Nuuk Basic
Nuuk Basic Greenland Ecosystem Monitoring (GEM)-imut atavoq. GEM tassaavoq assigiinngitsunut tunngasunik alaatsinaanniarnermut tunngatillugu suliaavoq. Issittumi pinngortitami pissuseqatigiit ataqatigiinnerat tunngaviusumik paasisaqarfiginissaa aammalu silap pissusiata allanngoriartornerata taakkununnga sunniutaat alaatsinaaviginissaa suliamut pissutaapput. GEM-imut attuumassutillit misileraaviit marluupput: Zackenberg Tunup avannaaniittoq aamma Kangerluarsunnguaq,
Kalaallit Nunaata kitaani Nuup eqqaaniittoq. Taamaalilluni Issittumi avannarpasinnerusumi kujasinnerusumilu misissuisoqarpoq. Zackenbergimi misilittakkat aallaavigalugit Kangerluarsunnguami misissuinerit ingerlapput.
Kangerluarsunnguami GEM-ip alaatsinaanniarnermi siunertarisaat Nuuk Basic-imut katersorneqarsimapput, tallimanngorlugillu avinneqarsimallutik:
ClimateBasis, GeoBasis, GlacioBasis, MarineBasis aamma BioBasis.
BioBasis Pinngortitaleriffimmit ilisimatusartunit (Avatangiisinut Aatsitassanullu immikkoortoqarfimmit) aamma Insitut for Bioscience, Aarhus Universitetimeersunit isumagineqartarpoq. BioBasis pillugu 2008-miilli Kangerluarsunnguami paasissutissanik katersinerit ingerlanneqalerput. Tamanna ukiup ingerlanerani aputeqanngiffiusoq tamakkerlugu ingerlanneqartarpoq. Makkualu misissortarpaat:
Naasuni pingasuni toqqakkani silap pissusiata allanngorarnerata sunniutaanik misissuineq. Sikkertussanittarnerat, sikkertarnerat naasortaarunnerallu, silap pissusianit sunnerneqarnerat misissuiffiginiarlugu, ukiup ilaani malinnaavigineqartarput.
Ukiup ilaani naasut naggorissusaasa nikerarnerat. Naggorissuseq maluginiut NDVI (Normalized Differential Vegetation Index) atorlugu naatsorsorneqartarpoq, taassuminnga qorsooqqissusaat naasullu naggorissusaat naatsorsorneqarsinnaavoq.
UVB-p avalaaqiat (Betula nana) kigutaarnallu nagguiinut (Vaccinium uliginosum) sunniuteqartarnera. Tassani naasukkuutaat aalajangersimasut UVB-mik qinngorfigitikkunnaartarlugit, UVB-p naasunut sunniuteqarnera misissorneqartarpoq. Klorofylip qinngornera, naasut naalluarnersut takuniarlugu, ukiup ilaata ingerlanerani pingasoriarlugu naatsorsorneqartarpoq.
Sullerngit aasiaallu sumiiffinniit aalajangersimasuniit katersorneqartarput. BioBasissimi aalajangerneqarpoq sumiiffinni aalajangersimasuni sisamani sullerngit nunamiittut timmisullu sap.akunnikkaarlugu katersorneqartassasut. Nunaminermillu tigusisoqartarpoq sullerngit misissuiffiginiarlugit.
Naasut silaannaallu kuldioxidimik paarlaassuunerat. CO2 kissatsitsisartuugami, annertuumik pilersinneqarpat silap pissusiata allanngorarneranut pissutaaqataasinnaavoq. Kangerluarsunnguami CO2-p ingerlaarnera sumiiffinni 30-ni misissugarineqartarpoq. Misileraariaatsit assigiinngitsut pingasuupput: nakkutigalugu, kissassusaa qaffallugu imaluunniit taarutserlugu. Taamaalilluni assersuutigalugu kissassusaa qaffanneqassagaluarpat sunniutaa naatsorsorneqarsinnaavoq, silalu kissassagaluarpat naasut qanoq qisuariassanersut paasiniaaffigineqarsinnaalluni.
Timmiaaraqassusaa. Kangerluarsunnguami timmiaaqqat sumiiffinniit 13-iniit sap.akunnikkaarlugu kisinneqartarput. Narsarmiutaanerusut, qupaloraarsuit, kussaat orpimmiutaanerusullu kisinneqartarput, timmiaaqqalli takuneqartut tamarmik nalunaarsorneqartarput.
Tatsit marluk qanoq inneri, Badesø aamma Qassi sø. Qaammammut ataasiarluni tatsit marluusut, ilisimatusartunit taaguuserneqarsimasut, assigiinngitsutigut naatsorsuiffigineqartarput. Ilaatigut tatsit kissassusaat erseqqarissusaallu uuttortarneqartarput, imertaanillu tigulaariffigineqartarput uumassutissartaat, klorofylitaat, kulstoffitaasa avissaartiternerannik ilanngullugulu zoo- aamma fytoplanktoneqassusaat misissuiffiginiarlugit. Ukiumullu ataasiarlutik tatsit iluanni naasut siammarterneri naliliiffigineqartarput.
Suliap uumap saniatigut ilisimatusartut, issittumik soqutigisallit, nunanit tamalaaneersut misissuiartorfigisarpaat. Assersuutigalugu ilisimatusartut arlallit Kangerluarsunnguamut tunngasumik specialiliornikuupput. Paasissutissat BioBasissimit katersorneqarsimasut tamanut ammapput, ilisimatusartut aamma ilinniartut tassani misissuiniaruinik, illuaraqqamik umiatsiamillu attartornerit ilanngullugit, qinnuteqarnissaminnut tikilluaqqusaapput. Kangerluarsunnguami suliaqarnissat soqutigigukku immersugassaq ugguuna Kangerluarsunnguami illuaqqamiinniaraanni malittarisassat uani atuarneqarsinnaapput.
Kangerluarsunnguami BioBasis pillugu annerusumik paasissutissat pillugit quppersagaq aajuna.
BioBasissimut tunngatillugu suliamut paasisaqarnerorusukkaanni, najoqqutassiaq aajuna.
Imaluunniit attavigiuk Josephine Nymand.
