Rangifer tarandus

Uumasuussusiat

Tuttu tuttuusakkunnut atasuusuusoq, ilaqutaasaminut taakkununnga naleqqiullugu tuattuuvoq. Angutivissat 150 kg arnavissallu 90 kg angullungu oqimaassuseqalersinnaapput. Angutivissat arnavissallu tamarmik ukiup ataatsip iluani nassoqalersinnaasarput sivitsungaanngitsoq kataqqittakkaminnik. Nassut upernalernerani naalersarput, aqillutik soorlu pupiusattut illutik, qituttuaqqamik ameraasaasamik taqqanik ulikkaartunik qallerneqarsimasarput. Tuttup nassuata naanissani tamakkeraangamiuk manngertittarpoq, ameraasaalu katagalersarluni. Pannerit nassukkaajunerpaasarput, ukialernerani nuliunerup nalaani angutiviaqatiminnik arnavialerngusaallutik aportaatigilluareerlugit ukiarluarnerani nulioreernerup kingorna nassutik katakkajuttarpaat. Arnavissalli ilumeqqasut piaqqinissamik tungaannut, tassa qaammatit arfineq pingasut aappaa qeqqanik sivisussuseqartumi, nassoqartarput.

Tuttup meqqua iluleriittut ilusiligaavoq: ilorleq meqqut naannerit, silarlerlu meqqut takinerit silaannartallit tamarmik issittartorsuarmi oqorsaataalluartartut. Pingaartumik meqqui silarliit silaannartaqaramik oqorsaataalluartarput, immami nalutsillugu puttaqutitut atortarlutik.

Tuttut nalinginnaasumik ivikkanik naasualunnillu assigiinngitsunik, soorlu orpikkanik assigiinngitsunik nerisaqartuupput. Orsuaasat ukiuunerani nerisarilluartarpaat. Tuttu tamakkuninnga nerisaqarsinnaavoq ”tamuaqqiisartuugallartilluni” (takukkit allatat ungaluusap iluaniittut). Tuttut uumasuaqqat aqajaqquminniittut uumatiinnarniarlugit nerisassaqartuaannarnissaq pisariaqartippaat. Ima apitigisimappat imaluunniit sermersimatigippat, allaat tuttut neriniarsinnaajunnaarlutik sapaatip akunneri arlerlugit nerisimanatik, uumasuaqqat aqajaruiniittut taamaalinerani perlerarlutik toqoralereersimassapput – taamaalippallu tuttu aamma toqusussanngussaaq. Tassami nerisani arrortissinnaajunnaassavai, taamaalillunilu perlerluni toquinnartussanngussaaq – nerisinnaasaminilluunniit nassaaraluaruni.

Tuttut uumassusileqatigiiaat assigiinngitsut ataqatigiiffiini akuusinnaalerluni naleqqussarnikuuvoq, Issittumilu uummavigisai assigiinngisitaaqalutik: ilaat aasisarfimminniit ukiisarfimminnut uterlugulu angalasuusarput, ilaalli uninngaavarnerusuullutik; ilaat ataatsimoortorsuarnut ilaasuusarput, aammali suli ilaat ikittuaraannarnik ingiallorteqarusuttarput; ilaat qaqqamiutaanerupput allalli masarsoqarfimmiinniarnerusarput imaluunniit orpippassuarni uumasuullutik.

 

 

Siaruarsimanerat

Nunarsuup Issittortaa tamakkingajallugu tuttoqarfiuvoq. Tuttut nujuartat amerlanerpaartaat Canadamiittuupput Alaskamiittuullutillu. Issittup tuttui ikiliartorput, taamaammallu tuttut IUCN-ip nalunaarsorsimaffiani (Rødliste) mianernartumik inissisimasutut (VU= vulnerable) ullumikkut nalunaarsorsimasuupput.

Kalaallit Nunaata tuttui kitaaniittut ukiut tusindilikkaat arlallit uumasuusimapput, tuttoqatigiiaanullu latiinerisut Rangifer tarandus groenlandicus -imik ateqartinneqarlutik. Tunup avannaarsuani tuttoqatigiiaat allat taaneqarsimasut R. t. eogroenlandicus 1900-ikkunnut ikaarsaarnermi nungussimapput, nassaassaasimanerugaluarpullu allorniusat avannamukartut taaneqartartut 70°N aamma 78°N akornanni. Qularnanngitsumik atasuinnarmik ukiorluusaqattaarneragut nungutaasimassajunnarsisut.

Kalaallit Nunaata kitaata qiterpasissuani suli naammattuugassaasarput tuttut nujuitsuusimagaluartut najuartanngorsimasut. Tassami Nuup Kangerluani Itinnerani (64°N) 1952-imi norskit tuttuutaat nujuitsut (R. tarandus tarandus) 263-it tuttuutigineqarsimapput. Tuttuuteqarneq 1990-kkut naajartorneranut ingerlanneqarsimavoq, kingunerisimavaalu norskit tuttuutaasa nunatta kitaata tuttoqqaarsuinut kingornuttakkatigut akulerussimanerat. Tuttut Itinneraneersut nunatta ilaanut sumiiffinnut allanut 1960-ikkut 1970-ikkullu ingerlaneranni nuussisoqarpoq. Assersuutigalugu Itinneraneersut kinguaavi nunatta kujataani tuttuuteqarfinnut Itinneranut Tuttutuumullu nuunneqarnikuupput.

