Sineriammut qanittumi qaleralinniarnerup aqunneqarnera apeqqutillu akiuminaatsut Saqqummersinneqarfia 30.09.2011

Assimi: Umiatsiaararsorlutik ilulissap eqqaani aalisartut. Asseq: Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit.

Ataatsimut pisassarititat (TAC) aqunneqarnerat pillugu oqallinnermi sineriammut qanittumi qaleralinniarneq tamarmi assigiittut isiginiarneqakulavoq. Qaleralinniartulli assigiinngitsorpassuupput, imminut akerleriittunik soqutigisaqarsinnaasartut, soorlu aamma tunitsiviit tamarmik assigiinngitsuusut assigiinngitsunik soqutigisallit. Qaleralinniarnerup aqunneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut siunnersuutaata atuutsinniarneqarnerani taamaammat, qaleralinniat assigiinngitsumik eqqugaanissaat eqqumaffigisariaqarpoq.

Qaleralinniarnermi iluani soqutigisat assigiingitsut

Nunarsuatsinni sumiikkaluaraanniluunniit aalisarnermik nakkutilliiniarneq ajornakusoortuaannarpoq, Kalaallit Nunaannilu oqinnerunngilaq. Aalisarnerup ullumikkutut isikkumisut isikkoqarnerani, isummanik paatitsisoqartarlunilu imminnut akerleriittunik soqutigisaqartoqartarpoq.

Ikioqatigiiaat assigiinngitsut soqutigisatik pillugit assigiinngitsunik pitsaassusilinnik pisortanut nalunaaruteqariuseqarput. Anngajaanik angallataatillit kattullutik tusagassiuutitigut nalunaaruteqarnissartik isumaqatigiinniarnissartik kiisalu Namminersorlutik Oqartussat allaffeqarfianni oqaloqateqassallutik ajornartorsiutigineq ajorpaat, massa umiatsiaararsortut tamat oqallinneranni tusarniaanernilu akulerusimannginnerusartut. Taassuma saniatigut umiatsiaararsortut soqutigisaat assigiinngeqaat, umiatsiaararsortullu akornanni imminnut akerleriittunik soqutigisaqartoqarsinnaasarluni.

Ukiulli naalernerani aalisagartassat nungukkaangata amerlanerusunik pisassaqarnissaq aalisartut tamarmik soqutigisaqatigiiffigisarpaat, taamaammallu aalisartut kattullutik saqqummiisarlutik kiisalu aalisartut tamaasa sinnerlugit KNAPK aalisagartassat qaffannissaannik piumasaqaateqartarluni.

Ataani allaaserisami soqutigisat aammalu akerleriinnerit assigiinngitsut saqqummiunneqassapput.

Nunap immikkoortortai malillugit, imaluunniit pisassat ataatsimoortunngorlugit inissinneqassappat?

Ataatsimoortukkuutaat pisassanik paggatassiissutinik assigiinngitsunik killilersuiffigineqartarput. Ataatsimut isigalugu angisuunik angallataatillit soqutigisaat umiatsiaararsortut, qamuteralassortut kiisalu qimussertartut soqutigisaannut illuatungiliuttarput. Assersuutigalugu Upernavimmi umiatsiaararsortut isumakuluutigaat, pisassamik 6.000 tonsit ilaat 1.500 tonsit pujortuleeqqanit kujataaneersunit pisarineqartarnerat. Taamaammat aperisariaqarpoq, pisassat nunap immikkoortortaani najugalinnit iluaqutigineqassanersut imaluunnit annerusunik angallataatillit (inuttaasalu) iluarusuutigissaneraat? Soorunami umiatsiaararsortut minnerusunillu angallataatillit pisassat namminneq pisarerusuttarpaat. Taakkuami angerlarsimaffik qimallugu isorartuumut imaluunniit ungasissumut aalisariarsinnaaneq ajorput. Angisuunilli angallataatillit Kalaallit Nunaanni sumiiffinni tamani aalisarsinnaarusuttarput, sumiiffimmi ataatsimi pisassat nungukkaangata, imaluunniit sikoqarpallaaleraangat tullianut aalisariarsinnaasarusullutik.

Sikumi qaleralinniarlualeruttortut. Asseq: Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit.

