Aataaq

(Pagophilus groenlandicus)

Aataat Newfoundlandimi piaqqiortarfinnaaminni. Saamiatungaani aataavaraq (aatsaat piaqqisimasuugunavissoq) amia allanikkiartortoq. Talerpiatungaani aataaq utoqqaq. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Angissusaa isikkualu

Aataaq puisiuvoq akunnattumik angissusilik. Inuusukaat (allattuut/aataavaqqat) toornertut ittunik milaqarput, inerikkiartornertillu ilutigalugu tunumikkut milanittarput. Angutivissat inersimasut agguaqatigiissillugu 1,70 m-inik angissuseqalertarput, arnavissat 5 cm-it missiliorlugit mikinerusarlutik. Angissusaalli allanngorangaatsiartarput, anginerit ilaanni 2,00 m-it angusinnaasarlugit. Piaqqiorfimminniit Newfoundlandiminngaanniit aataat siulliit Kalaallit Nunaata kitaata imartaanut maajip qeqqani tikittarput, taamaalineranilu inersimasut 80-90 kg-t missiliorlugit oqimaassuseqartarput. Aasaq naallugu ukiakkullu puallarsertarput  aamma piaqqisarfimminnut utertigatik, februaarimi piaqqiornerit aallartittarput, angutivissat taamaalinerani agguaqatigiissillugu 145 kg-it oqimaassuseqartarput, arnavissallu 130 kg-t missaanni.

Nerisaat

Aataat Kalaallit Nunaata kitaaniittartut Upernavik tikillugu nerisarisartagaat tassaanerusarput ammassaat, krillit aalisakkallu misikisut assigiinngitsut. Avataani ikkannersuarni aalisarfigineqartartuni aataat aqajaruinik misissuinerit amerlagisassaanngikkaluartut takutippaat nerisarisartagaanni putooruttut aamma pingaaruteqartorujussuusut. Upernaviup avannaani aataat nerisaat tassaagajunnerupput eqalukkat themisto-nik (kinguit ilaat immap qaarpasissuani uumasuusut, asseq natsiip ataatungaaniittoq takuuk) akusarlugit. Aataat Tunup imartaaniittartut sutortarnerat erseqqinnerusumik ilisimaneqanngilaq.

Allattuup naavani nerisannaavi, ammassaat. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Aataat inersimasut aasaanerani ukiakkullu ataatsimoorlutik nerikkajuttarput. Kalaallit Nunaata Kujataani, Qeqqani Avannaanilu nerisartagaat ammassaanerusarput Upernaviullu avannaani eqalukkat nerisarinerisarpaat. Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Piaqqiortarnerat

Aataat inersimasut tamakkipajaavillutik sumiiffinni aalajangersimasuni pingasuni ukiup ingerlaneerani katersuuttarput, taakkunanilu piaqqiortarput (takuuk: “Siaruarsimanerat” aamma Amerlassusaat”). Aataaq arnaviaq tallimat missaanik ukioqaleraangami piaqqisinnaalertarpoq, Tunumili aataat piffissani ammassakiffiusuni kingusinnerungaatsiartukkut piaqqisinnaalertarput. Aataat New Foundlandimi aamma Hvidehavimi februaarip marsillu aallartisimalernerani piaqqiortarput. Tunup Imartaani piaqqiornerit marsip naajartornerani aallartikkajuttarput. Piaqqat nakkaraangamik 80 cm-it missaanniittarput, 10 kg-llu missaanni oqimaassuseqartarlutik. Ullut 10-12-it missaanni miluttarput, piffissamilu tassani ullormut 2 kg sinnilaarlugu oqimaallisarlutik. Arnavissat milutitsiunnaarnerisa kinguninnguatigut nuliunerat nalinginnaasumik aallartittarpoq. Mannik piaranngorsinnaalersoq arlaleriarluni averiarluni toquusartutut ililluni unittarpoq. Mannik aatsaat juulip naanerani aggustip aallartinneraniluunniit illissamut nipputtarpoq, illaavalu alliartulersarpoq.

Aataap piaraa (whitecoat). Ass.: Aqqalu Rosing-Asvid.

Mamaartarnerat (meqqutik katallugit nutaanik meqqutaartarnerat)

Nulioreeraangamik angutivissat inuusukaallu siulliullutik amerlasoorsuullutik katersuuttarput, mamaarneq aallartilersarmat. Arnavissat sapaatip-akunneri arlalialuit neriniaqqaarlutik mamaarnissartik aallartittarpaat. Puisit ilaat piaqqiorfinnaaminni mamaartarput, allalli aasaanerani najortakkaminnut aallareersimasarput, aqqutaanilu unillutik mamaartarput.

