Kapisillit

Kapisilik, Salmo salar, ukiakkut USA-mit, Canadamit, Islandimit Europamilu naalagaaffinnit sinerialinnit Kalaallit Nunaata sineriaanut takkuttarpoq. Takkuttartut taakku saniatigut Kalaallit Nunaanni namminermi amerlanngitsunik kapisileqarpoq, taakkulu Nuup Kangerluani Kapisillit kuuani suffisarput. Kapisillit taakku siusinnerusukkut ullumikkulluunniit aalisarnermut pingaaruteqarsimanatillu pingaaruteqanngillat, taamaammallu maani eqqartoqqinneqassanatik. Kapisillit imermi tarajuunngitsumi suffisarput, suffiarineqartullu ukiuni siullerni tassaniittarput. Kapisillit ataatsimiit tallimanut ukioqaleraangamik imaanut avalattarput, nerisassarsiorlutillu sumorujussuaq angalaarnerminni Kalaallit Nunaata imartaanut apuuttarput. Kapisillit taakku amerlanersaat ukiuunera ataaseq imaannarmiissimasarput (kapisillit ukiuunerani siullermeerlutik imaaniissimasut). Kapisillit amerlanersaat Kalaallit Nunaat qimareeraangamikku qaammatit arfinilinniit qulinut qaangiukkaangata kuussuarnut utereersimasarput.

Et par af de internationale lakseindsamlere ifærd med at indsamle skæl og DNA prøver.

Kapisilinnik nalunaaqutsersuineq katersornerilu uani atuakkit.

Nunatta kapisilia immikkuullarissoq

Kapisillit kuuanni kapisillit immikkorluinnaq ittuupput. Kapisilinni kapisillit sananeqaataannik misissu­inerup ersersippaa, atlantikup avannaani kapisilinnut allanut akuliusimanngilluinnarlutik uumasuusut, kapisillit kingornussaasa  assigiinngisitaarnerannik misissuinerup aamma ersarissarpaa kapisileqarfin­ni allani kapisilinnut naleqqiullugu kingornuttagaat assigiiaarneroqisut.

Assip Google Earthimit Nuup kangerluani Kapisillit kuua takutippaa (tikkuut aappaluttoq). Nuuk nalunaarsugaavoq.

Tamanna  aallaaveqarsorineqarpoq kingullermik sermersuaqarnerata kingorna kapisillit sumiiffim­mut pisimasut ikittuinnaasimanerat, aamma kapisileqatigiinnit  allanit taamanerniilli immikkoorluinnarlu­tik uumasuusimanerat. Kapisilinni kuuk Kalaallit Nunaanni kuuit kapisilinnit suffiffigineqartartut ilisi­maneqartut kisiartaaraat, Kapisilinnilu innuttaasut kaammattuuteqarnerisigut sumiiffik pillugu eqqissisi­matitsinissamik nalunaarummik atuutsitsilernissaq Namminersorlutik oqartussani pinngortitaq pillu­gu aqutsiveqarfimmit maanna sulissutigineqarpoq.

Aalisakkap tattaa Kapisillit kapisiliinit 1938-imi tigusaq. Misissuisarfimmi aalisakkat tattaasa nigguisa panernikuiniik peersilluni kapisillip kingornuttagaanik DNA-nik tigusisoqarsinnaavoq. Taava kapisilik 1938-meersoq ullumikkut kapisilinnut sanilliunneqarsinnaalissaaq. Assiliisoq: Jakob Hemmer Hansen, DTU Aqua.

­Tupaallannarpallaanngilaq Kapisillit kapisilii kapisileqatigiiaanit allanit allaanerussuteqarmata. Tu­paallannartorli tassa TAAMAK allaanerutigimmat.  Immikkuullarilluinnarnini immikkuullarequtigaa, sananeqaatinik ilisimatusartoq Jacob Hemmer Hansen, DTU Aquami Populationsøkologi  og  genetiki­meersoq  qungujulluni  oqarpoq.Taassuma allaat Kapisillit kapisiliisa timaasa sananeqaataannik allaase­rinninnermini oqaaseq »annilaarnartoq« atorpaa.

Kapisillit kapisiliisa sananeqaatimikkut  immikkuullarilluinnarnerannut kapisillit uumasuuneranni pissutsit tunngaviupput, ilaatigut kapisillit sumiiffigisartagaannit allanit immikkoorluinnartumiikkamik,sermersuaqarnerata nalaannit ukiut tusindtit  ingerlaneranni  tamaani pissutsinut naleqqussarsimasuullu­tik.  Kapisilik  suffissagaangami kuummut nammineq pinngorfigisimasaminut uteqqittarpoq. Taamaat­tumik kapisileqatigiit assigiinngitsut tamarmik  immikkorluinnaq  sananeqaateqarput, amerlanngitsuin­naat sananeqaatimikkut allanit nutarterneqartarnerat pissutigalugu.

