Eqalussuaq

Ilisarnaataat

Eqalussuaq (somniosus microcephalus) siggumminiit papeqqumi nuuanut 5.5 meterinik angitigilersinnaasarpoq. Nalinginnaasumik 2-4 meterit missaannik angissuseqakkajunnerusarput. Eqalussuit 7-8 meterinik angissusillit tusatsiakkani eqqaaneqartarput, tamakkuali uppernarsaaserneqarnikuunngillat, assersuutigalugu assitigut. Imaassinnaasoq eqalussuarsuit (qallunaatut ”brugde”) planktonituumasut, ilaatigut Kalaallit Nunaata imartaanut tikittartut eqalussuarnut paarlaanneqartarsimasut. Eqalussuup ilisariuminaqutigisarpai isini mikisut, amerlanertigut qullugiaasanik 3-4 cm-inik takitigisunik naapigiaasutaqakkajuttartut. Eqalussuit masiminni tallimanik mikisunik ammanertaqartarput qalipaataallu kajortoq taartumiit qerningajattumut assigiinngiiaartarlutik, amerlanerilli qasersoq taartuusarput naamikkut tunumikkullu marmoritut allaqartarlutik. Timaat puallaarissoq qaqillugu manissumiitsikkaanni nukillaangasumik pullaangasuusilertarpoq. Eqalussuit kigutaat allat kigutaannut naleqqiullugit mikipput. Kigutai alliit unngiaatigut iluseqarput sanileriiaartumillu inissisimallutik pilattuutitut illutik. Kigutai qulliit amerlapput ipissuullutillu pisanullu tigusissutitsialaallutik. Eqalussuarnit Kalaallit Nunaanniittunit allanit, soorlu eqalussuit qernertuniit (centroscullium fabricii) aamma portugiserit fløjlshaj-iat (centroscymnus coelolepis) allaanerulluni avaleraasamigut kapinartoqanngilaq.

Ass.: Julius Nielsen.

Siammarsimanerat

Eqalussuaq Kalaallit Nunaata imartaa tamakkerlugu siammarsimavoq, kilisaatersortuniillu paasissutissanit takuneqarsinnaavoq eqalussuit 400-700 meterit akornanni itissusilinni pisarineqakkajuttartut. Taamaattorli ikkannerniittarputtaaq 3 km-ilu tikillugu itissusilinniissinnaasarlutik. Kangerlunni immap naqqata nunavimmut atasortaasa sivingaffiini itisuumik kooqqiumanerinilinni (soorlu Uummannap kangerluani) eqalussuit amerlasinnaapput. Aammali kangerluit paavini ikkattuni (<100m) kangerluup iluani nerisassaqarluartillugu amerlasinnaasarput. Kalaallit Nunaata sineriaani qanittuni avataanilu eqalussuaq nalinginnaasumik takussaavoq. Sumiiffinnilu ukunani nalunaarsorneqarsimalluni: USA-p Canadallu kangia-tungiisa sineriaa, Kalaallit Nunaat, Islandi, Tuluit Nunaat, Kanariap Qeqertai, Danmarkimi Skagerak, Norgip sineriaa, Svalbardi Ruslandillu Issittua. Nalunaarsorneqartarnerat malillugu Atlantikup Avannaata itinersaani Issittorlu tamakkerlugu siammarsimassasut ilimagineqarpoq.