Piaqqiorfissatut ornigarneqarluartartut pingasut takussutissiami takuneqarsinnaapput, kiisalu aataat amerlassusigisinnaasaannik missiuliuinerit piaqqiortarfinni ataasiakkaani takuneqarsinnaallutik.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Aataat mamaareeraangamik puallarseqqittarput, taamaalillutik piaqqiorfissanngoraangat mamaarfissanngoraangallu anigorsinnaaniassagamikku. Newfoundlandip eqqaani angutivissat siulliullutik naammassisarput, aataavaqqallu siornaammat piaraasimasut (ukiortat) mamaartussaanngitsut peqatigalugit Kalaallit Nunaata Kitaanut maajip qeqqata missaani tikittarput. Arnavissat juunip juulillu ingerlanerani tikittarput, aataat inuusuttut inersimasullu avannamut aasap ingerlanerani siammartarput, Baffin Bugtimi sineriak sinerlugu avataatigullu ingerlaartarlutik. Ilaat Kalaallit Nunaat kujaqqullugu Tunullu kujataa sinerlugu avannamut Tasiilap eqqaanut ingerlaartarput, aataanik allanik Tunup Imartaani piaqqiorfinnaami nakkarsimasunik naapitsiartorlutik. Puisit Tunup Imartaaneersut amerlanersaat avannaata kangiani Barentip Imartaata tungaanut aasaanerani siammartarput puisinullu Hvide Havimi piaqqisartunut akuliuttarlutik. Aataat piaqqiortarfimminnut uteriaqqilersarput ukiap ukiullu ingerlanerani sikup siammariartornera malittarisarlugu. Ilaalli Kalaallit Nunaata kujasinnerusuata sineriaani ukiisarput.

Ukiup sikua apeqqutaatillugu sumiiffiit piaqqiffiukkajunnerusut ukiumiit ukiumut nuttarfigineqartarput, piaqqisarfiilli 1700-qarallarneraniilli ilisimaneqalersimasut ullumimut allannguuteqangaarsimanngillat. Kalaallit Nunaata kujaterpiaanili 2007-imi takkupput aataavaraaqqat untritillit arlallit qiviuerneqanngitsut milueqqammisut (tuluttut taaneqartartut: whitecoats). Taakku sikorsuarniitillutik Qaqortoq tikillugu saavigussaasimapput – kingornagullumi aamma Nunap Isuaninngaanniit Arsuk tikillugu arlaleriarlutik naammattoorneqartarsimapput. Taamatut naammattuuillattaartarnerit paasinarsisippaat aataat ilamininngui (nalinginnaasumik piaqqisarfinni piaqqiarineqartartunit ikinneralaarsuunerat) qularnanngitsumik nunatta kujaterpiaata avataani sikorsuarni piaqqisarsimassagunarmata.

Killiffik

Aataat aningaasarsiutigalugit piniagaanerat piaqqiorfiini Tunup Imartaani taamanersuarli 1720-kkunniilli Newfoundlandimilu 1760-ikkunniilli aallartipput. Pisarineqartartut amerlanerpaarpaaffiat anguneqarpoq 180-kkut qiteqqunneranni, kingornali pisarineqartartut ikiliartuaaginnavissimapput, piniagaavallaarnerat peqqutaalluni aataaqassuseq appariartulersimammat. Aataat Newfoundlandip imartaaniittartut ikilisimapput, 2 millionit inorlugit amerlassuseqalersimallutik. 1970-kkut aallartilaarneranni ikileriarsimapput. Taamanerniilli pingaartumik 1980-ikkunni puisinniartarnermut akerliunerujussuup nassatarisaanik pisanik killilersuinerit puisillu amiisa akikillerujussuarnerisa kingunerisaannik aningaasarsiutigalugu puisinniartarneq malunnaatilimmik annikillivoq. Tamatuma kingunerisaanik 1970-ikkunninngaanniit 1990-ikkut qiteqqunnerata tungaanut  aataarpassuaqalerpoq, 6 millionit sinnerlugit amerlassuseqalerlutik.

