SANNA

R/V “Sanna”

Sannammik atserneqarneranut tunngaviuvoq qangarsuummalli siulitta piniakkanik nungu­saataan­ngitsumik atui­nissamut takussutissatut atortarsimasaat: ”Sassuma Arnaa”. Oqaatsip ”Sassumap” nagguia ”Sanna” atsiu-tis­sallugu tulluartissimavarput, isumaqaratta umiarsuup atorneqarnissaanut siunertamut tulluartuusoq. Inuia-qatigiit imartatsinnit uumassusilinnik nungusaataanngitsumik atuinissaannut ullutsinni pisaria­qartinneqarpoq ilisimatusarnikkut uppernarsaatissanik tunngavissa­qarluarnissaq, tamannalu Sannap aqqutissiuusse­qataaf­fi­gis­savaa.

R/V Sanna, 14. april 2012 nal. 14.00 Helle Siegstadimit Aalisakkanik Qalerualinnillu immikkoortortaqarfimmi ningiumit atserneqarpoq. Atsiinersiorneq qaaqqusaasunit tusagassiortunit, inatsisartuni ilaasortanit, allanillu Pinngortitaleriffimmut attuumassuteqartunit peqataaffigineqarluni ingerlanneqarpoq. Atsiinersioneq soqutiginnittunut tamanut ammavoq nal. 14.30 – 17.30.

Umiarsuaq nutaaq 32 meterisut takissuseqartoq Pinngortitaleriffimmi aamma Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut qanimut suleqatigalugit OSK-Shiptech-imit ilusilersorneqarsimavoq Skaginimilu Karstensens skibsværftimi sananeqarpoq. Umiarsuaq siullertut pingaarnertullu Pinngortitaleriffimmi aalisakkanik, imarsiorlunilu misissuinerni atorneqartussaavoq. Taamaattumik misiliutinik katersinerni atortussaqarluartumik periarfissaqarluartumillu sanaajuvoq. Umiarsuaq uuliasiornerni aamma sinerissap qanittuini aatsitassarsiornerni misissuinernut atorneqartartussaalluni. Umiarsuaq 50 mio. koruunit missaannik akeqarpoq aammalu aalisarnermi, avatangiisini silamillu misissuinerni suliassanut assigiinngitsorpassuarnut aaqqissuussaavoq pisatsersugaallunilu.

Immami pisuussutit (uumassusillit uumassuseqanngitsullu) maannakkut siunissamilu kalaallinut inuiaqatigiinnut pingaaruteqartorujussuusussaapput taamaattumillu umiarsuaq nutaaq pisuussutinik aqutsinermut aamma immami avatangiisinik isumannaarinissamut tunngaviusumik ilisimasanik pissarsiniarluni sulinerni nunatsinnut pingaaruteqartorujussuussaaq. Immami uuliamik ujaasinerit amerligaluttuinnartut, sinerissamut qanittumi aatsitassarsiornerit sunniutaat aamma umiarsuit takornariartaatit amerlinerisa kingunerisaanik umiarsuit angallattut amerligaluttuinnartut kiisalu sikusarani pissutsit allanngortut kingunerisaannik immami avatangiisit tatineqaleraluttuinnarput. Immap avatangiisaani suliassat amerlassusiat aamma nunatsinni upalungaarsimasariaqarnerit ukiuni aggersuni amerligaluttuinnarlutillu annertusigaluttuinnarnissaat naatsorsuutigineqarpoq taamaattumillu ilisimatusartunut umiarsuaq nutaaq siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut aningaaliissutaannaanngilaq aammali politikki eqqarsaatigalugu avatangiisinut tunngatillugu ersarissumik oqariartuutaavoq.