Kalaallit Nunaata kitaata kitaatalu avannaatungaani allorniusat avannamukartut 61°N aamma 79°N, kiisalu 62°N aamma 69°N tuttoqarfiupput, allorniusani kingullerni taasani tuttut amerlanerullutik. Tuttoqatigiiaat pineqartut nunatta kitaata sineriaaniittut katillutik 11-upput, pinngortitap nammineerluni sannamigut immikkoortissimasai, ilimanarluinnarmammi qaqutigorsuaannaq imminnut naapittarsimanissaat. Tuttoqatigiiaat eqqartorneqartut ukuupput:

• Inuarfissuaq (Inglefield Land) – Avanersuaq
• Kangerluarsussuaq (Olrik Fjord) – Avanersuaq
• Nuussuaq (Kitaata Avannaa) – tuttut akusat, qangarsuaaniit nunatsinni uumasuusimasut tuttut aammalu tuttut nujuitsut 1967-imi nunatsinniilersimasut nujuartanngornikuusulli
• Naternaq (Lersletten) – qangarsuaaniit tuttut nunatta kitaaniittutoqqat
• Kangerlussuaq-Sisimiut – qangarsuaaniit tuttut nunatta kitaaniittutoqqat
• Akia-Maniitsoq – tuttut nujuartat nujuitsullu Itinneraneersut akulerullutik
• Qeqertarsuatsiaat – tuttut nujuartat nujuitsullu Ameralimmeersut akulerullutik
• Qassit – qangarsuaaniit tuttut nunatta kitaaniittutoqqat
• Neria – qangarsuaaniit tuttut nunatta kitaaniittutoqqat
• Ivittuut – tuttut nujuartanngornikut Isortumi tuttuuteqarfimmeersut aatsaat 2015 missaani tamaaniilersimagunartut.

Kalaallit Nunaanni killiffik

Kalaallit Nunaata kitaata oqaluttuassartaa isiginiarlugu tuttuisatsitsisarnerit akerlianillu piffissat ilaanni peqarluartitsisarnerit parlakaajaattumik atugassaasimapput. Ikiliffiisa nalaanni qularnanngitsumik silapilussiortarnerit, nappaatit nerisassaalatsisarnerillu, tassami ukiorpassuarni peqapilooriarluni nuna naggorlutsittaqimmat, ilaannilu ataatsikkoortitsisumik ajorsaatit tuttunit atorneqartarsimassapput. Tuttoqatigiiaalli aniguisarsimapput amerliartortarsimallutillu, kisiannili taama nikittarnerat ukiunik 100-nik sivisussuseqartarput. Ukiut 1900-kkut qiteqqunnerisa tungaannut nunarput tuttuisassimaqaaq, maannalu kingullerpaaq naliliineq (2019-imi) naapertorlugu nunatta kitaata tuttui 140.000-tinut missiliuunneqarsimapput. Misissuinerit arlallit tikkuarpaat tuttut ukiuni qulikkaarpaalunni kingullerni amerlasuupilussuusimammata.

Tuttut amerlanerpaartaat tuttoqarfimmi Kangerlussuaq-Sisimiuniipput, tulliullutik Akia-Maniitsumi Ameralimmilu tuttoqatigiiaat. Tuttoqarfinni taaneqartuni taakkunani tuttut amerlangaaramik allaat tuttut nerisassaalatsilersinnaallutik. Silap allanngornerata kingunerisaanik silapiluttarnerit akulikinnerulersinnaapput sakkortunerulerlutillu. Ukiorluusarnerit aput aaqattaartoq qereqattaartorlu nerisassaallu soorlu sermimik qallerneqartalerlutik atugarliulissaqaat. Nerisassaalatsilissagunik perlerlutik toqusassapput.