Assimi takuneqarsinnaavoq Professor Einar Eg Nielsen aamma ilisimatusartoq Jacob Hemmer Hansen, DTU Aqua, Kapisillit kuuanni 2011 elektromik aalisartut. Tupinnartuliaavoq kapisillit tattaanit qangarnisanit DNA-mik misissugassanik pissarsisoqarsinnaammat.

Europami  aamma  Amerikap  avannaani kapisileqatigiinnit ilaatigut  kapisillit  »tammartoorlutik« kuunni »takornartani« suffisarput. Kisianni Kapisillit kapisilii Kalaallit Nunaanni kapisileqatigiit kisiartatu­arimmassuk  tamanna  qaqutigorsuaq pisarpoq. Tamatuma saniatigut qularnanngilaq aalisakkat ikit­tuinnaat sumiiffimmiittuulersimasut tamassuma ukiut 8.000­10.000 matuma siorna sikuerunnerata nas­sataanik, aalisakkat taamannak sananeqaatillit amerlanngeqisut Kalaallit Nunaanni uumasuulerlutik.

Ilisimagisatut Suliniut  aallaqqaammut  aallartinneqarpoq kalaallimit biologitut ilinniartumit, Kim Andreas Poulsen Krohnimit, Syddansk  Universitetimeersumit. Taassuma ilimagisimavaa Kapisillit kapisilii  immikkuullarilluinnartuusut  ilinniakkaminillu naammassinnissalluni allaaserisaqarnerminut atatillugu uppernarserusussimallugu.

Kingornuttakkat ingerlateqqinneqartarnerat nalaatsornerinnarmik tunngaveqartarpoq, soorlu immaqa aningaasaq silaannarmut miloriullugu toqqaanertut illuni, kingornuttakkallu assigiinngisitaarnerat piffissap ingerlanerani uumasoqatigiit iluini ikiliartortarput. Kingornunneqarsinnaasut (uani ammalortuni qalipatani takusassiarineqarsimapput) angajoqqaamiit kinguaamut ingerlateqqinneqartarput, kisiannili kingornunneqarsinnaasut ingerlateqqinneqartartut akulikissusiat uumasoqatigiit iluini kinguaariinniit kinguaariinnut nikeralaartarpoq, piffissallu ingerlanerani kingornunneqarsinnaasut nunguissinnaasarlutik. Assiliartalersuisoq: Jakob Hemmer Hansen. DTU Aqua.

Sumiiffimmi aalisartut peqatigalugit  kuummit  kangerlummiillu kuummut  ungasinngitsumiittumit kapisillit angisuut 50­it pissarsiarai DTU Aquamilu sananeqaatinik misissuisartut  attaveqarfigalugit.  Su­liniut tassannga siammariartortinneqarpoq ineriartorlunilu. 2011­mi ukiakkut aalisakkat kuummit kapi­sileeqqanik 54­inik elektromik aalisarnikkut pisariarineqartunik ilaneqarput. Tamatuma kingorna misili­utissatut katersat, Pinngortitaleriffiup toqqorsivianit kapisillit tattaanik 1938 aamma 1939­mi katersat sa naneqaataannik assersuussisoqarpoq, taamaaliorsinnaanerlu immini tupinnartuliaasutut naliligassaalluni.

Elektromik aalisarnermi elektrodet atorlugit imeq sarfalerneqartarpoq. Allunaasaasap qupinnguallannartutallip eqqaaniittut aalisakkat nukillaartinneqartarput. Qalut atorlugit aalisakkat ilisimajunnaarsimasut ilisimatuunit katersorneqariarlutik paperuinit misissugassanik peersiffigineqariarlutik aalisakkat avalatseqqinneqartarput. Ualip ataatsip ingerlanerani kuummit kapisileeqqat 54-it misissugassanik peersiffigineqarput. Aalisakkat peersiffigineqaramik kingorna ajoratik ingerlaqqipput.