Nunami aalisakkeriviit imaluunniit umiarsuit tunitsiviit

Isummanillu paatitsissutaasartoq tassa umiarsunik tunitsivissiisarneq. Tamanna sumiiffinni najugaqavissut imminnut unammillernerusinnaalernerannik akigissaartitsinerannillu kinguneqartarpoq, aappaatigulli qalerallit najugaqarfimmi suliareqqinneqartanngimmata tamaani najugallit annaasaqartarput tunitsivinnut allamiunik sulisoqartunut. Assersuut 2008-mi Upernaviup avannarpasinnerusortaani umiarsuarmik tunitsivissiisoqarmat 1.000 tons tunineqarput. Tamatuma kinguneraa Tasiusami aalisakkerivimmut tunisisoqannginnerunera suliassakitsitsisumik kiisalu Nutaarmiut aalisakkeriviata matunerata.

Tunisineq, sumi?

Umiarsuit tunitsiviit ajornartorsiutaanerat eqqartortillugu Upernavik Seafood-ip Ilulissanilu Royal Greenland-ip Greenland Halibutillu aalisakkeriviisa soqutigisaat illuatungiliuttunik soqutigisaqarput. Ilulissani aalisakkeriviit imminnut unammilleqatigiinnerat pissutaalluni, ukiuni kingullerni Ilulissani qalerallit tunineqartut Upernavimmi tunineqartuniit akigissaartinneqarnerusarput. Tamatuma kinguneraa angallatit annerit, kingusinnerusukkullu aamma minnerumaat, kujataaniit Ilulissanut tulaassiartortarnerat. Tamatumalu kingunereqqippaa, Upernavimmi aalisakkerivimmut tunisisoqannginnerunera tunisassiorfiillu suliassakitsitsinerunerat. Anguniakkallu imminnut aporaannerat imaluunniit unammillernerat iluarnerulinngilaq, Royal Greenland Upernavik Seafood-ip affaanik piginnittuunera eqqaagaanni.

Umiatsiaaqqamit tunisisut. Asseq: Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit.

Inuussutissarsiutinik siuarsaaneq imaluunniit suliffeqarfiit iluanaarluarnissaasa aaqqissuunnerat

Soqutigisanut imminnut akerleriittunut ilaavoq, najugaqarfimmi suliareqqiisarnissaq imaluunniit aalisakkap niaqua amialu ilanngullugit avammut nioqqutigineqartarnerat. Ingerlatsiviit nunani sulisunik akissarsiakitsitsivinni aalisakkanik suliareqqiinermikkut iluanaarutigisinnaasartik annertunerpaaq pisassagaat siunertaava – imaluunniit Nunatsinni inuussutissarsiutinik siuarsaanissaq siunertaava? Imaluunniit taakkua tapitartuutsinneqarpat?

Qanoq aqutsinissamik pilersaarutip eqimattat assigiingitsut assigiinngitsunik sunniuteqarfigai

Naalakkersuisut ulluni makkunani sineriammut qanittumi qaleralinniarneq qanoq aqunneqassanersoq pilersaarusiorpaat. Angallatit anginerit immikkut pisassinneqartarnissaat (IOK) kissaatigineqarpoq. IOK naapertorlugu pisassiisarnikkut, amerlanertigut angallatit ikittuinnaat akornanni pisassat agguaanneqarnerannik kinguneqartarpoq, soorlu nunani tamani Nunatsinnilu raajarniarnermi tamanna takuneqartareersoq. Taamaaliornikkut qaleralinniat aalisarnermik inuussutissarsiuteqaannartut iluanaaruteqarnerusalernissaat, aningaasaliinissaminnut anginermillu angallatitaarnissaminnut periarfissaqalernissaat neqitarineqarluni.

Qullukkat piumaneqarluartaqisut panersiatut nivinngakkat. Asseq: Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit.

TAC-p agguaanneqarnissaa

Sumiiffimmi ataatsimi aalisapilunnginnissaq pinngitsoorniarlugu TAC tamarmi nunap immikkoortortaanut siaruaallugu pisassiissutigineqartarpoq. Siunissamili TAC-imik agguaaneq IOK naapertorlugu pisassalinnut anginerusunik angallatilinnut aamma agguaanneqartassaaq ilaalu umiatsiarsortunut, qamuteralassortunut qimmilinnullu paggatassiissutitut pisassiissutigineqartassalluni. TAC-p marlunngorlugu avinnissaanik aalajangerneq eqimattakkaanut assigiinngitsumik eqquisussaavoq.