Ilisimatusarneq aqutsinerlu

Tuttoqassutsimik kisitsisarnerit

Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartartut piniarnermik nakkutilliisut nunaqavissut peqatigalugit periutsit assigiinngitsut atorlugit kisitsisarsimapput: ikinnerpaaffiliiniarluni qamuteralassorluni kisitsisarnerit, ingerlaarfissallu aalajangersimasut malillugit timmisartumik qulimiguulimmillu atorluni kisitsisoqartarsimavoq aamma. Kisitsinerit taama ittut paasissutissarsiffigilluarneqartarput amerlassusiat, eqimassusiat, katitigaanerat aammalu nunami siaruarsimanerinik assersuutigalugu paasisaqartoqartarpoq. Kisitsisarnerit aallartinneqarmata timmisartumik ingerlaarfissani aalajangersimasuni qulaavaalluni kisitsisoqartarpoq, 2000-imiilli qulimiguulimmik qulaavaarinninnikkut kisitsisoqartalerluni. Qulimiguulik kigaatsumik timmisinnaasarmat nunap ilusaa naapertorneralugu kisitsisoqarsinnaasarpoq. Tuttunittaaq kisitsisut takunninnerunissaat periarfissagissaarnerulersarpoq qulimiguulimmik atuinerunikkut. Kingullermik tuttunik kisitsinermi 2018/2019-imi kisitseriaaseq ”distance samling” atorneqarpoq. Taanna naapertorlugu kisitsiffigisaq qulaavaarneqartarpoq, kisitsisullu kisitsiinnaratik tuttut takusatik qanoq ungasitsigineri aamma issimaffigisaminnut vinkel-ii uuttortartarpaat. Taamaaliornikkut tuttunik takkuitsoorsimasinnaaneq naatsorsuutinut nalimmassaatigineqartarput.

Qaammataasanut nassitsissutilersuisarnerit

Kulavaat angalaarfigisartagaat, ukiullu qanoq ilinerani sumiittarnerat uummavissaminnillu toqqartueriaasiannik paasisaqarfiginiarlugit Pinngortitaleriffimmeersut suliniutinik marlunnik kulavannik qaammataasanut nassitsissutitalinnik qungasequsersuillutik ingerlataqarnikuupput. Taamaalillutik tuttoqatigiiaanit Akia-Maniitsumeersut kulavaat arfineq pingasut aammalu tuttoqatigiiaanit Kangerlussuaq-Sisimiuneersunit kulavaat arfineq marluk 1997-imi nassitsissutitalimmik qungasequsersugaanikuupput.  Tuttoqatigiiaanit Akia-Maniitsumeersunit kulavaat 40-t nassitsissutitalinnik 2008-mi qungasequsersugaanikuupput. Suliniutit taaneqartut marluk ukiuni marlunni tamarmik immikkut ingerlanneqarnikuupput. Taakku paasissutissanik katersuutaasa takutippaat kulavaat ilaat sumiiffinni assigiinngitsuni angalaartartut (ukiumoortumik angalaartarnerat) ilaallu uninngaavarnerusuusut. Kulavaat tuttoqatigiiaanut ilaasut aalajangersimasumik piaqqisarfeqanngillat, sumiiffigisaminnilu nunap immikkoortua tamakkingajaasarlugu piaqqiffigisarlugu. Misissuinerni taakkunani paasissutissat pissarsiarineqarsimasut itinerusumik paasisaqarfiginiaraanni Pinngortitaleriffiup nittartagaani saqqummersinneqarnikuusut teknikkikkut nalunaarusiat ataanni nr. 49 aamma nr. 99 atuarneqarsinnaapput.

Immikkut nalunaarsuutit

Tuttuttartut tamavimmik pisussaaffigaat immikkut nalunaarsuinermik taaneqartartumik tuttutarisartik pillugu nalunaarusiortussaatitaallutik, taasani ilaatigut arnaviaanersoq angutiviaanersorluunniit, qanoq utoqqaassuseqarnersoq (missiliuussinikkut) tunnuatalu issussusia uuttortarneqarsimasussaavortaaq. Paasissutissat taama ittut tuttoqatigiiaat assigiinngitsut peqqissusiannik biologinut paasissutissiisarput. Sumiiffinni assigiinngitsuni tuttut pisarineqarsimasut tamakkerlutik amerlassusiannik oqaluttuartarput, tassalu nammineerluni immersuiffissaq ”Piniarneq”-miittoq immersorneqartussaasarmat, piniarnermik nalunaarsuiffik Namminersorlutik Oqartussanit saqqummersinneqartarpoq.

Tuttut peqqissusiat

Tuttunik (aammami uumasut allaagaluarpataluunniit) napparsimarpasittunik imaluunniit iloqianngorsimasunik siumugaqarsimagaluaruit qinnuigaatsigit paasisatit pillugit Pinngortitaleriffimmi tuttulerisoq attaveqarfigeqqullugu. Aamma toqqaannartumik ilisimatitsisinnaavutit nittartakkatsinni uani.

Aamma takuuk: Miluuttut

Siunnersuineq aqutsinerlu

Pinngortitaleriffik Namminersorlutik Oqartussanut tuttut iluaqutigineqartarnerat pillugu siunnersuisarpoq. Siunnersuineq pereeraangat Namminersorlutik Oqartussat pisassiissutissanik, piniagaanerisa killilersugaanerannik, sumilu piniarneqarsinnaanerinik allanillu aalajangersaasarput. Piniarnermut tunngatillugu paasissutissat uani takukkit: www.naalakkersuisut.gl  

Tuttunik nuussisarnerit qanoq ingerlasarsimanerannut tunngasut paasisaqarfiginiarukkit Cuyler-ip ilisimatuussutsikkut allaaserisaa (1999) atuarsinnaavat:

Success and failure of reindeer herding in Greenland. Rangifer Report 3.