Kapisillit

Ass.: Pinngortitaleriffik.Assiliisoq: Julius Nielsen

Ilisarnaatai

Atlantikup kapisilii (Salmo salar) Nunatsinni aamma taaneqartartut kapisillit, eqaluiit aamma kapisilissuit, isikkumikkut inerissimassutsiminnik ersersitsisunik assigiinngiiaartuupput. Nalinginnaasumik immami pisarineqartarput, sølvitut qillalaartuullutik qernertunik toornernik allaqarlutik tunumikkullu qasertumik taarnerusumik qalipaateqarput. Tassa Nunatsinni aalisagaqatigiiaanit kapisilikkunnit suffisartutuaqatiminnit, tassa eqalunnit (Salvelinus alpinus), toornitik immikkuullarequtigalugit ilisarnaatigaat. Aammattaaq eqaluit immamiitillutik sølvitut qillarissuusarput, tunumikkulli tungujortoq taartumik qalipaatilimmi qaamasunik toornernik allaqarput. Ukiuni kingullerni uumasoqatiminnik inangiisartut kapisillit qatigallit (Oncorhyncus gorbuscha) Kalaallit Nunaanni aamma nalunaarsorneqartalerput, taakkuali qernertunik papeqartaramik immami kapisilinnit sølviusunit immikkoortinneqarsinnaasarput.

Kapisillit inersimasut imermi suffisinnaalersut qalipaataat sungaarninngortarput, naggataatigut kajorujuttunngortarlutik qernertunik aappaluttunillu toornernik/maarmoriusalimmik allaqalerlutik. Angutivissap kinguaassiorsinnaalersup siggua alleq nissittungajak ilusinittarpoq. Aammattaaq kapisileeqqat piaqqat sungaarujuttuusarput, angisuunik tungujortunik taartunik aammalu mikinernik qernertunik aappaluttunillu toornernik allaqartarlutik. Kapisileeqqat immamut tarajulimmut tulluarsaleraangamik qillertunngortarput qernertunik toorninillutik (inersimasutut) immamullu ingerlaalertarlutik (kapisillip uumanermini aqqusaagai ataani annerusumik paasisaqarfigisinnaavatit).

Kapisillit (qulliit marluk) kapisillillu qatigallit (alliit marluk) Kitaani 2021-mi qassutinik pisat. Kapisilik qatigalik qulleq angutiviaavoq qatiganikkiartulersimasoq. Allerlu kapisilik qatigaliuvoq arnaviaq qillarinnik tattalik suli suffinissamut qalipaatinissimanngitsoq. Assiliisoq: Kristian Iversen.

Siammarnerat

Kapisilik Kalaallit Nunaata sineriaata annertunerpaartaani uumasuuvoq. Kapisillit Kalaallit Nunaata sineriaani aalisarneqartartut Amerikap Avannaaneersuullutillu Europaminngaanneersuugajupput nerisassat malillugit Nunatsinnukarnikut. Kalaallit Nunaanni kapisillit tukertarfiat ataasiinnaavoq. Taannalu tassaavoq nunaqarfiup Kapisillit kuuat Nuup Kangerluaniittoq. Kapisillit kuuata eqqaani nunap timaa angisuunik taserpassuaqarpoq, nunami pukkinnerusumiikkajuttunik. Nunallu taassuma immikkoorutigaa kuup naqqani kapisilinnut suffiffissaqqissunngorluni kissassuseqalertarnera. Kapisillit tassaniittut kapisileqatiminnit Atlantikup Avannaaneersunit allanit kingornussisaatimikkut immikkuullarissuupput, ukiunilu tusindilippassuarni kapisilinnut allanut akulerunnikuunatik. Atlantikup Avannaata sinnerani kapisillit Amerikap avannaata kangiatungaaniit Canadamut, Islandimut, Europap avannarpasissuanut kiisalu Ruslandip avannaata kangiatungaa tikillugu siammarsimapput.

Alliartortarnerat, utoqqalisarnerat kinguaassiortarnerallu

Kapisillit sigguminniit papeqqumik nuuanut 150-160 cm-isut takissuseqalersinnaasarput, 50 kg-llu tikillugit oqimaassuseqalersinnaasarlutik. 25 kg-niilli oqimaannerulertarnerat qaqutigoorpoq, Kapisillillu Kuuanneersut 7-8 kg-niit oqimaannerunngitsiartarput. Kapisillit siunnaavisa titarneri tattaasalu misissorneqarnerisigut aalisakkap qanoq utoqqaassuseqarnera missingersorneqartarpoq. Kapisilik nalunaarsorneqarnikuni ukioqqortunerpaajutinneqartoq 13-inik ukioqarsimavoq.

Kapisillit Kuuanniittut arriitsumik alliartortarput: Ukiumik ataatsimik utoqqaassusilik nalinginnaasumik 5-7 cm-isut takissuseqartarpoq; marlunnik ukiulik 8-11 cm-isut takitigisinnaalluni; pingasunik ukiullip 12-14 cm-t angusimasarpai, 5-6-nillu ukiullit 17-20 cm-isut takissuseqartarlutik. 2016-imi kapisilik imermut tarajulimmukarnissaminut allanngoriartulersimasoq minnerpaamik ukiunik qulingiluanik utoqqaassuseqartoq 26 cm-isut takussuseqartoq naatsorsorneqarsimavoq.

