Kapisilik qatigalik – Nunatta aalisagaasa tatsiniittartut tallimaat Saqqummersinneqarfia 17.09.2021

Julius Nielsen Rasmus Nygaardilu, Pinngortitaleriffik

Aalisakkat eqaluit, kakilisaat, kapisillit nimerissallu tassaapput nalinginnaasumik nunatta tasiini kuuinilu nassaassaasut, maannakkulli tallimaqalersimapput – tassalu kapisillit qatigallit, ilisimatuussutsikkut taaguuteqartut Oncorhynchus gorbuscha.

2019-imituulli sapaatip akunnerini makkunani sineriak tamakkerlugu imaani kuunnilu kapisilinnik qatigalinnik pisaqarsimasut nalunaaqattaarput. Kapisillit qatigallit Ruslandip avannaa-kitaa tungaaniit siammartinneqarnikuunerat Kalaallit Nunaanni takussaalersimanerannut pissutaassangatinneqarpoq. Aallaqqaammut Norgemut siammariarlutik tassanngaanniit Manerassuup avannaa-tungaanut siaruaannerulersimapput, aalisagarlu ajoqutaasumik siaruaatipallattartoq ukiuni kingullerni tallimani-arfinilinniluunniit aarlerititsilersimavoq. Kapisiliummi qatigallip eqaluit kapisillilluunniit nunatsinneersut kooqarfiinik suffivigisartagaannik inangiinissaat aarlerigineqarpoq, tassami kapisilinnut eqalunnullu kingunerlutitseratarsinnaammat. Kapisilik qatigalik uumasuuvoq inangiisartoq, imatut paasillugu “uumasoq imaluunniit naasoq pissusissamisuunngitsumik uumaffiginngisaminut siaruaattartoq sumiiffittaaminilu uumassusileqatigiiaanut kingunerlutsitsisartoq”.

Ataasiakkaaniit amerlasuunut

Kapisillit qatigallit siullermeersumik Kalaallit Nunaanni amerlisimallutik 2019-imi takussaanerulerput, tassanilu sumiiffinnit assigiinngitsunit 22-nit, Tunumi Ittoqqortoormiiniit kitaani Upernavik tikillugu katillugit kapisillit qatigallit 84-it nittartakkani attaveqaatitiguunerusoq Pinngortitaleriffimmut nalunaarutigineqarput. Ukioq manna juulip aggustillu ingerlanerini kapisillit qatigallit nalunaarutigineqartut ilimagineqareersutut amerlapput, septembarillu ingerlanerani nalunaallattaasoqaannaavissasoq ilimagineqarpoq. 2019-imullu naleqqiullugu ukioq manna peqarnerulingaatsiassangatinneqarpoq, 2023-milu assinganik aamma Kalaallit Nunaanni pisarineqartut suli amerlanerulerumaassangatinneqarlutik. Norgep avannarliani kooqarfinni kapisillit qatigallit ukiut 20-t matuma siorna siammariartuleqqaarneranniilli aatsaat ukiuni kingullerni amerliartornerat sukkatseriasaarsimavoq. 2017-imi Norge tamakkerlugu kapisillit qatigallit kuunniit pisarineqartut 6.500-iupput, kisitsillu taakku 2019-imi 20.000-nut qaffassimapput. Ukioq mannalu aggustip naanerani kapisillit qatigallit 70.000-init amerlanerusut aalisarneqareersimapput.

Maannakkullu tassa apeqqutaaginnalerpoq nunatsinni kapisillit qatigallit iluatsittumik suffisimassanersut. Iluatsissimassasulli ilimanarpoq, suffivigisaalli suli sumiissusersineqanngillat. Kapisillit qatigallit kapisilittuulli allatut imermi, kuuffiunerusunili suffisartuupput. Kalaallit Nunaannili kuuit amerlangaarmata tamakkerlugit misissuiffiginissaat ajornarpoq.

Kapisillit kuuat qanimut malinnaavigineqarpoq

Kapisillit qatigallit nunatsinni suffissagunik ilimanarnerpaavoq kissalaarnerni pissasut, taamaammat Kapisillit, Nuup Kangerluata iluaniittoq Pinngortitaleriffimmiit immikkut nakkutigineqalereerpoq. Kuuk taanna Kalaallit Nunaanni kuunnut allanut naleqqiullugu kissarneruinnarani, sumiiffinnit allanit kissalaarnerunera peqqutigerpiarlugu Kalaallit Nunaata kapisileqatigiituaasa suffisarfigaat. Kapisilik Kapisilinneersoq Kalaallit Nunaanni uumasut mianerisariallit allattorsimaffianni “Mianerisarialittut” allassimavoq, aalisagaqatigiiaallu immikkuullarissut nunatsinneersuusut kapisilinnit qatigalinnit qanoq sunnerneqassanersut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Kapisileqatigiiaat nunatsinneersut uumaffii Ameralimmi, Kangerluarsunnguami Kapisillillu kangerluaniittut kuuit aarlerinaateqarmata imertaat misissugassanik ilisimatusartut tigusiffigisalerpaat, kapisillit qatigallit DNA-vinik akoqarnersut, taamaalilluni taakkunannga kapisillit eqaluillu suffinerisa nalaani uumaffigineqarnersut paasineqarsinnaaniassammat. Kuup imertaani sorujuiaanermi aalisakkat imermiissimasut pinnguutaat –DNA-vat – nassaarineqarsinnaasaramik.