Alliartortarnerat, utoqqaassusiat kinguaassiortarnerallu

Ukiut 100-ngajaat matuma siornatigut nalunaaqutsersuisimanerit takutippaat eqalussuit arriitsuararsuarmik alliartortartut. Eqalussuaq 1936-mi pisarineqarsimasoq 1952-imilu pisarineqaqqilluni 262 cm-imiit 270 cm-imut alleriarsimavoq, tassa ukiut arfineq pingasut ingerlanerini 8 cm-imik allisimalluni. Paasisat tamakkua aallaavigalugit ukiorpassuit ingerlaneranni eqalussuit utoqqarujussuanngortartut ilimagineqarsimavoq, eqalussuilli, nalinginnaasumik utoqqaassutsinik misissuilluni atorneqarsinnaasunik timimikkut manngertoqanngimmata tamanna qulakkeerneqarsinnaasimanngilaq. 2016-imili eqalussuit utoqqarujunngorsinnaanerat ilisimatusartartunit (Pinngortitaleriffimmeersut suleqataallutik) uppernarsarneqarpoq. Eqalussuup isaata igalaasartaani proteineqarpoq uumasup tigusiffigineqartup pinngoqqaarneratuulli pisoqaatigisumik, taamaasillutik ilisimatusartartut utoqqaassusileeriaaseq kulstof-14 atorlugu eqalussuit ukiut untritillit arlallit uumasinnaasut naatsorsorsinnaasimavaat. Aalajangersimanerusumik naatsorsorsinnaasimavaat eqalussuaq arnaviaq 5 meterit sinnilaarlugit takissusilik ikinnerpaamik 272-it missaannik ukioqarsinnaasoq, ilanngullugulu arnavissat 100-t sinnilaarlugit ukioqaleraangamik kinguaassiorsinnaalertartut. Eqalussuaq tukereernikunik piaqqisarpoq, Kalaallit Nunaatali imartaani piaqqisartuusoq ilimananngilaq. Piaqqat 40-50 cm-it missaannik angissuseqalereerlutik anillattarput, tamannali Atlantikup imartaata qeqqaneersuniinnaq ilisimaneqarpoq. 1952-imi Savalimmiuni eqalussuarmik naartusumik pisaqartoqarpoq. Illissaani piaqqat inerereersimasut qulit, tamarmik 37 cm-imik takissusillit, nassaarineqarput. Ningittakkanilli pisaammat imaassinnaasoq piarai amerlanerujussuusimagaluartut. Eqalussuarmi naartusoq navianartorsiortilluni naartorisani illersorniarlugit anisittarai ilisimaneqareerpoq. Eqalussuarnik arnavissanik kinguaassiorsinnaalereertunik ammarterlugit misissuinerni qaqutigoortunik 400-nik, 455-inik aammalu 649-nik mandariinatut angitigisunik mannillit nalunaarsorneqarnikuupput. Taakkunani naartunermi ataatsimi iluatsittumik piaqqiarineqarsinnaanersut qularnaatsumik ilisimaneqanngilaq. Eqalussuarnulli assingusunut allanut sanilliukkaanni (soorlu ilisimasaqarfigineqarluartumut eqalussuarmut qernertumut), ilimanarsinnaavoq eqalussuaq naartunermi ataatsimi untritilinnik arlaqartunik piaqqisinnaasoq.

Eqalussuup mannii kinguaassalerneqanngitsut. Ass.: Julius Nielsen.

Nerisaat

Eqalussuaq sunilluunniit nerisaqartuuvoq, aqajaruinilli misissuinerit takutippaat aalajangersimasunik nerisaqarusunnerusartut. Eqalussuit inuusuttut (2 meterit ataallugit angissusillit) amikutornerusarput. Eqalussuit anginerit (2 meterit sinnerlugit angissusillit) aalisagartorlutillu puisitortarput. Tamassumap takutippaa eqalussuit alliartornerminni miluumasunik nerisaqarnerulertartut. Eqalussuit nerisaanni pingaaruteqarnerit makkuupput: saarulliit, qeeqqat, aataat, qalerallit allernallu aappaluttut. Eqalussuaq arriitsumik pissuseqarlunilu ingerlaartaraluarluni, ass. ningittakkanik pisarineqaraangami qaqinneqarnerminilu akiuunneq ajorluni, piniakkani taqissorfigalugit pisarisarpai. Sukkasuumillu naluttartut aalisakkat puisillu pisarisinnaasarpai. Eqqaaneqareersut saniatigut eqalussuit aqajaruini ukuninnga nassaartoqarnikuuvoq: nanumineq, arfivimineq, puiseeqqat, qillertuusakut ningittakkallu oqummersakui. Eqalussuup aqarajuani oqummersanik nassaartarneq takussutissaavoq tunisassiutigalugu qaleralinniarluni saarullinniarluniluunniit ningittakkersuutit ajornannginnersiorlutik nerisassarsiorfigisarsimassagaat.

