Pinngortitaleriffik innuttaasunit igutsaasat  ineqarfiilu (ullut) pillugit saaffiginnissutinik tigusaqallattaasarpoq, Kalaallit Nunaata Kitaani nalinginnaalernerulersimagamik. Kalaallit Nunaata Kitaani sumiiffinni amerlasuuni igutsaasaq, Vespula rufa, hvepsimik aamma taaneqartartoq nunassissimavoq ‒ Narsaminngaanniit Qeqertarsuarmut (immaqalu suli aamma avannarpasinnerusumi).

Igutsaasaq nunarsuup affaani avannarlermi tamangajammi siammarsimavoq, Københavnimilu Statens Naturhistoriske Museumimi immikkut ilisimasallit takusimasaat europami igutsaasanut assingunerpaapput. Pinngortitaleriffik uumasunik innuttaasut katersorsimasaannik nunarsuarmi immikkut ilisimasaqarnerpaat ilaannut New Yorkimi American Museum of Natural Historymi inissisimasumut siornatigut nassiussaqarnikuuvoq. Kalaallit Nunaannulli nunassissimasut suminngaanneerpiarnersut manna tikillugu suli paasineqarsinnaasimanngilaq.

Igutsaasat igutsattut uniaaluttullu ataatsimoorlutik najugaqarfeqartarput (sullernit ikioqatigiillutik uumasuusut), dronningilli manninnik kinguaassaqalersimasut taamaallaat ukioq ataatsiminngaanniit ukiup tullianut uumasinnaasarput; uumasoqatigiit sinneri toqusarput. Igutsaasat uumasoqatigiit Kalaallit Nunaanni nunassissappata, dronningip ukioq anigortariaqassavaa, igutsaasallu ulluisalu arlaleriarluni misissuiffigineqarsimasut takutippaat taamaaliorsinnaanngorsimasut. Dronningi ukiumik aniguisimasoq nunap qaavata ataatunginnguani centimeterialunnguanik ititigisumi upernaakkut ulluliorsinnaavoq. Tassani manniliortarpoq, taakku sulisartutut manniliarisarpai, sulisartut ullu sanallugu naammassissavaat dronningilu utaqqiisaa manniliornini nangittarpaa. Ullu pappilissanit sananeqartarpoq diameterinillu 20-nik angissuseqarsinnaasarluni aamma hundredelikkaanit amerlatigisunik najugaqarfigineqarsinnaasarpoq. Igutsaasaq sullinernik allanik inuussuteqartarpoq, aamma ippernat niviukkallu eqqarsaatigalugit – iluaqutitut isigineqarsinnaavoq.

Igutsaasap ilaqutaa, igutsaasamik kisermaamik taaneqartartoq, Ancistrocerus waldenii (igutsaasaq naasulerfittut ilusilinnik ulluliortartoq), Kalaallit Nunaanni aamma siammariartorpasippoq. Igutsaasaq nalinginnaasoq (Europamiittoq), Vespula germanica, Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimavoq. Uumasoqatigiilli taakku Europaminngaanniit assartukkanut ilaallutik tikiussimagunarput. Pinngortitaleriffik Kalaallit Nunaanni uumasoqatigiinnik taama ittunik ilisimasaqanngilaq.

Igutsaasat niviukkallu

Igutsaasat sullinernut sulummikkut taqalinnut ilaapput – igutsaasat, uniaaluit igutsaallu taakkunani ilaapput. Uumasut tamarmik sisamanik taqalinnik suloqarput (illugiit marluk) taqanillu allaqarlutik, taakku sulunnik qerattartitsisarput uumasoqatigiillu taqqat ateqaatigaat. Niviukkat uumasoqatigiinni illugiinnik ataatsinik sululinnut ilaapput (ippernat niviukkallu). Taakku aamma taqalinnik suloqarput, aqqisali soorlu oqaatigereeraat, illugiinnik ataatsinik suloqarput.

Inuit amerlanerpaartaannut soqutiginarsinnaasoq tassaavoq niviukkat igutsaasallu assigiinngissutaat, tassami igutsaasat atorsinnaasaminnik kapuuteqarmata; niviukkallu taamaattoqanngillat, (ippernaq takisoorussuarmik sorlussuaqarpoq, sigguanut atasumik). Kalaallit Nunaanni sumiiffiit ilaanni niviugak sungaartunik kajortunillu titarnikkaartunik allalik nalinnginnaasutut taaneqarsinnaavoq. Igutsaasanut assingupput, tamanna aamma siunertaavoq, kapisisinnaanngillalli ulorianartuunatillu.