Umiarsuup allaaserineqarnera

Umiarsuaq inunnut 16-inut naammattunik initaqarpoq (inuttat arfinillit biologillu qulit). Aqumigut annertuumik qaaqarpoq, qalorsuarnut imusivimmut, ningittakkanut ningitsissutinut, qassutinut pullatinullu amusissutinut inissaqarluarluni. Atortut tamakku tamarmik piiarneqarsinnaapput, taamaalilluni misissugassanut allanut aamma atorneqarsinnaalluni, assersuutigalugu immap naqqanik kiliortuutinut inissiivigineqarsinnaalluni, isituuararniutinik (aalisakkat “piaraat”), uumasuaqqanut tappiorannartunut piniutinik, immallu uumasuaraanik allanik piniutinik atortulersorneqarsinnaalluni aammalu immap naqqata marraanik allarpassuarnillu katersinissamut atortunik ikkussuiffiusinnaalluni. Imaani kiassutsinik tarajoqassutsimillu uuttortaatit (CTD) ninginneqarsinnaapput, itissutsinilu assigiinngitsuni taratsumik katersissuteqaatigaluni. Aquata qaavaniit masattunut laboratoriamut iseriaannaavoq, aalisakkanut uuttortaaviit oqimalutaaviillu tassaniillutik. Sassasinnerulaarlutik inissisimapput laboratoriat arlallit, taakkunani uuttortaanerit assigiinngitsut kemilu atorlugu misissueqqissaarnerit ingerlanneqarsinnaallutik, tamaanilu aamma umiarsuup qarasaasiaqarfianut paasissutissanik ikkussuisoqarsinnaalluni.

Paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniaraanni attaveqarfigineqartussaq; Immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Helle Siegstad, hesi@natur.gl oqarasuaat +299 361200.

Umiarsuaq

R/V Sanna 3.marts 2012-imi Nuummut aqqusaartoq, Foto: Josephine Nymand

 

Umiarsuup qulaaniit titartarneqarnera

 

Sanianiit titartarnera. OSK-Shiptech-imit titartakkat

 

Paasissutissat teknikkimut tunngasut

Takissusia; 32,30 miiterit, itsinertussusia; 4,8 miiterit, oqimaassusia; 458 GT

Motooria pingaarneq: Cummins K38-M Tier 2 (1000 HK)

Motoorit innaallagissiuutit marluk Cummins QSM 11D (220 KW)

Nunarsuup Avannaata imartaani angalanissamut sumiissusersiutit attaveqarnernullu atortut elek-troniskiusut nutaanerpaat (killilimmik qaammataasanut attaveqarsinnaasut)

Qalorsuarnut, qassutinut, ningittakkanut pullatinullu atortulersugaq

Masattunut laboratoria, panertunut laboratoriat stinkskabitallit marluk, kemilaboratoria, laboratoria nillissutsimik aqutsiffiusinnaasoq, 80 gradit tikillugit ississuseqalersinnaasoq

Immap kissarneranik uuttortaatit (CTD-rosette)

Nappartaq nakkutilliissutititalik (qarasaasiamut attavilerfilik)

Umiarsuarmi inini tamani qarasaasiamut attaveqaatit

A-frame katersinermut atortunik assigiinngitsunik suliaqarfiusinnaasoq. A-rammemi suliarineqarsinnaasut oqimaannerpaat; 4 tons.

Containerinik inissiiffissalik: 10 fodit marluk imaluunniit 20 fodi ataaseq

Sipilit tamarmik 2000 miiterinik wirertaqarput

Umiarsuup aaqqissuunneqarnerani initai inunnut 16-inut naammapput. Katillugit ineeqqat qulingiluat, taakkunannga ineeqqat arfineq´marluk marlunnik siniffeqarlutik. Ineeqqat tamarmik uffarfeqarput, oqarasuaateqarput aamma qarasaasiamut attavilerfeqarput

Umiarsuaq  OSK-Shiptech-imit titartarneqarsimavoq aammalu Skagenimi Karstensens skibsværft-imi  2011/12-imi sananeqarluni

Akiata missaa: 50 mio. kr.