Qeqertarsuup Tunuani qaleralinnut killiffiusoq sivisuumik tikikkiartuaarneqarsimavoq Saqqummersinneqarfia 10.11.2017

Allattut: Helle Siegstad aamma Emma Kristensen, Pinngortitaleriffik

Sermitsiaq nr. 44 saqqummersumi atuartartut ilaata Henrik Lund-Andersenip ilanngussamigut Pinngortitaleriffiup Qeqertarsuup Tunuani qalerallit pillugit siunnersuisarnermini ilisimatuussutsikkut tunngavigisai apeqquserpai. Ilanngullugu Henrik Lund-Andersenip qalerallit pillugit siunnersuisarnerit tutsuiginaateqannginnerarpai allalluni ilisimatusartartut matumani qulequtarineqartoq pillugu oqallinnerni oqaatsit qaleraleqassutsip “isasuulernera” aammalu “nungutaalerneraanerit” atorneqarsimanerarlugit. Allaaserisami matumani Henrik Lund-Andersenip ilanngussaani paatsoornermik tunngaveqarunartut naqqiiffiginiarlugit suinnersuisarnernilu ilisimatuussutsikkut tunngaviusut erseqqissaateqarfiginiarlugit Pinngortitaleriffimmiit akissuteqarniarpugut. Kiisalu paasinarsarniassavarput Qeqertarsuup Tunuani qalerallit pillugit oqallinnermi sooq oqaatsit qaleraleqassutsip “isasuulernera nungutaalerneraanerillu” Pinngortitaleriffimmeersunit atorneqarsimannginnerat.

Ilisimatuussutsikkut tunngaviusut pitsaassusiliisarnerillu

Biologit qaleraleqassuseq malinnaaffiginiarlugu ukiut tamaasa misissuisarput, ilaatigut amerleriarsimanerat ikileriarsimaneralluunniit aammalu ukioqatigiiaat sorliit akulerussimanerat alaatsinaanneqartarluni. Paasissutissarpassuit amerlasuut pissarsiarineqartarput pissarsiffigineqartullu amerlasuupilussuusarput: aalisarnermeersuusarput (aalisarnermit nalunaarsuutinit, tunisinermi nalunaarsuutinit aammalu uuttortaasarnerneersut) aammalu biologit qalut qassutillu atorlugit misissuisarneranneertarlutik (peqassuseq oqimaassusinngorlugu, arnavissat angutivissallu agguataarsimanerat, angissutsit, oqimaassutsit allarpassuillu). Ilisimatuussutsikkut tunngaveqartumik siunnersuiniarnermi peqassutsimik nalilersuinerit aallaaviusarput, siunnersuinerillu taamaattut nunarsuarmioqatigiit siunnersuisarfianni NAFO´mi (North Atlantic Fiskeries Organisation, Nunat Avannarliit aalisakkat pillugit Kattuffiat) suliarineqartarput. NAFO taannaavoq ilisimatuussutsikkut siunnersuinernik pitsaassusiliisartoq, tassani paasissutissaatit naatsorsuinerillu immikkut tamakkuninnga suliaqartartunit nunarsuarmit tamaneersunit isornartorsiuisinnaasunit nalilersorneqartarput. Taamaaliornermi Pinngortitaleriffimmeersut suliaat pitsaassusilerneqartarput, taamaalillunilu aamma Pinngortitaleriffiimmi ilisimatusartartut ilumut ilisimatuussutsimik piviusorsiortumillu tunngaveqarlutik sulinersut uppernaateqartumillu sulinerat nalilersorneqarlutik qularnaarniarneqartarput.