Illuatungaani angallatit annerit sinneruttut IOK naapertorlugu pisassiissutiniit iluanaarnerussinnaalissapput. Mikisunilli angallatillit akilersinnaasumik aalisarsinnaanerat qularineqarmat tamanullu aalisagartassat agguaassassat ikippallaarmata, pisassinneqartarnissaat Naalakkersuisut pisariaqarsorinngilaat. Tamatuma kinguneranik inuusuttunik qaleralinniartunngortoqartarunnaarpat qaleralinniarneq arriitsumik tammariartulissaaq.

Eqqarsaataavoq umiatsiaararsortut ikinnerusut, pisassanik annerusunik angallatilinnik akullugit aalisarnerup iluanaarutigineqarnerunissaa Nunatsinullu isaatitsinerunissaa anguniarneqarmat. Unamminartuali uaniippoq, angisuunik angallatillit annertunerusumik iluanaaruteqartalernissaat akeqarpoq – akiliisussallu tassaapput massakkut siunissamilu pisassinneqartarunnaartut.

Qaleralinniarnerup aqunneqarnissaanut pilersaarut angallatinut annernut IOK naapertorlugu pisassiisoqartalerpat sumiiffinni akigitsitsinerpaani tunisisarnermikkut iluanaarutigilluartassagaat ilimanarpoq. Umiatsiaararsortut, qamuteralassortut qimussillu aalisarnermiit ajakkiartuaarusaarneqassasut ilimagineqartariaqarpoq.

Upernavik assersuutigalugu

Upernaviup eqqaani aalisartut tunisisartut 400-t missaanniipput. Taakkunannga 20-t 2008-mi 30 tons sinnerlugit tunisaqarput, tassaapput taakku Naalakkersuisut ”akilersinnaasutut” naliligaat, taakkunannga 15-it missaat umiatsiartortuupput. Taakkua amerlanersaat aalisarnermik qilalugarniarnermillu, puiseqaleraangallu nammineq pissaminnik puisinniartarnermik ingerlassaqarput. Taakkua aningaasat qaleralinniarnerminnit iluanaarutitik illumut akiliutigisarpaat, atisassarsiniutigalugit kiisalu allanik atugassarsissutigalugit, taakkualu saniatigut benzin-asissutigisarlugillu piniarnermut atortusissutigisarlugillu assigisaannut atortarpaat. Ukiup naalernerani angallatit annerit kujataaniit tikittut aalisagartassat nunguppatigit, taakkua ukiup naalernerani juullillu tungaanut aningaasanik pisariaqartitsisartut annertuumik eqqugaassapput. Kullorsuarmi ukiukkuinaq sikumi qaleralinniartoqartarpoq sikuunnginnerani qalerallit qilalukanit nerineqanngikkaangamik qimaatinneqartarput. Aammattaaq Nuussuarmi annerusumik ukiukkut aalisartoqarfimmi taamaattarpoq.

Upernavimmi eqqaanilu aalisartut 30 tons ataallugu pisaqartartut soorunami allanut sanilliullutik annikinnerusumik akileraarutilinnik akissarsisarput, taakkuali amerlanersaat pissaatikitsutut taaneqarnissaat imminut tulluuttuunngilaq. Taakkua aningaasaqarniarnerat isertitat akileraarutillu naatsorsuinnarlugit isertitaat tamarmik naatsorsorneqarsinnaanngillat. Taakkua qaleralittaminnit isertittagaat aalisartutut piniartutullu inuussutissarsiornerminni tapertarisagaattut isigineqartariaqarput. Soorunami aamma tamaani pissaatikitsoqarpoq, taakkualu ilaasa inunnik isumaginnittoqarfimmiit tapisiatik qaleralinnik tunisaqalaarnertik tapertarisarpaat, taamatulli ingerlasut ikitsuinaapput.

