Arnarluit

Kalaallit Nunaata kitaata imartaani nipisannik arnarlunniartarnerit (Cyclopterus lumpus) aqutsinikkut naliliiffigineqarnera 2010-2022

Kalaallit Nunaata Kitaani Nipisat arnarluit (matuma kingorna arnarlunnik taagorneqassapput) pillugit Aqutsinermi Pilersaarut 2021 – 2025 naapertorlugu uumassusilerituut siunnersuinerat Pinngortitaleriffimmiit matumuuna saqqummiupparput.

Arnarluit suaat 1.475,3 tonsit 2023-mi pisarineqarsinnaasut uumassusilerituuniit innersuussutigineqarput, taa- maalilluni siorna 2022-mi pisarineqarsinnaasutut innersuussutigineqartunit allannnguisoqarani. Suaat 2022-mi tunineqartut 1.223 tonsiupput, tassa 2022-mi siunnersuinermi pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigi- neqartunit 17 %-inik appasinnerullutik. Piffissami aalajangersimasumi pisarineqartut amerlassusiat 2022-mi 9,7 %-imik qaffariaateqarput, tassa siornamut 2021-mut, sanilliullugit, maannali ukiut 2010-miit 2022 ilan- ngullugu piffissami aalajangersimasumi pisarineqartartut amerlassusiat aatsaat taamak qaffasitsigisumiilerput. Arnarluit pisarineqartartut tamakkiisumik amerlassusiannut aammalu piffissami aalajangersimasumi pisari- neqartartut amerlassusaannut tunngassutillit paasissutissat aalisarnermiit pissarsiarineqartarput. Suaat tulaan- neqatartut oqimaassusiat uumassusilerituuniit pisassiissutigineqarsinnaasutut innersuussutigineqartartunit aammalumi suattassiissutigineqartartut qiviarlugit, malunnaatilissuarmik ukiuni kingulliunerusuni appasinne- rujuarnikuupput.

Piffissami aalajangersimasumi pisarineqartartut ukiuni makkunani aatsaat taamak qaffasitsigisumiilernerini, suut peqqutaallutik pisaasartut amerlassusaat/oqimaassusaat innersuussutigineqartunit appasinnerusarnerat Pinngortitaleriffimmeersunit paasiuminaatsinneqarpoq.

Taamaattumik PInngortitaleriffimmeersut naliliipput naatsorueriaaseq imaluunniit periuseq arnarlunniarnermi atorneqartartoq immaqa nangaanartortalerujussuusoq. Nangaassutigineqarsinnaasut tunuliaquttatut isiginiar- lugit Pinngortitaleriffimmeersut aalajangiipput aappaagumut siunnersuineq siorna siunnersuisimanermit allan- nguuteqassanngikkallartoq. Piffissap aalajangersimasup iluani pisat amerlassusaat, soorlu siorna kisitsisitaa 36

%-imik qaffasinnerusimavoq, tassa aallaavissatut aalajangigaasimasoq, tassalu Aqutsinermi PIlersaarummiit- tumi (2010-2013-imeersumiittumi) allaqqammat pilersaarutit malinneqarpata pisassiissutaasartut 2023-mi 20

%-inik qaffaavigineqarnissaannik aalajangiussaq (’Piffissami aalajangersimasumi pisat amerlassusaat ukiut marluk matuma siorna siunnersuinerup kisitsisitaannut qanngerunneqassagamik). Taakkuni ukiuni kingulli- unerusuni qaffariaat uumassusilerituut siunnersuinerannik qaffaanermik kinguneqaraluarmata, pisassiissutit

tamakkerlugit pisarineqarneq ajorput (pisassiissutaasut 17 %-imik tamakkerneqanngitsoormata). Uumassusilerituut siunnersuinerat maanna atortinneqartoq arnarlunniartarnerup/suanniartarnerup oqalut- tuarisaanerani aatsaat taamak qaffasitsigisumik pisassiisoqarsinnaaneranik innersuussutitaqaraluarpoq, taam- alu pisaqarluartarnerit sunniutaat suli takuneqaratik. Taamaammat Pinngortitaleriffimmeersut innersuussu- tutigaat 2022-mi siunnersuisimaneq allannguuteqartinnagu 2023-mi aamma atuutsinneqaannassasoq.

Figure 1: Total lumpfish roe landings (t) from 1987 to 2022 and TAC advice from 2016.

Figure 2: LPUE estimates for the West Greenland area. Figure 3: NAFO area specific LPUE estimates. Vertical bars are standard errors. Btrigger and Blim values are indicated.

Figure 4: Cumulative landings over the year in proportions by year.

Table II: LPUE index by year with standard error

Siunnersuineq tamakkeqqasoq uani aasinnaavat: Opdatering af fiskeriet efter stenbiderhunner 2010-2022

Kalaallit Nunaata kitaata imartaani nipisannik arnarlunniartarnerit aqutsinikkut naliliiffigineqarneri

Tuugassani ataaniittuni arnarluit pillugit siornatigut nalilersuinerit atuarsinnaavatit.

Nalilersuinerit tuluttut allataapput danskisut kalaallisullu eqikkarnertaqarlutik.