Saattuat

Saattuaq angutiviaq. Ass.: AnnDorte Burmeister

Ilisarnaatai

Kalaallit Nunaata imartaata saattuaa (Chionoecetes opilio) saattuaavoq angisooq niukkaarlu. Qaleruaa takissusimisulli silitsigaaq isimilu akorngisigut nassuusaqarluni. Saattuaq inersimasoq 1,5 kg tikillugu oqimaassuseqalersinnaavoq. Qalipaataa qorsoorpalorasaartumiit kajorasaartumut assigiinngiiaartuusarpoq, qaleruaali taarseriartuleraangami qaavatungaatigut aappaluttunngortarpoq ilorpasittumi qalipaataa qaammartarluni – taamaanneralu qallunaatut “snekrabbe”-mik taaguuteqalersimaneranut patsisaasinnaavoq.

Siammarsimanerat

Manerassuarmi Japanimiit Atlantikup kitaata avannaanut, Beringip Ikerasaanut, Kalaallit Nunaatalu sineriaa sinerlugu saattuat siammarsimapput. Nunap Isuata Kangiani taamak ittunik suli naammattuuisoqanngilaq. Saattuaq immap naqqani -1 – 4° C-nik kissassusilimmi uumasuuvoq. Sumiiffinni allani saattuat mikisut ikkannerusuniittartut angutivissallu angisuut itisuumiinnerusartut, Kalaallit Nunaanni saattuat angissutsiminnut naleqqiullutik qanoq ititigisumi uumasarnerat assigiinngissuteqanngilaq.

Kinguaassiortarnerat, alliartortarnerat uummartussusiallu

Saattuat ukiuunerata qaangiukkiartulernerani upernaleqqaarneraniluunniit nuliisarput. Arnavissap manniit kinguaassaqalersinneqarsimasut ukiumit ataatsimiit marluk tikillugit, immap kissassusia apeqqutaatillugu, uppatiminiitittarpai. Qeqertarsuup Tunuani manniit uninngaterusaagai ukiup ataatsip qaangiunnerata missaani tukertarput, tukernerili ataatsikkoortuaannanngillat. Ilaanni Sisimiut eqqaani kangerlunni nillertuni aatsaat ukiut marluk tikillugit qaangiukkaangata tukikaalertaramik.

Manniit inereriaannaat upernaakkut tukeraangamik immami ammaannartumi immap qaavatungaaniinnerutillutik assigiinngitsunik marlunnik aqqusaagaqartarput. Tukerlaat tappiorannartuutillutik aqqusaagaat (zoëa 1 aamma zoëa 2) pingasunik – sisamanik qaammateqalernissartik tikillugu aqqusaartarpaat. Piffissami tamatumani saattuaaqqat anorimit immallu sarfaanit sumorujussuaq pisinneqartarput. Saattuaaqqat ilarpassui suli inersimasunngortinnatik toqusarput uumasunit allanit, soorlu kingunnit angisuunit, peqqunnit aalisakkaniillu nerineqartaramik. Ukiap aallartinnerani septembarip oktobarillu nalaanni saattuaaqqat uumanerminni siullermi aqqusaagassaasa pingajussaat “megalopsstadiet”-mik taaneqartartoq nalliuttarpoq, taamaalinerani inersimasutut isikkoqarnerulertaramik immallu naqqanut kivisarlutik.

Assit toorlugit allisissinnaavatit.

Saattuat alliartornissartik pissutigalugu qalerussatik taarsertarpaat, qaleruaammi neruttorsinnaannginnamik. Qaleruaq taarserneqaqqammeraangami angivallaartarpoq taamaattumillu nerpiata qaleruaatalu akornat imermik tarajulimmik ulikkaaruserneqartarpoq. Saattuat alliartornertik ilutigalugu imeq tarajulik silammut supusarpaat, saattuarlu alleqqinniarluni nutaamik qaleruartaartariaqalertarluni.

Saattuat amerlanersaat marsip naaneraniit augustip tungaanut qalerussaminnik taarsersuisarput, ilai ikinnerusut ukiakkut oktobarimi novembarimilu qalerussaminnik taarsiisartut. Saattuat qaleruaasa taarsernerisa nalaani qaleruaat aqitsuinnaasarput qajannarlutillu. Qaleruaq qaammatini pingasuni – arfinilinni manngertikkiartuaartarpoq qaammatillu 18-it tikillugit sivisussusilimmik saattuap niumini silaannartat nerpittalersorsinnaasarpai. Saattuat aqitsunik qaleruallit tarajoqarpallaarsorineqartaramik nerpikippallaaqigamillu tunisassiassatut piukkunnaateqarneq ajorput.

Saattuat qaleruaasa saattuat qanoq utoqqaatiginerat ilaatigut nalunaartarpaat. Assiliisoq: Rikke Frandsen.

Saattuap qaleruartaaqqammersup allallu qaleruaa manngertereersimasup nerpii assigiinngitsorujussuupput. Ass.: AnnDorte Burmeister.