Aqutsineq eqalussuaqarnerlu

Eqalussuit pisarisoorneqartarput. Tunisassiassanik aalisartut nalunaarsugaanni eqalussuit pisarisoorneqartutut allassimaneqartut piviusorsiorpallaanngitsumik appasippallaarput, tassuunatigut takuneqarsinnaavoq nalunaarutigineqanngitsoortartut amerlasimassasut. 2018-2021-mi eqalussuit pisarisoorneqartartut sukumiisumik malinnaaffiginerisigut ilimanarpoq avataasiorluni qaleralinniarnermi pisat ataatsimut oqimaaqatigiissusaanni 2-3%-ii eqalussuaassasut pisarisoorneqartartut. Sinerissap qanittuinittaaq ningittakkersuutinik qassutinillu kivisittakkanik aalisartoqarnerani eqalussuarnik pisaqartoqartoortarpoq, taakkunanili qanoq amerlatiginerat ilisimaneqanngilaq. Pisarineqartoortartut amerlassusaat aalisartut nalunaarsuutaanneersunit NAFO-mut nalunaarutigineqartarput. Eqalussuaqatigiiaat qanoq ataatsimooriaaseqarnerat ilisimaneqanngilaq, nalunaaqutsersuillunili misiliinermi takutinneqarpoq eqalussuit qaammatialuit ingerlanerinnaanni kilometerinik tusindilippassuarnik ingerlaartartut. Taakkua aallaavigalugit Kalaallit Nunaanni eqalussuit Issittumiittut eqalussuit ilagigaat ilimagineqarpoq. Eqalussuit amerlassusaat ilisimaneqanngikkaluartoq paasissutissat katersorneqarsimasut misissoqqinneqarneranni paasinarsivoq ikileriaateqarsimasut. Taamaammat IUCN-ip mianerisarialinni allattorsimaffianni eqalussuaq “Mianernartutut” nalunaarsorneqaqqavoq.

Ass.: Julius Nielsen.

Tigulaariffiit

Kulka, D. W., Cotton, C. F., Andersen, B., Derrick, D., Herman, K., & Dulvy, N. K. (2020). Somniosus microcephalus. The IUCN Red List of Threatened Species 2020, e.T60213A1.

Leclerc, L. M. E., Lydersen, C., Haug, T., Bachmann, L., Fisk, A. T., & Kovacs, K. M. (2012). A missing piece in the Arctic food web puzzle? Stomach contents of Greenland sharks sampled in Svalbard, Norway. Polar Biology, 35(8), 1197–1208. https://doi.org/10.1007/s00300-012-1166-7

MacNeil, M. A., McMeans, B. C., Hussey, N. E., Vecsei, P., Svavarsson, J., Kovacs, K. M., Lydersen, C., Treble, M. A., Skomal, G. B., Ramsey, M., & Fisk, A. T. (2012). Biology of the Greenland shark Somniosus microcephalus. Journal of Fish Biology, 80, 991–1018. https://doi.org/10.1111/j.1095-8649.2012.03257.x

Nielsen, J. (2018). The Greenland shark (Somniosus microcephalus). Diet, tracking and radiocarbon age estimates reveal the World’s oldest vertebrate (Issue November). University of Copenhagen.

Nielsen, J., Christiansen, J. S., Grønkjær, P., Bushnell, P., Steffensen, J. F., Kiilerich, H. O., Præbel, K., & Hedeholm, R. (2019). Greenland shark (Somniosus microcephalus) stomach contents and stable isotope values reveal an ontogenetic dietary shift. Frontiers in Marine Science, 6(125). https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00125

Nielsen, J., Hedeholm, R. B., Heinemeier, J., Bushnell, P. G., Christiansen, J. S., Olsen, J., Ramsey, C. B., Brill, R. W., Simon, M., Steffensen, K. F., & Steffensen, J. F. (2016). Eye lens radiocarbon reveals centuries of longevity in the Greenland shark (Somniosus microcephalus). Science, 353(6300), 702–704. https://doi.org/10.1126/science.aaf3617

Nielsen, J., Hedeholm, R. B., Lynghammar, A., McClusky, L. M., Berland, B., Steffensen, J. F., & Christiansen, J. S. (2020). Assessing the reproductive biology of the Greenland shark ( Somniosus microcephalus ). PLOS ONE, 1–22. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0238986

Nielsen, J., Hedeholm, R. B., Simon, M., & Steffensen, J. F. (2014). Distribution and feeding ecology of the Greenland shark (Somniosus microcephalus) in Greenland waters. Polar Biology, 37(1), 37–46. https://doi.org/10.1007/s00300-013-1408-3

Ona, E., & Nielsen, J. (2022). Acoustic detection of the Greenland shark (Somniosus microcephalus) using multifrequency split beam echosounder in Svalbard waters. Progress in Oceanography, 206, 102842. https://doi.org/https://doi.org/10.1016/j.pocean.2022.102842