Upernavimmi inunnik isumaginnittoqarfimmiit aningaasanik pisartagallit ilimagisamit ikinnerupput, assersuutigalugu Uummannami innuttat sulisinnaasut akornanni Nunatsinni annikinnerpaamik ikiorserneqartarput (ineqarnermut tapiissutit, inunnik isumagininermit tapisiat, naartunermi tapisiat kiisalu sulisinnaajunnaarnersiutit) agguaqatigiissillugu 6.100 koruuninik taperneqartarput, Upernavimmi innuttaasut agguaqatigiissillugu 6.800 koruuninik taperneqartartut. Sisimiuni tapiissutigineqartartut Upernavimmiit annikinnerusutuaapput 6.200 koruuniullutik, nuna tamakerlugu agguaqatigiissillugu 8.500 koruunit tapiissutigineqartarput Nuummiinnaq 7.700 koruunit tapiissutigineqartarlutik. Sineriammi illoqarfinni minnerni annerumaanilu innuttaasut tapiiffigineqarnerusarput. (Nanortalimmi innuttaasut agguaqatigiissillugu 13.000 koruuninik taperneqartarput Paamiunilu 12.000 koruuninik.) (Paasissutissat KANUKOKA-p 2008-mi kommuninut tamanut atatilugu naatsorsuutaanit pineqarput).

Ikerasaap eqqaani aalisakkat perlukui eqqarneqartut. Asseq: Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit.

Uummannami Upernavimmilu inuttaasut allanut sanilliullutik tapisiaqannginnerusarnerannut qaleralinniarneq aalisakkerivinnilu sulineq pissutaavoq. IOK naapertorlugu pisassiisoqartalernera aamma inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut sunniuteqapiluttussaavoq, aalisartut ilaat annertunerusumik iluanaaruteqartaleraluartut inuppassuit qaleralinniarnermik iluaquteqartartut arsaarneqarnerisigut sumiiffinni aamma aningaasaqarniarneq ingerlalluaraluartorluunniit eqqorneqartussaammat. IOK naapertorlugu angallatit angisuut kujataaneersut Upernavimmi pisassanik aalisartassappata, illoqarfinni allanisuulli soorlu Nanortalimmitut Paamiunitulli Upernavimmi innuttaasut inunnik isumaginnittoqarfimmit taperneqartariaqalersinnaapput, Uummannamilu aamma taamatut sunniuteqarsinnaalluni, minnerunngitsumik nunaqarfinni.

Angallatit sorlliit aalisarnermik aallussaqarsinnaaginnassanersut apeqqutaallutik, aalisarnermi tulaassinermilu pissutsit annertuumik sunnerneqartussaapput. Qanoq qaleralinniarnermik aqutsinissamut pilersaarut pisinnaatitaasut qaleralittassaannik agguaassinermi sakkussatut atorneqalissaaq Kalaallit Nunaannilu qaleralinniarnerup suliareqqinneranullu annertuumik inuussutissarsiutiginiarneranut sunniuteqartussaalluni. Qaleralinniarneq pillugu apeqqutissarpassuit ajoraluartumik ataasiinnarmik iluarsiissutissaqanngillat, uagulli erseqqissassallugu pingaartipparput, aqutsinissamut pilersaarutip isummanik paatitsisinnaasunik ilaqarnera oqaatigissallugu. Agguaariaasissamut pilersaarut politikkerisanut annertuumik sunniuteqartussaammat, pingaaruteqarpoq politikerit agguaassisarnissamut pilersaarut naapertorlugu aningaasatigut sunniutissat pinnagit siunissaq qaninneq ungasissorlu eqqarsaatigalugit aningaasatigut sunniutaasussanik aalajangiisarnissaat.

Ilanngutassiaq uannga suliarineqarpoq: Rikke Becker Jacobsen, PhD-nngorniatut ilinniartoq, Pinngortitaleriffik.

Allaaserisaq ilisimatuussutsikkut suliariniakkat pingasut aallaavigalugit allataavoq: Upernaviup eqqaani agguaasariaasissamut pilersaarutip innutttaasunut sunniuteqarnissaata mississornera, Kalaallit Nunaanni innuttaasut sumi qanorlu najugaqartiternerat pillugu Ph.D.-nngorniutigalugu misissuinerit kiisalu Kalaallit Nunaanni aalisagartassat agguaanneqartarnerat pillugu Ph.D.-nngorniutigalugu misissuineq.

Kåre Hendriksen, Aalborg-imi Universitet/DTU, Ph.d. ilinniartoq

Alyne Delaney, Kalaallit Nunaanni Silaannaap Pissusaa pillugu qitiusumik ilisimatuussutsikkut paasisassarsiorfik/Aalborg Universitet

Rikke Becker Jacobsen, Kalaallit Nunaanni Silaannaap Pissusaa pillugu qitiusumik paasisassarsiorfik/Aalborg Universitet. Ph.d.-nngorniatut ilinniartoq