Saattuaaqqat ukiumut ataasiarlutik marloriarlutilluunniit qalerussaminnik taarsiisarput, ukiullu ingerlanerini alliartornerminni ukiumut ataasiarlutik qalerussatik taarsertarpaat. Naggataamillu qalerussatik taarsereeraangamikkit alliartorunnaartarlutik. Ukiuni arfineq-marlunni – qulingiluaniluunniit uumareernissamik tungaannut qalerussatik taarsertuartarpaat. Taamaaligaangamik allereersimasaramik, piaqqiorsinnaanngorlutik tunisassiassatullu pisarineqarnissaat piukkunnarsisarluni. Angutiviat qaleruaat 58-165 mm-inik angissuseqartarput, arnaviat qaleruaat 50-100 mm-inik angissuseqartut.

Saattuat naggataamik qalerussaminnik taarsiinermik kingorna sivisunerpaamik ukiuni tallimani uumasarput, ukiullu sisamat qaangiutiinnartut saattuat toqujartuaalereertarput. Saattuat utoqqaanerit pisarsimanermisuulli uummaarikkunnaartarput. Utoqqaliartortarnerat eqqarsaatigissagaanni, tassa piffissaq qalerussaminnik taarsiinermik kingulliup kingorna qaleruaasa manngertinnissaasa nerpittaqarnerulernissaasalu tungaanut, saattuat angutiviat ukiut sisamat – tallimat qaangiunnissaasa tungaannut tunisassiassatut aalisarneqarsinnaasarput.

Ukiut arfineq-marluk – qulingiluat qaangiunneri tamaasa saattuat amerlassusiat nalinginnaasuminngarnit allaanerulertarpoq, tassa ukiuni pingasuni – sisamani saattuaqatigiit pisarineqarsinnaanngortartut ikittuinnaasarput, ukiulli taamatuttaaq amerlatigisut qaangiukkaangata amerlanerit pisarineqarsinnaanngortarput.

Nerisartagaat

Saattuat peqqunnik, uillunik, assagiarsunnik, qullugissanik, siuteqqunik, eqqusaanik, uumasuaqqanik saattuanillu mikinerusunik nerisaqartarput. Saattuaaqqallu nerisarivaat uumasuaqqat tappiorannartut, soorlu qeqqussat quajaatillu aammalu planktonit tappiorannartut. Saattuat aalisakkanit, soorlu saarullinnit qeeqqaniillu nerineqartarput.

Saattuaqatigiiaat aqutsinerlu

Saattuat Kalaallit Nunaaniittut saattuanit Ikersuup Davisip kitaa-tungaaniittunit (Canadami illoqarfissuit Atlantikup imartaata qanittuaniittunit) pinnguutsimikkut allaanerupput. Saattuarniarfigineqartartulli, Kalaallit Nunaanni ingerlatsivigineqartuni uumasut tamarmik pinnguutsimikkut assigiiaartuupput.

Piujuartitsiniarnissaq siunertaralugu saattuarniartoqarnissaanik Kalaallit Nunaat pilersaaruteqarpoq. Ingerlatsigivineqartoq NAFO område 1,  Kalaallit Nunaata kitaata sineriaa tamakkerlugu immikkoortuuvoq iluani 1A-1F-imut immikkoortiterneqaqqilluni. Ingerlatsiviillu aqunneqartut 3 sømill-ip iluani avataanilu saattuarniarnissamut tunngasuupput. Ingerlatsiviillu assigiinngitsunut immikkoortiteqqapput, tamarmik immikkut siunnersuiffigineqartartunik. Pisarineqarsinnaasut tamakkiisumik  amerlassusiat (TAC) Pinngortitaleriffiup ingerlatsivimmi ilisimatuussutsikkut paasissutissat misissuinikkut katersorneqarsimasut aallaavigalugit, mianersoqqussutissiinissamik aalajangersakkat malillugit, ingerlatsivinnilu nalunaarsuutinik katersorneqarsimasunik atuilluni, saattuaqassuseq aallaavigalugu pisassiisoqartarpoq.

Ingerlatsiviillu aqunneqarnerini saattuarniartoqartarpoq piujuartitsiniarnissaq innarlernagu – imaluunniit – ingerlatsivinni piujuartitsiniarnissaq anguniarlugu misissuiffigineqarsimanngitsuni – pisassiinissamut aallaavigisassatut piukkunnaatilimmik nalunaarsuinernik peqartoqartariaqarpoq.

Ilisimatuussutsikkut siunnersuineq

Sisimiut eqqaani 1997-imiilli akuttoqatigiiaartumik ingerlanneqartartunik saattuarniarfiit ilisimatuussutsikkut nalunaarsuinertalimmik misissuiffigineqartarput. Misissuinerit inerneri saattuarniartartullu nalunaarsugaat aallaavigalugit ilisimatuussutsikkut siunnersuinerit ingerlanneqartarput. Sumiiffinni allani ilisimatuussutsikkut misissuinerit ataavartumik ingerlanneqarsimanngimmata taakkunani siunnersuinerit saattuarniartartut nalunaarsugaat kisiisa aallaavigalugit siunnersuisoqartarpoq.