutissaasivillu taanna ilisimatoorpassuarnit assigiinngitsunut sorpassuarnut atorneqartarpoq.” Professor, Rune Dietz, Aarhus Universitet naggasiivoq.
Nannut ilumiui orsualu tippaareqaat, pilersaarusiornermilli ataqatigiissaarisup Peter Hegelund Pinngortitaleriffimmeersup ajoqutiginnguarnagu sulersuataarpoq.
Allattoq: kivi@natur.gl Kitte Vinter-Jensen, Pinngortitaleriffimmi paasissutissiisartut pisortaat. Allataq ilanngunneqarsimavoq uani: Sermitsiaq nr. 38 ulloq 23. September 2011.
