Saviminissaq imaluunniit aarrit? Saqqummersinneqarfia 09.07.2021
All. Professor Mads Peter Heide-Jørgensen, Pinngortitaleriffik
Canadap avannaani Baffinip Qeqertaata avannaa-tungaani aatsitassanik piiaaffittut ingerlatassaq annertooq immikkut maluginiarneqanngitsumik maanna pilersaarusiorneqarpoq. Tassaavoq saviminissamik piiaanissamik pilersaarut. Ingerlatseqatigiiffiup Baffinlandip pilersaarutaani Mary River Project-imi fase 2-mut atatillugu saviminissap ukiumut 30 millioner tonsip avammut tunineqarnissaanut akuersissut qinnuteqaatigineqarpoq. Saviminissaq Europami suliarineqartussaq Baffinip Qeqertaata avannamut kangia-tungaaniit umiarsuarnut usilersuunneqariarluni Baffinip Kangerliumarngatigoorlugu assartuunneqartassaaq aamma Foxe Basinimi umiarsuarnut usilersuunneqartassaaq ikersuakkullu Hudson Stræde-kkut silammut assartuunneqarluni.
Saviminissap assartuunneqarnissaanut pilersaarutit allanngorartut
Ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutigeqqaagaa naapertorlugu qimuttuitsut atorlugit 150km-isut isorartutigisukkut saviminissaq assartorneqareeruni Baffinip Qeqertaata kitaa-tungaatigut umiarsuarnut usilersuutigineqartassasoq, Hudsonip Kangerliumarngatigut ikersuakkullu Hudson Stræde-kkut ingerlanneqartassalluni. Tamatumunnga akuersissut tunniunneqariitsiartoq ingerlatseqatigiiffiup pilersaarutini allanngortippai kissaatigilerlugu saviminissaq Baffinip Qeqertaata kangia-tungaaniit Baffinip Kangerliumarnga aqqusaarlugu assartorneqassasoq. Aasaanerani sikuutinnagu assartuinissaq aallaqqaammut eqqartorneqarpoq, kingornali Baffinlandip qinnutigaa assartuinissamut akuersissut sivitsorneqassasoq ukiumut qaammatinut qulinut, junimiit marsimut, sapaatip akunnikkaartumik ilaatigullu ullut tamaasa pisartussanngorlugu. Taamaalissappat assartuussineq ukiup annersaani pisassasoq Baffinip Kangerliumarngani aalaakkaasumik sikusanngitsumi. Pilersaarut tamanna qimanneqarpoq, maannakkullu pilersaarutigineqalerpoq piffissami 1. julimiit 15. novemberip tungaanut imaatigut assartuinissaq, Kalaallit Nunaatalu kitaani usinik umiarsuarnut allanut nuussisarnissaq pilersaarummut ilaajunnaarpoq.
Saviminissamik assartuussinissamik pilersaarutinik ingerlatseqatigiiffiup allannguinera immini ajornartorsiutaanngilaq, sikuunnginneratalu nalaani umiarsuarnik assartuinissaq avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaanerulluni. Apeqqulli tassaavoq saviminissamik piiaanerup qaffasinnerpaaffissaani pilersaarutit malinneqarsinnaanersut. Issittumi ingerlatassatut pilersaarutit aningaasaliinerillu annerpaat ilaat uani pineqarpoq, aningaasaliisullu soqutigisaat eqqarsaatigalugu pilersaarutip aqunniarneqarnera imaaliinnarlugu allanngortikkuminaassalluni.
Umiarsuit ingerlaarfiisigut uuliakoorsinnaanerup, arferit aporneqarsinnaanerisa aqqummilu ajutoorsinnaanerup ilimanaataasa saniatigut saviminissamik assartuinikkut avatangiisinut ajornartorsiutaasinnaasut angisuut marluk nunanit tamalaanit Kalaallit Nunaanniillu eqqumaffigineqartariaqarput. Siulleq tassaavoq saviminissap umiarsuarnut usilersuunneqartarfissaani umiarsualivimmi Eclipse Sound-imi Milne Inlet-imiimmata nunarsuarmi tamarmi qilalukkat qernertat 10 procentii, nipimik sunnertiasuararsuit. Aappaa tassaavoq Baffinip Kangerliumarngatigut umiarsuit ingerlaartarnerisigut puisit arferillu uumasoqatigiit assigiinngiiaartut ukiuunerani tamaaniittartut sunnerneqassammata.
