"> Nipisanniarnermi qassutinut napittoqartarnera ajornartorsiutaaqaaq - Greenland Institute of Natural Resources
 

*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Nipisanniarnermi qassutinut napittoqartarnera ajornartorsiutaaqaaq Saqqummersinneqarfia 06.01.2023

Timmissanut, aalisartunut suliffissuaqarnermullu taamaattoqarnera ajornartorsiortitsivoq. Nunarsuarmi tamakkerlugu aalisartut pisariniagaannik allaanerusunik qassutinut napittoqartarpoq. Timmissat ikinnerpaamik 400.000it Atlantikup avannaatungaani nipisanniarnermi saniatigooralugu pisarineqartaramik.

Nunatsinni arnarlunniarneq (Cyclopterus lumpus) suanniarnerlu april-junimi pisarpoq, piffissami tassanerpiaq atlantikup avannaani imaani timmissat ukiisarnerat pisarpoq: mitit (Somateria mollissima), mitit qingallit siorakitsullu (Somateria mollissima), allerit (Clangula hyemalis) serfat (Cepphus grylle). Timmissallu taakkorpiaat qassutinut napissinnaasarput, mitilli napinnerpaajusarput, qassuserfinni nerisassarsiortuartuugamik.

Arnarlunniarnermi saniatigut pisat ima amerlatigisinnaasarput allaat aalisarneq piujuartitsinerugunnaartarluni. Assersuutigalugu islandimiut arnarlunniarneranni – nunarsuarmi arnarlunniarneqarnerpaaffimmut tunngatillugu – 2019imi MSC[1]-mik allagartaqarnissaminnik annaasaqarnerannik kinguneqarmat.

Tamaattumik saniatigut pisarineqartartut aningaasatigut eqquerujussuarsinnaapput, taamaattumik-una nunatsinni arnarlunniarnermi, 2015imi MSC-mik allagartaqalerluni piujuartitsisumik arnarlunniartoqarneranut uppernarsaateqarnermut tunngatillugu saniatigut pisarineqartartut assorujussuaq soqutigineqartut. Ingammik nunatsinni arnarlunniarneq ajornartorsiuteqarami – ilaatigut aamma saniatigut pisarineqartut nalunaarsorneqartarnissaatigut  – MSC-millu uppernarsaateqarneq pigiinnassagaanni tamanna aaqqiiffigineqartussaavoq.

Saniatigut pisat tamarmik nalunaarsorneqarneq ajoramik

Mitit Nunatta Kitaata Avannaaneersoq Nunatta Kujataani ukiisartut ukiuni qulikkaani marlunni amerliartorsimapput. Misissuinerillu nutaat paasinarsisippaa Nunatta Kitaata Kujataani mitit taamatut inissisimanngitsut, piniarneqartarlutillu aamma saniatigooralugu nipisanniutinut napittartut. Mitilli pisarineqartarnermikkut imaluunniit qassutinut napittarnermikkut tamaani ikiliartornersut aatsaat nalunaarsuisoqartarneratigut paasinarsisinneqarsinnaavoq. Nalunaarsuinermilu timmissat utoqqaassusii suiaassusiilu aamma nalunaarsorneqartartussaagamik; taamaasilluni timmissat piaqqiorsinnaasut  – ingammik arnavissat – miteqassutsimut pingaaruteqartut ilisimasaqarfiginerulerneqartussaassapput.

Taamaattumik-una Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut Aarhus Universitet’imeersut suleqatigalugit 2019imi 2021milu (covid-19 pissutigalugu 2020 minillugu) Nuup eqqaani saniatigut pisarineqartunik nalunaarsuisimasut. Nalunaarsuinerillu pisimapput suliffissuit suleqatigalugit (Sustainable Fisheries Greenland, SFG). Inernerilu ilisimatuussutsikkut allaaserinnittarfimmi Marine Ecology Progress Series -imi saqqummersinneqartut kalaallit nunaanni arnarlunniarnerit miteqarneranut innarliisarnerat nalilersorneqarpoq. Misissuinerit atorlugit aqutsisut iliuuseqarnissaannut periarfissinneqarput, arnarlunniarnerup piujuartitsisumik pinissaa eqqarsaatigalugu, taamaasillunilu MSC-mik ilisarnaateqarnissap pigiinnarnissaa qulakkeerniarneqassappat.