Kapisilik aalisagaavoq anadromiusoq, tassa imiinnarmi immamilu tarajulimmi uumasinnaasoq. Imiinnarmi kuuttumi suffisartuuvoq, ukiallu naajartulernerani manniit kinguaassalerneqarsimasut ulluusatut ittuni itersaliani kuugussaannginniassammata matoorunneqartarput. Upernaanngornerani manniit tukertarput. Kapisileeqqat ukiuminni siullermi kuummi uumasuusarput, qillertunngoraangamillu immamut ingerlasarput allisarniarlutik nerisinnaaniassagamik. Kapisilik kinguaassiorsinnaanngorluni kuummut utertigani ukiumi ataatsimi arlalinniluunniit immameeqqaartarpoq.

Smoltificering – tassaavoq kapisileeqqat timimikkut allanngoriartulersarnerat, taamaalinerminni sølvitut qalipaatinittarput tarajulimmilu uumasinnaanissaminnut tulluarsalertarlutik. Tamanna Kapisillit Kuuanneersut ukiunik 4-5-nik utoqqaassuseqaleraangamik aqqusaarajuttarpaat (amerlanngitsut pingasunik imal. 6-9-nik ukioqarlutik aqqusaartarpaat). Kapisilik ukioq ataaseq immameereersimaleraangami 17 cm-iniit 50 cm-it tikillugit takissuseqalersimasinnaasarpoq. Kapisileeqqat pingajorarterutaat kuummut utertarput, sinnerilu ukiut 2-3-t (ataasiakkaat ukiut sisamat) Kapisillit Kuuannut suffiartorlutik utinnginnerminni immameeqqaartarput.

Kapisilinneersut 6-7-nik ukioqartillutik siullermeertumik suffisarput (65 cm-isut takissusillit, 3 kg-t miss. oqimaassusillit). Oktobarip naanerani novembarimilu kooqarfiit alliusut pingasut kapisillit suffiffiginerusarpaat. Erngup kissassusia apeqqutaalluni manniit maajimi juunimilu tukertarput. Suffisoqareeraangat kapisillit inersimasut upernaakkut immamut ingerlaqqitsigatik tatsineeqqaartarput.

Kapisillit kuuaneersut kapisileeqqat. Ass.: Julius Nielsen.

Nerisaat

Kapisilinniittut kapisileeqqat annerusumik sullinernik puulinnik, eqisaavanik, quperlunik sullinernillu allanik imermut nakkartunik nerisaqartarput. Kapisillit tarajulimmukarnissaminnut piareersartut mikinernik kapisileerartortarlutillu kakilisattortarput (gasterosteus aculeatus). Kapisillit Kangerluanniittut ammassat, ammassassuit, illeqqat, aalisakkat mikinerit amikullu ammaannartumi pisarineqarsinnaasut nerisarisarpaat. Nalinginnaasumik kapisillit immap itissusiani 100 meterinit ikkannerusumiittarput, aammali 700 meterimiit itinerusumiissinnaasarlutik.

Kapisileqatigiiaat ingerlatsinerlu

Kalaallit Nunaanni sinerissap qanittuani kapisillit Amerikap Avannaaneersut Europameersullu aalisarneqartarput. Kapisillit Kapisilinneersut Nunatsinni naasut uumasullu mianerisariallit allattorsimaffianni ”mianernartutut” allassimapput. 2016-imi Kapisilinni kapisillit tarajulimmut tulluarsalersut 6.000-t missaanniissasut naatsorsorneqarsimapput, 300-nillu amerlatigisut suffiartorlutik kuummukarsimassangatinneqarlutik. Kapisillit Kangerluanni Kuuannilu ukiumut kapisillit inersimasut 100-t missaanniittut pisarineqartassasut ilimagineqarpoq. Ukiullu kingulliit 57-t ingerlaneranni kapisileqatigiiaat 52%-imik ikileriarsimapput. Kapisilinneersut tunisassiassatut aalisarneqarneq ajorput, taamaakkaluartorli ikileriarsimanerannut Kapisillit Kangerluata eqqaani qassuserluni kuummilu oqummersalimmik nalluuserluni aalisarneqarpallaarnerat pissutaatinneqarput.

Najoqqutarisat – paasissutissallu amerlanerusut

Broberg M (2017). Population size an ecology of Atlantic salmon (Salmo salar) juveniles in the Kapisillit river, West Greenland. Master thesis from Aarhus University. Rasmussen GH, Carl H (2019). Laks. I: Carl,
Hedeholm, RB, Broberg, M, Nygaard, R, Grønkjær, P. Population decline in the endemic Atlantic salmon (Salmo salar) in Kapisillit River, Greenland. Fish Manag Ecol 25: 392-399. https://doi.org/10.1 111/fm e.12306
Krohn K (2013) Den grønlandske laks, Salmo salar L.: Conservation, genetik og perspektiver for forvaltning. Specialeafhandling fra Syddansk Universitet.
H. & Møller, P.R. (red.). Atlas over danske saltvandsfisk. Statens Naturhistoriske Museum. Onlineudgivelse, december 2019.
Nygaard R (2022). The Salmon Fishery in Greenland 2021. North Atlantic Salmon Working Group. WD01.