Qilalukkat qernertat nipaassuserlu
Nunarsuarmi tamarmi qilalukkat qernertat 100.000-it missaanniinnerat naatsorsuutigigaanni, taakku 15 procentii, imaluunniit 15.000-it, aasaanerani Eclipse Sound-imi taassumalu eqqaani kangerlunniittarput, tamaanngaanniillu saviminissaq umiarsuarnik assartorneqartassaaq. Qilalukkat qernertat pineqartut Kalaallit Nunaata Kitaani Kangerlussuarmi (Inglefield Bredning) aamma Qimusseriarsuarmi (Melville Bugten) naammattoorneqarsinnaasut marloriaatigaat. Taamaammat Eclipse Sound-imiipput uumasoqatigiit pingaarutilerujussuit, taakkulu Pond Inlet-imi piniartut ukiumut 130-nik pisassinneqartarnerannut tunngaviupput, aammalu Baffinip Kangerliumarngata kangia-tungaani ukiakkut Qeqertarsuullu Tunuani ukiukkut pisarineqartartunut pilersueqataallutik.
Piniartut tamarmik nalunngilaat qilalukkat qernertat qaqortallu nipimut umiarsuillu motoorinit pisumit nipimut qanoq sunnertiatigisut. Taamaammat qilalukkanik qernertanik piniarnermi qaannat annertuumik atorneqartarnerat pissutissaqarpoq. Qilalukkat qernertat aasaanerani najortagaanni umiarsuit ullut tamaasa ingerlaarnerat takusarsimanngilarput, taamaattumik Eclipse Sound-imi aasaanerani umiarsuit angallannissaat misileraanertut isigisariaqarparput, kingunissaa nalullutigu ajoqusiinerlu aaqqeriaqqissinnaanaviarani.
Qaanaami piniartut qanoq oqassagaluarpat aasaanerani umiarsuit sikusiutit Kangerlussuup (Inglefield Bredning) qinnguani ingerlaartalissappata?
Qilalukkat qernertat aalajangersimasumik ingerlaartarfeqarput, taamaalillutik sikkussaanissartik pinngitsoortinniarlugu neriniartarfitillu pingaarutillit piffissaagallartillugu angusinnaajumallugit. Ingerlaarfimminni akornuserneqarunik sumiiffinnut sikunerani ajornartorsiorfigilersinnaasaminnut ingerlasinnaapput.
Qilalukkat Canadameersut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqarput
Qaammataasakkut malinnaaffigineqartut takutippaat Eclipse Sound-imiittut qilalukkat qernertaqatigiiaat 15-20 procentii ukiuunerani Qeqertarsuup Tunuaniittartut. Qeqertarsuup Tunuani pisarineqartut affaasa missaat taakkunanngaanneerput. Aasaanerani Eclipse Sound-imiittartut kinguariarpata imaluunniit Qeqertarsuup Tunuata tungaanut ingerlaarnerminni umiarsuarnik akornuserneqarpata Qeqertarsuup Tunuaniittut qanoq amerlatiginerannut sunniuteqassaaq, tamaanilu qilalukkat qernertat pisarinissaannut periarfissat sunnerneqassallutik. Qeqertarsuup Tunuani qilalukkat qernertat pisarineqarsinnaasut amerlineqaqqammerput, tamatumunngalu pissutaavoq maannakkut ilisimaleratsigu Qeqertarsuup Tunua Eclipse Sound-imiit pilersorneqartoq.
Canadap avannaani saviminissamik assartuiffissatut pilersaarutaasumi qilalukkat qaqortat uumasuunngillat. Aasaanerani Canadap avannaani ilorpasinnerusumiittarput, umiarsuit aqqutaat avannaqqullugit Kalaallit Nunaata Kitaani ikkannersanut ingerlaartarlutik, tamaanilu ukiisartut 10.000-it missaanniittarlutik. Kalaallit Nunaata Kitaani novembarimi najortagaanni umiarsuit saviminissamik usisut sapaatip akunneranut arlaleriarlutik ingerlaartassapput. Qilalukkat qaqortat, soorlu qilalukkat qernertat aamma taamaattut, motoorinit sakkortuunit sunnertiasuupput, ukiuuneranilu uninngaarfimminniitsillutik
neriniarfimminniitsillutillu umiarsuarnik assartuisunit sunnerneqanngitsoornaviaratik. Tamatuma kingunerisinnaavaa neriniarfinnut nerisassaqarfiunnginnerusunut nuunnerat imaluunniit uiaanik milutsitsinerminnik unitsitsinerat.