Qaleraleqassuseq ukiorpassuarni appariartuaaginnavissimavoq

Biologit misissuisarnerinit aalisartullu paasissutissaataanni tamani takuneqarsinnaavoq Qeqertarsuup Tunuani qaleraleqassuseq ukiuni 15-ini kingullerni appariartuaaginnavissimasoq. NAFO naliliivoq taavani qaleralinniat ukiormanna ukiunut siuliinnut naleqqullugu pisakinnerusimanerat (takuuk paasissutissat qaleralinnut tunisanut tunngasut) qalerallit aalisarneqarnerannut attuumassuteqarnerusimassasoq avatangiisaasa allannguuteqarsimanerinut sanilliullugu (immap kissassusia nillissusialu peqqutaasinnaasullu allat eqqarsaatigalugit – Paasissutissat takuuk). Qalerallit nutaat takkussuuttarnerat qaleralillu alliartortarnerat aalisarneqarnerannut malinnaasinnaajunnaarsimapput. Qalerallit pisarineqartartut angissutsimikkut milliartuinnavinnerat ukioqatigiiaat ikiliartornerannik kinguneqarpoq. Tamanna, tassa qaleralinnik nutaanik takkussuuttunik ilanngarterinerulerneq pissutigalugu qaleralinniarnermi ukiumiit ukiumut pisarineqartartut malunnaatilissuarmik nikerartalernissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Qaleralinniarnermi nikerarnerulernerunissaannik naatsorsuuteqarneq qalerallit aalisarneqarsinnaalerumaartut nutaat takkussuuttut amerlassusiannik ikissusiannilluunniit aqunneqalertussaavoq. Qaleralinniarneq taamatut ingerlaannassappat piujuaannartitsiniarnermik tunngaveqartumik aalisarnertut oqaatigineqarsinnaajunnaassaaq. Taamaattumik qaleraleqassutsip attassinnaasaanut tunngatillugu oqaaseq “aalisarneqarpallaarnerat” biologinit atorneqarpoq. Tamannalu pissutigalugu 2012-imiit aallartillugu siunnersuinerni qaleralittassiissutissat appaavigineqarnissaat innersuussutigineqartarsimavoq. Taamaakkaluartorli qalerallit nungutaanissamut aarlerinartorsiunngimmata qaleraleqassutsimut tunngatillugu oqaaseq “isasoorneq” biologinit atorneqanngilaq. Qalerallit, Qeqertarsuup Tunuata avataani suffisarfissuarneersunik nutaanik ukiut tamaasa qujanartumik ilaartortuartuummata, qalerallit alliartortarnerannik atorluaanikkut piujuaannartitsiniarnermillu tunngaveqartumik aqutsinikkut qaleraleqassuseq ilorraap tungaanut saatsinniarneqarsinnaavoq.

Qaleralik -aalisagaq pinertooq

Qaleralik itisoormiu aalisakkatut pinertuutut oqaatigineqarsinnaasoq Issittup imartaani arlalinni nassaassaavoq. Kalaallit Nunaata Kitaata qaleralia Canadami New Foundlandimiit (Flemish Cap) avannaarsuani Qaanaaq tikillugu siammarsimaffeqartoq Akilernup Nunattalu akornanni kangerlunni sinerissallu avataani nassaassaavoq. Qalerallit imartani siammasissorujussuarmik nassaassaanerat biologillu Atlatikup Avannaata imartaani misissuisarnerisa takutippaat, qaleralik assigiinngitsunik atugassaqartitaagaluarluni uumasinnaasoq allaallu avatangiisit allanngortarnerannit sunnerneqarpallaarani uumalluarsinnaasoq. Immap kissassusiata allanngornera qaleralinniarnermi pisakinnerulernermut pissutaaqataasartutut oqaatigineqakkajuttarpoq, Qeqertarsuulli Tunuani misissuinerit takutippaat immap naqqata kissassusia allannguuteqangarsimanngitsoq. Tamaani immap naqqata kissassusia marluk pingasullu akornanniiginajattuusoq 1997-imiilli uuttortaasarnerit takutippaat. Taamaattumik avatangiisini allanngornerit Qeqertarsuup Tunuani qaleralittanik 2017-imi tunisakinnerunermut Pinngortitaleriffimmeersunit pissutaasorineqanngillat.

Qalerallit tunisaasartut malunnaatilissuarmik milleriarsimapput

Qalerallit tunitsivinnut tulaanneqartartut agguaqatigiissillugu takissusiat ukiuni 15-ini kingullerni 10 centimeterinik milleriarsimapput, ullutsinnilu qalerallit angisoorsuit qangaanerusumut sanilliullugu naammattuugassaavallaarunnaarsimapput. Qaleralittarineqartartut atasuinnarmik milliartorsimanerisa qaleralinniarnerup sakkortuallaamik ingerlanneqarsimaneranut eriutaasinnaavoq. Qaleralittarineqartartut ikilisinneqaraluarpata taamaalillunilu qaleralinniarneq sakkukilliimillugu, taava qaleralik anginerulersinnaanissaminut periarfissagissaarnerulissagaluarpoq qaleraleqassuserlu atorluarneqarnerulissagaluarluni. Tassami qalerallit tunisarineqartartut agguaqatigiissillugu 10 centimeterinik mikinerulersimanerisa kingunerisaanik Qeqertarsuup Tunuani qaleralinniartartut 2000-ikkut aallartilaarnerinut sanilliullugu qaleralinnik marloriaammik amerlanerusunik ullumikkut pisaqarnerusariaqalerput, taamanikkut kiilunngorlugu pisarisarsimasatik angumaniassagunikkit.