Arnarluit

Kalaallit Nunaata kitaata imartaani nipisannik arnarlunniartarnerit (Cyclopterus lumpus) aqutsinikkut naliliiffigineqarnera 2010-2023

Nipisanniarneq pillugu naliliineq aamma ’Kalaallit Nunaata Kitaani Nipisat arnarluit (matuma kingorna arnarlunnik taagorneqassapput) pillugit Aqutsinermi Pilersaarut 2021 – 2025’ naapertorlugu biologit siunnersuinerat Pinngortitaleriffiup matumuuna saqqummiuppai. Arnarluit suaat 1.475,3 tonsit 2024-mi pisarineqarsinnaasut biologit siunnersuutigaat, taakkulu 2022-mi 2023-milu siunnersuutigineqartut assigaat. Suaat 2023-mi tunineqartut 1.407 tonsiupput, siunnersuutigineqartunit pisassiissutigineqartunillu 4,6 %-imik appasinnerullutik. 2023-mi piffissami aalajangersimasumi pisat (angusinnaasat) amerlassusaat 2022-mut naleqqiullugit 19 %-imik qaffariaateqarput piffissamilu 2010-2023-imi aatsaat taama qaffasitsigisumut inissipput.

Arnarlunniarnerup naliliiffigineqarnerani aalisarnermi kisitsisitigut paasissutissat tunngavigineqarput, tassunga ilanngullugit pisarineqarsinnaasut tamakkiisut aamma piffissami aalajangersimasumi pisat. Suaat ukiuni kingulliunerusuni tulaanneqartartut oqimaassusaat biologit siunnersuinerannit pisassiissutaasunillu malunnaatilimmik ikinnerusarput, tamatuma malitsigisaanik periuseq atorneqartartoq, tassalu piffissami aalajangersimasumi pisat amerliartortut kisinneqartarneranni gang-iisarneq nalorninartoqartoq Pinngortitaleriffik naliliivoq. Nalorninartoqarnera peqqutaalluni amerlanerpaamik 1475,3 tonsit siorna siunnersuutigineqartut assingi siunnersuutigineqaqqissasut Pinngortitaleriffiup inassutigaa. 2022-mi piffissap aalajangersimasup iluani pisat amerlassusaat aqutsiveqarfimmi pilersaarummi allassimasunut (2010-2013) naleqqiullugit 56 %-imik qaffasinnerupput, pilersaarullu malinneqassappat pisassiissutit 2023-mi 20 %-imik qaffanneqarsinnaassapput (’Piffissami aalajangersimasumi pisat amerlassusaat ukiut marluk matuma siorna siunnersuinerup kisitsisitaannut qanngerunneqassagamik). Ukiuni kingullerni biologit siunnersuinerannit appasinnerusumik aalisartoqartarsimavoq, tamannalu peqassutsimut pitsaasumik kinguneqarsinnaavoq piffissallu aalajangersimasup iluani pisat amerleriaateqarnerannut pissutaasinnaavoq. Piffissap aalajangersimasup iluani pisat amerleriaateqarsimanerat biologit qaffasinnerusumik siunnersuuteqarnerannik nassataqarsimavoq, aalisarnermili pisassiissutit/siunnersuutigineqartut (4,6 %-it ataallugit) tamakkerneqarsimanngillat. Siunnersuineq maanna atuutsinneqartoq oqaluttuarisaanermi aatsaat taama qaffasitsigaaq aamma tulaanneqartartut amerlanerisa kingunerat suli takuneqanngilaq. Taamaammat 2022-mi siunnersuineq allanngortinnagu attatiinnarneqassasoq Pinngortitaleriffup inassutigaa.

Figure 1: Arnarlugit suai tulaanneqartut tamakkiisumik amerlassusaat (tonsinngorlugit)  1987miit 2023mut aammalu 2016imiit TACmik siunnersuinerit.

Takussutissiaq 2: LPUE nalilersorneqarneri Kalaallit Nunaata kitaata annertussusianut naleqqiullugu. Takussutissiaq 3: NAFO annertussusiliinera LPUEmi nalilersuisimanerit aallaavigalugit. Sanimut titarnerit nalinginnaasumik nikingassutigisinnaasaa. Btrigger aamma Blim nalingi nalunaarsugaapput.

Figure 4: Ukiut ingerlanerini ukiumut tulaanneqartartut.

Table II: LPUE ukiumoortumik kisitsisitai nikingassutigisinnaasai ilanngullugit

Siunnersuineq tamakkeqqasoq uani aasinnaavat: Opdatering af fiskeriet efter stenbiderhunner 2010-2023

Kalaallit Nunaata kitaata imartaani nipisannik arnarlunniartarnerit aqutsinikkut naliliiffigineqarneri

Tuugassani ataaniittuni arnarluit pillugit siornatigut nalilersuinerit atuarsinnaavatit.

Nalilersuinerit tuluttut allataapput danskisut kalaallisullu eqikkarnertaqarlutik.