Aarluk

Orcinus orca

Pieter Folkensip titartagaliaa

Aarluup biologiia

Aarluk aarluarsuit anginersaraat qaqortunik milattaqarluni, angutiviartailu pikkunartumik portusuumik napparutaqarlutik assut ilisarnarput. Angutivissat arnavissaniit anginerupput:

Arnavissat 7.5 tons tikillugit oqimaassuseqalertarput, 8.5 meterilu angullugu angitigisinnaallutik

Angutivissat 10 tons tikillugit oqimaatsigilertarput, 10 meterinillu takissuseqalersinnaallutik, Kalaallit Nunaatali imartaaniittut mikinerulaarpasipput.

Aarluk uumasuuvoq assigiinngitsorpassuarnik nerisaqartoq, ilaatigut aalisakkat assigiinngitsut, soorlu eqalussuit, allernat, amikut, puisit, arferit allat, timmissat saaniluillu imarmiut. Kalaallit Nunaanni aarluit aqajaruini aalisakkanik miluumasunillu imarmiunik nassaartoqartarpoq.

Siammarsimassusaat

Aarluit nunarsuup imarpissuini tamani uumasuupput. Kalaallit Nunaata kitaata Tunullu sineriaani siammasissumik takuneqallattaasarput, ukiunili kingullerni Tunup sineriaani takussaaneruleriartorlutik. Tamaat isigalugu Kalaallit Nunaanni aarloqartarnera annikitsuinnarmik ilisimasaqarfigineqarpoq.

Tunumi aarluit. Assiliisoq: F. Ugarte

Kalaallit Nunaanni killiffiat

Nunarsuaq tamakkerlugu amerlasuukkaartunik ikitsukkuutaartunillu aarloqatigiiaaqarpoq. Arlaqartut ukiuni makkunani ikiliartorput, avatangiisinik mingutsitsisut toqunartutallit, ingammik PCB pissutaallutik, piaqqiorsinnaassusaasa apparsimanera nappaateqartitilersimanerallu pissutaatinneqarpoq. PCB (Polyklorerede bifenyler) kemiskimik akuutissaavoq, 1980-ikkunni inerteqqutaalernissaata tungaanut, suliffeqarfissuarni annertuumik atugaanikoq. PCB-p ajoqutigaa orsup ipiutaasartaanut akuleruttarami, taamaalilluni nerisaqatigiiaanni anginersaat, orsutakkaanik nerisaqartuugamik, sianiutimikkut annertuumik ajoqusiissutigisinnaavaat. Aarluk nerisaqatigiiaanni annersat ilagingamikku, taamaalilluni avatangiisinik mingutsitsisunik. Kalaallit Nunaanni avatangiisinik mingutsitsisut uani paasisaqarfigikkit.

Ukiorpassuarni Kalaallit Nunaata sineriaani aarluit qaqutigoortuusimapput, ukiunili kingullerni malunnartumik nalinginnaaleriartuaarlutik. Ingammik Tasiilap eqqaani aarlunnik pisaqartarneq nalinginnaaleriartuaarpoq. Taakkunani pisarineqartartunit tigusilaarinermit, aarluit Atlantikup avannaaneersut sananeqaatimikkut assigiffaarikkaat paasineqarpoq, avatangiisinilli mingutsitsinunik timaaniittoqarnerujussuullutik. Tassunga pissutaavoq aarluit, nalinginnaasumik aalisagartortuunerusaraluartut, Kalaallit Nunaanniittut miluumasunik imarmiunik piniarnerusalerlutik tulluarsarsimammata.

Kalaallit Nunaata imartaani aarluit qassiunersut aarloqatigiikkaartoqarnersorluunniit ilisimaneqanngilaq. Aarluilli Kalaallit Nunaanniittartut aarloqatigiiaaniit allaneersuninngaanneersuusut ilimagineqarneruvoq. Timmisartumiit kisitsinerni kingullerni marlunni, 2005-imi takusoqanngilaq, 2015-imilu sisaminik takusoqarluni, taamaammat uumasoqatigiit amerlassusaat naatsorsoruminaappoq. Amerlassusiliinissamut takusat naammassalissagaluarpata, piffimmi tassaniinnaq takutitsissaaq Kalaallit Nunaanni aarloqassutsimik naliliissutaasinnaassanani. Taamaammat aarluit Nunatsinniittut qanoq inissisimanersut ilisimaneqanngilaq Naliliiffigineqarsimasinnaanngitsutut allassimalluni.

Misissuineq aqutsinerlu

Aarluit aarluarsuttuulli allatut pisassiissutilerneqarsimanngillat. Maannakkumuugallartoq Pinngortitaleriffik aarluit pillugit suliaqanngilaq, siornatigulli sananeqaataat aamma pinngortitami mingutsitsisut pillugit misissuinernut suleqataasimapput.

Tasiilap eqqaani aarluit pisat puisinik aqajaroqarmiukkajuttarput. Assiliisoq: A. Rosing-Asvid

Aarluit pillugit uani paasisaqarnerugit:

Atlantikup Avannaani Miluumasut Immamiut pillugit Ataatsimiititaliaq (NAMMCO) – tuluttut