Assartuutit sikukkut aqqutaasa ingerlaarfiit nikisissinnaavaat
Ukiut 100-t Kalaallit Nunaata eqqaani takussaanngeriarluni ukiut kingulliit 15-it ingerlaneranni arfivik takussaaleqqippoq, maannalu 1500-t missaannik amerlassuseqartut Qeqertarsuup Tunuani Nassuttuullu avataani ikkannersuarmi (Store Hellefiskebanke) naammattuugassaalerlutik. Canadap Kalaallit Nunaatalu akornanni aqqutit assigiinngitsut arlallit ingerlaarfigisarpaat, aasaaneranilu katersuuffigisagaat tassarpiaavoq saviminissamik assartuisussat umiarsuit ingerlaarfissaata kangerluup Eclipse Sound-ip silataa-tungaa. Tamanna ‘Ponds Bay’-itut qanga arfanniarnerup nalaani aasaanerani arferit katersuuttarfiattut ilisimaneqarluarpoq. Sumiiffiup tamatuma pingaaruteqartuunera qaammataasatigut nutaaliaasutigut aamma uppernarsineqarpoq.
Aarrit siunissaat nalorninartoq
Aarrit 1200-t missaat ukiukkut Kalaallit Nunaata Kitaataa sineriaani ikkannersuarniittarput, ikkannerniittut uillut nerisarisaralugit. Nuliuneq piaqqiornerlu tamaani aamma pisarput, tamaanilu aarrit uninngaarfiisigut umiarsuit ingerlaassappata aarrit neriniarnerisa akornuserneqarata saniatigut aarrit arnavissat piaqqaminnit siusippallaamik avissaarnissaat pisinnaavoq, piaqqat toqqutigisassaannik. Kalaallit Nunaata Kitaani sissat aarrit najortarsimasaat tamarmik maanna qimanneqarsimapput, piniarneqarneq akornusersorneqarnerlu pissutaallutik, maannalu Baffinip Kangerliumarngani sikuni saatsersumiittariaqalerlutik kiisalu Baffinip Qeqertaata Kalaallit Nunaatalu Kitaata akornanni ingerlaartariaqalerlutik. Sikoqannginnerani umiarsuit angalanerat annerpaaq Baffinip Qeqertaata kangia-tungaa sinerlugu ingerlasassasoq ilimanarpoq, tamatumalu aarrit Kalaallit Nunaata Kitaata tungaanut ingerlaarnissaminni umiarsuit aqqutaatigoorusussusaat kinguneqarfigisinnaavaa.
Arctic Pilot Project aammaarlugu
Ukiut 30-t matuma siorna pilersaarutaagaluarpoq pilersaarut assingusoq, Arctic Pilot Project, Canadap avannaaniit Baffinip Kangerliumarnga aqqusaarlugu USA-mi pisisartunut tuniniagassamik gassimik imerpalasumik umiarsuarujussuarnik sikusiutinik sapaatip akunnikkaartumik assartuinissamut tunngasoq. Pilersaarutaasimagaluartoq taamanikkut ullumikkullu Kalaallit Nunaannut iluaqutissartaqanngilaq, taamaakkaluartoq pilersaarutaasimasup taassuma avatangiisinut akornutigisinnaasai pillugit Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni oqaloqatigiinnerit annertuut pisimapput. Umiarsuarujussuit assartuutit nipi pilersitaat, nipillu taassuma uumasunut imarmiunut miluumasunut sunniutissai avatangiisinut ajornartorsiutaasutut annertuutut isigineqarsimapput. Baffinip Kangerliumarngata imarmiunut miluumasunut pingaaruteqarnera uumasullu akornusersorneqarnerminni qisuariartarnerat ullumikkut ilisimasaqarfiginerujussuuarput, Mary River-imili piiaaffimmiit saviminissamik assartuinerup sunniutissaasa Canadamiit Kalaallit Nunaannillu ataatsimoorussamik nalilersornerat amigaataavoq.
Issittumi suliffeqarfinnik nutaanik inerisaanissamut soorunami periarfissaqassaaq, avatangiisinulli kalluaasunik pisoqarpat suliffissuarnik inerisaaneq annertuumik kinguneqarsinnaammat ilisimasariaqarpoq, taamaaliornissarlu piareersimaffigineqartariaqarluni. Baffinip Kangerliumarngatigut saviminissamik assartuineq imarmiut miluumasut aarrillu uumasoqatigiiaat ilaannik annaasaqarnermik kinguneqarsinnaavoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni Canadamilu piniarnermut periarfissanik annikillisaataassaaq. Mary River-imiit saviminissamik assartuineq ataatsimut isigalugu Issittumi imarmiunut miluumasunut ulorianartorsiortitsisut annerpaatut isigisariaqarpoq – aserugaq aserorneqannginneratuut pilerseqqissallugu ajornassammat, kiisalu pilersaarutip piffissap ingerlanerani annertusarneqarnissaa naatsorsuutigisariaqarmat.