Misissukkat katinneranni erseqqilluinnartumik paasineqarpoq Kapisillit kapisilii Europa aamma Ameri­kap avannaata kapisiliinit sananeqaatimikkut allaanerussuteqalaartut. Kapisillillu 1938­p siorna aamma ki­ngorna  sananeqaatimikkut allanit akuneqarsimanngitsut. Avatangiisit pissusaat Kalaallit Nunaanni tatsit sermersuarmit  aallaaveqartut  nalinginnaasumik  kapisilinnit  suffiffigineqarnissaminnut suaallu uumaannar nissaannut  nillerpallaarput.  1950­ikkunni Kapisillit kapisilii Nuup Kangerluani  kuunnut  allanut  misilillugu nuunniarneqaraluarput iluatsitsisoqaranili,  Pinngortitaleriffimmi  ilisimatusartoq  Rasmus  Hedeholm oqaluttuarpoq nangillunilu: Kapisillit kuuata tasertaa qularnanngitsumik patsisaaqataavoq Kalaallit Nunaanni kapisillit suffisartut kisiartaannik peqarneranut. Sermimit erngup tasermiittarnerata sivisussusaa pissutaalluni tatsip kissassuserilersagaa kapisillit suffisinnaanerannut aalajangiisuusarput, taamaakkaluartoq  suli  nillerluinnartuugaluarpoq. Tamatuma saniatigut tatsip inuussutissatut akua appasippoq tamannalu pissutigalugu Kapisillit  kapisilii  sumiiffinni  allani kapisilinnut naleqqiullugu arriinne­rusumik alliartortarput, kiisalu sivisunermik imermiittarluni imaanut avalannginnermini.

Elektromik aalisarnermi elektrodet atorlugit imeq sarfalerneqartarpoq. Allunaasaasap qupinnguallannartutallip eqqaaniittut aalisakkat nukillaartinneqartarput. Qalut atorlugit aalisakkat ilisimajunnaarsimasut ilisimatuunit katersorneqariarlutik paperuinit misissugassanik peersiffigineqariarlutik aalisakkat avalatseqqinneqartarput. Ualip ataatsip ingerlanerani kuummit kapisileeqqat 54-it misissugassanik peersiffigineqarput. Aalisakkat peersiffigineqaramik ki ngorna ajoratik ingerlaqqipput.

 

-Kapisillit nungukkiartorpat? ­Kapisilinni kapisillit qanoq amerlatiginersut naluarput. Kisianni kapisileqatigiit uumapput ajorpasinnatillu, aamma ima amerlarpasitsigipput kinguaassiortut assigiippallaarnerannit akornutissarsisinneqarneq ajorlutik.  Paarlattuanik ima ikitsigipput pinngortitaq allanngussagaluarpat naleqqussarnissamik ajornartorsiuteqarsinnaallutik, taamaattumik oqartoqarsinnaavoq innarliasinnaasoq, Jakob Hemmer­ Hansen oqarpoq, Rasmus Nygaard­ilu Pinngortitaleriffimmi  Aalisakkanik Qalerualinnillu ilisimatusartoq alla ilanngussilluni:

­Kapisillit kangerluata qinnguani kapisillit qanoq amerlatigisut pisarineqartarnersut  ilisimanngilarput.Kapisillit kapisiliat ukiorpassuarni aalisarneqarpoq  sulilu  piulluni. Aperisoqarsinnaavoq sooq illersor­neqartariaqarnersoq, ilisimatooq aperaaq  ingerlaannarli nangilluni imminut akivoq:

­Kapisillit kapisilii immikkuullarilluinnaqqissaarput  nunarsuarmi pinngortitanit immikkuullarilluin­nartunut ilaalluni. Sermersuaqarnerata kingulliup nalaanniilli ukiuni tusindtilikkaani uumasuuinnar­simanera immini tupinnartuuvoq. Tammassagaluaruni uteqqinngisaannartussaavoq. Aalisarneq annertusissagaluarpat tamatuma saniatigut silap pissusaanik unamminartorsiortinneqalissappat  taava  ernumanissamut patsisissaqarpugut. Nunaqarfimmiut namminneq peqassutsip illersorneqarnerunissaa pillugu pisortanut saaffiginnillutik suliniuteqalersimanerat arlaanik tunngaveqarsimassaaq.

Anthon Mathæussen kapisilinniartartoq Nuummeersoq, Kapisillit kapisiliinik karsimiittuuteqanngilaq. Taakkuami ima ikitsigaat kangerlummi pisarinissaat ilimanaateqarani. Paarlattuanik kapisillit Europameersut Amerikallu avannaanersut amerlasoorpassuit nunatta imartaani katersuuttarput tamaani puallarseriarlutik kingorna kuuit namminneq pinngorfigisatik suffiartorfigalugit uteqqittarlutik.