Pinngortitaleriffimmi uumasorsiooq Julius Nielsen Kapisillit kuuanit imermik kapisillit qatigallit DNA-vanik nassaassaqarnersoq misissorlugu sorujuiaasoq. Assiliisoq: Pinngortitaleriffik.

Kapisilik qatigalik Kapisillit kuuani imaluunniit Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani suffisalivissappat qanoq iliortoqarsinnaanersoq apeqqutit tulleraat. Nunatsinni suffisalivinnissaat unitsissallugu ajornassaaq, kapisillilli qatigallit suffinerisa nalaani immaqa qassusersorluni imaluunniit naalillugit aalisarlugit siammariartornerat akiorniarneqarsinnaavoq.

Nunatsinniittuartussanngorput nerineqarsinnaallutillu

Tasiilap eqqaani kapisilinnik qatigalippassuarnik pisarineqarsimasorpassuit nalunaarutigineqareerput, ilaatigullu allaat qassusersornerminni 25-t tikillugit amerlatigisunik pisaqarsimasunik Pinngortitaleriffimmut nalunaartoqarsimalluni. Kitaanittaaq Qeqertarsuarmi nalunaartut amerlapput, taamaammallu ilimanarpoq sumiiffinni taakkunani iluatsittumik suffisimassasut. Kalaallit Nunaanni sumiiffinni allani aamma iluatsittumik suffereersimassasut Pinngortitaleriffimmeersut ilimagaat, taamaattumilu pisaqartoqaraangat nalunaarutiginnittoqartarnissaa kissaatigaat.

Kapisillit qatigallit, kapisileqatigiiaanut allanut naleqqiullugit mikipput, nalinginnaasumillu sigguanniit paperuannut kingorlermut 45-55 cm-iinnarmik takissuseqarlutik kinguaassiorsinnaanngortarlutik (takinerpaaq 76 cm). Utoqqaanerpaanngoraangamik ukiunik pingasunik utoqqaassuseqalersinnaapput, tamatiguunerusorli marlunnik ukioqarlutik suffereeraangamik toqusarput, taamaammallu ukiut marlukkaarlugittaaq (ukiuni akunnattuni) Atlantikup avannaaniittuni nunani amerlaneruleraluttuinnarluni, soorlu Norgemi, Danmarkimi, Savalimmiuni, Islandimi – maannakkullu Nunatsinni amerlasoorsuullutik takussaalertarput. Aalisakkat taakkua suffinerup nalaani qatiganittarnertik immikkuullarissutigalugu ilisarnaatigaat, paperumilli angutaatigut qernertunik milaqartarnertik aamma ilisarnaatigaat. Tamarmillu suiaassusaat apeqqutaanani kapisilinnit nalinginnaasunit tattaat mikinerupput. Takissusimikkuttaaq aamma ilisarineqarsinnaapput, tassami nalinginnaasumik 45-55 cm-inik takissuseqartaramik, kapisilinniit aasap naajartulernerani sinerissami pisarineqakkajuttartunit, mikinerungaatsiarlutik. Kapisillit qatigallit imaannarmiikkaangamik kapisilittuulli eqaluttuullu sølvitut qillertigisarput, suffinerulli nalaani tattaat qerningajattunngorlutik taartumik qalipaatinittarput.

Naggataatigullu eqqaaneqartariaqarpoq kapisillit qatigallit mamarluinnartuusut, allatuulli aalisakkatut suffinerup nalaani mamarpallaarunnaartaraluarlutik.

Kapisillit (qulliit marluk) kapisillillu qatigallit (alliit marluk) Kitaani 2021-mi qassutinik pisat. Kapisilik qatigalik qulleq angutiviaavoq qatiganikkiartulersimasoq. Allerlu kapisilik qatigaliuvoq arnaviaq qillarinnik tattalik suli suffinissamut qalipaatinissimanngitsoq. Assiliisoq: Kristian Iversen.

Kapisilimmik qatigalimmik pisaqarsimanermi nalunaarfissat: Pinngortitaleriffiup Facebook-ia Messenger-ialu

Julius Nielsen: juni@natur.gl