Tamatuma kingornatigut qanoq pisoqarsimanera pillugu isummat allanngorsimapput. Pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) alla pitsanngoriartoqarneranik takutitsivoq, taanna malillugu puiseqatigiiaat piffissami 2000-2012-imi ikileriarput, 4 1/2 millioninik amerlassuseqalerlutik, taakkulu 2019-imi amerlerialaarsimapput, 4,7 millioninik amerlassuseqalersimallutik.

Aataaqatigiinnit canadamiut kalaallillu pisarisartagaat piffissami 2015-2021-mi agguaqatigiissillugu ukiumut 100.000-t missaanniipput, nunat amerlaqatigiipajaanik pisaqartarlutik. Pisarineqartartullu aataaqassutsimut tamakkiisumut annikitsuinnarmik sunniuteqarpoq, maannakkummi aataaqassuseq imminut ingerlattutullusooq ippoq – puisit qanoq pisinnaatiginerisigut, piaqqiortarnerisigut kiisalu mikisuuneranni pissusissamisoortumik ikileriaateqarnerisigut imminnut aquttarmata. Assersuutigiinnarlugu Newfoundlandip imartaaniittartut 2008-mi 1,6 mio. missaanni piaqqisimapput, 2012-imili taamaallaat 800.000 missaannaanni piaqqisimallutik. Silap pissusaata imminnullu qanillutik uumasuunerisa kinguneri (soorlu piaqqiortarfinni sikoqannginnerata/pitsaanngitsumik sikoqarnerata kingunerisaanik puisit mikisuuneranni pissusissamisoortumik ikileriaateqarnerisigut, kiisalu nerisassanik unammillertarnerup kingunerisaanik piaqqat amerlassusaasa nikerarnerat), peqassutsip ineriartorneranut pisarineqartartunut naleqqiullugu annertunerujussuarmik sunniuteqartarpoq.

Tunup Imartaani aataat piaqqisartut amerlassusaat 1979-ikkunninngaanniit qaffariaateqarsimapput, kisiannili Newfoundlandip imartaaniittartunut sanilliullugit tappavani aataaqassuseq sumininnguamik qaffariaateqalaaginnarsimavoq. Aataaqatigiinnut taakkununnga tunngatillugu pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) alla atorneqalersimavoq, taannalu naapertorlugu aataaqatigiit siornatigut ilimagineqarsimasumit amerlanerulaarput. Taakku massakkut 1,1 millionit missaanniissangatinneqarput.

Siunnersuisarnerit ingerlatsinikkullu aqutsineq

Piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik aataanik iluaquteqarneq pillugu siunnersuinerit ICES-ip/NAFO-p/NAMMCO-llu ataanni suleqatigiissitamit suliarineqartarpoq. Suleqatigiissitami pineqartumi ilaasortaapput ilisimatusartartut Norgemeersut, Canadameersut, Kalaallit Nunaanneersut Ruslandimeersullu.

Ilisimatusarneq

Aataaqatigiit malinnaaviginiarlugit piaqqiffiusartuni ukiut tallimakkaapajaarlugit piaqqanik kisitsisoqartarpoq. Piaqqat amerlassusianniit aataaqatigiit qassinik ataasiakkaanik aataartaqarsimassanersut paasiniarlugu naatsorsuusiortoqartarpoq. Siullermik arnavissat ukiunik qassinik utoqqaassuseqaleraangamik piaqqisinnaanngortarnerat paasiniarneqartarpoq, taakkunanngalu qassit piaqqisimanerat aamma kisinneqartarlutik.

Puiseqatigiiaat ukiuni arlalinni pisarineqartartut amerlavallaartarsimanerisa kingornatigut sukkasuumik amerliartoqqilersimapput piaqqallu nakkartartut amerlassusaat qaffasissimapput mikisuunerannilu pissusissamisoortumik ikileriaateqartarnerat appasissimalluni. Amerliartornerminnili nerisassat pillugit unammisarnerat kiisalu ukiup ilaani sikup pitsaasannginnera piaqqallu toqorartut amerlanerat peqqutaallutik pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) nutaanngitsoq atorsinnaasimanngilaq. Taamaattumik pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) nutaaq 2023-mi atorneqalerpoq, taannalu kisitsinerni missiliuinerit ilaannik allanngortitsisimavoq. Pisuusaartitaq (naatsorsueriaaseq) nutaaq suli misilerarneqarpoq, ukiunilu aggersuni tulluarsarneqarnissaa ilimanarpoq.