Misissuineq atlantikup avannaani nipisanniarnermi periutsit atorlugit ingerlanneqarsimavoq, paasinarsivorlu ingammik mitit arnarlunniarnermi saniatigooralugu pisarineqartartut. Nalunaarsukkallu katersorneqarnerisa takutippaat mitinik saniatigooralugu pisaqartarneq Kalaallit Nunaanni saniatigooralugu pisanik nalunaarsorneqartartuniit pingasoriaammik amerlanerusartut. Ilisimatusartut tikkuarpaat mitit saniatigooralugu pisaqartartut piniarneqartarnerattulli annertutigisumik annertunerusumilluunniit pisartoq. (imaassinnaavorli mitit pisarineqartut tamarmik nalunaarsorneqarneq ajortut). Qassutinullu napittartut arnaviaanerullutillu piaqqiorsinnaanerusartuupput, piniarnermi utoqqaannginnerusut pinarneqarnerusartut. Saniatigooralugu pisaqartarneq aamma ukiumik aniguisimareersuni pisaqarfiunerusarpoq, nalinginnaasumik peqquteqarlutik toqusartoqartarnerata piniarneqareernerisalu qaangiutereerfianni.

Kalaallit Nunatta Kitaani mitit amerliartorsinnaanerigaluat saniatigooralugu pisaqartarnerit 50%ip missaannik amerlatigisunik ikilisinneqartarput. Assersuutigalugulu ukiumut mitit 16.500it missaannik amerlassuseqartunik piniartoqarnerata mitit ikilisereerneqartarput, tassa amerliartornissaasa 30%iisa missaannik amerlassuseqartut pisarineqareertarput.

Saniatigooralugu mitinik napittoqartarnerata Nunatta Kitaata Kujataani Canadamilu mitit piaqqiortussat sunnertarpaat, Kitaata Avannaani mitit annikinnerusumik sunnerneqartartut. Nunatta Kitaata Kujataani ukiukkut upernaakkullu pisarineqartartut saniatigooralugulu pisarineqartartut piaqqiornissaraluat ima sunnertigisarpaat, allaat ajornerpaamik missingersuusiussagaluaraanniluunniit attanneqarsinnaassanani.

Aaqqiissutissat

Saniatigooralugu pisarineqartartut ikilisinneqassappata massakkoqqissaaq tulluunnerpaajussaaq nunatsinni arnarlunniartarneq kingusinnerusukkut pisalersissagaanni. Taamaakkaluartoq sumulluunniit attuumassuteqanngitsunik saniatigooralugu pisarineqartut uppernarsarneqarnissaat suli ingerlaannartariaqarpoq, paasineqarniassammat arnarlunniartarnerup kinguartinneqarneratigut saniatigooralugu pisarineqartartut ikilissanersut. Umiatsialli arnarlunniartut 600it missaannik amerlatigimmata 1.000 km-illu sinnerlugit siaruarsimasuummata maanakkut uppernarsaateqarlualernissaq anguneqarsinnaanngilaq.

Aaqqiissutaasinnaavoq periuseq atorneqaraluttuinnartoq Remote Electronic Monitoringimik (REM) taaneqartartoq. REM ingerlalluarsinnaasarpoq GPS aqqutigalugu pisaqarfik nalunaarsorneqarsinnaasarami, pisallu umiatsiamut ikkunneqarsimasumik assiliivimmik assilineqarsinnaasassallutik. Taamatulli aaqqiinissaq teknikkikkut annertuumik atuutsisilerfiusussaavoq aalisartuniillu akerlerineqarsinnaassalluni. Sumulluunniilli attuumassuteqanngitsumik misissuinissamut paasissutissanik tunniussisussaassaaq, paasissutissanillu katersuinerit saniasigut aaqqiissutaasinnaalluniarluni – qassutit saniatigooralugu pisaqartarnermut annikillissutaasinnaasut nassaarineqarnissaasa tungaannut aaqqiissutaasinnaalluni.

MSC pillugu uani qallunaatut paasisaqarnerusoqarsinnaavoq: https://www.msc.org/dk/standarder-og-certificering/msc-fiskeristandarden

Flemming Ravn Merkel, Søren Post, Morten Frederiksen, Zita Bak-Jensen, Julius Nielsen, Rasmus Berg Hedeholm: Bycatch in the West Greenland lumpfish fishery, with particular focus on the common eider population. MARINE ECOLOGY PROGRESS SERIES Mar Ecol Prog Ser, Vol. 702: 123–137, 2022.

[1] Marine Stewardship Council

Verified by ExactMetrics