Halichoerus grypus

Sigguttooq piaralik Walesimi. Siggua takisooq malugiuk. Ass.: Fernando Ugarte.

Angissusaa isikkualu

Sigguttooq aakajaarsuuvoq. Atlantikup kangisissortaata ilaani sigguttuut angutivissat agguaqatigiissillugu meterit marluk missaanni angissuseqalertarput oqimaannerpaagaangamillu kiilut 300-t sinnilaarlugit oqimaatsigilertarlutik. Arnavissat agguaqatigiissillugu 1,8 meterinik angissuseqalertarput kiisalu 150-200 kiilut akornanni oqimaassuseqalertarlutik. Atlantikup kippasissortaata ilaani angutivissat agguaqatigiissillugu 2,25 meterinik angissuseqalertarput oqimaannerpaagaangamillu 400 kiilut sinnilaarlugit oqimaatsigilertarlutik, arnavissalli agguaqatigiissillugu 2 meterinik angissuseqalertarput 250 kiilunillu oqimaassuseqalersinnaallutik.

Sigguttuut natsersuarnut eqqaanalaarsinnaapput, sigguili takinerupput, taakkulu ilisarnaatigilluarnerpaagunarpaat. Piaqqat nakkaqqaarnerminni qiviunik umeqartarput (lanugo), soorlu aamma natsiit aataallu taamaattartut.

Nerisaat

Sigguttuut aalisagartornerusarput. Aalisakkat anginerusut soorlu saarulliit kapisillillu aalisakkalluunniit mikinerusut soorlu ammassaat aamma eqalukkat nerisaraat.

Kinguaassiortarnerat

Sigguttuut piaqqiortarnerat septembarip naaneraninngaanniit marsip aallartinneranut pisarpoq, apeqqutaalluni sigguttooqatigiit sorliit pineqarnersut. Sigguttuut piaqqiorfigisartagaat aamma allanngorarsinnaapput. Sigguttuut qaarusunni (Savalimmiuni, Skotlandimi Walesimilu), qeqertani qaarsuusuni (Islandimi, Norgemi aamma Tuluit Qeqertaasa ilaanni) aamma sikumi (Østersømi Canadallu eqqaani) piaqqiortarput. Taamaattumik sigguttuut ilaat siammasillutik piaqqisarput, ilaalli amerlasoorpassuanngorlutik imminnullu qanittuararsuullutik piaqqiortarput.

Sigguttuut Kalaallit Nunaanni nassuitsumik 2009-mi siullermik nalunaarsorneqarput. Kalaallit Nunaata eqqaani sigguttuut suminngaanneertarnersut suli naluarput. Aamma Kalaallit Nunaanni piaqqisarnersut nassuitsumik ilisimanngilarput, kisianni Pinngortitaleriffimmi aamma Danmarks Miljøundersøgelserimi ilisimatusartut sigguttuumik piaqqamik ataatsimik ukiulimmik 2010-mi septembarimi pisaqarput, sigguttuunik Kalaallit Nunaanni marloriarluni 2009-mi septembarimi takunneqqaarfiusumi. Piaraq taanna Kalaallit Nunaanni piaqqiarineqarsimaainnaavoq, tamannali qulakkeerlugu oqaatigineqarsinnaanngilaq. Ilisimanaateqarsinnaavorli.

Mamaartarnerat

Sigguttuut piaqqioreernermik kingorna nalinginnaasumik qaammatit pingasut-sisamat missaanni sivisutigisumik mamaartarput. Atlantikup kangisissortaata ilaani aamma Østersømi maaji-juunimi mamaartarnerat nalinginnaanerusarpoq.

Siammarsimanerat amerlassusaallu

Sigguttooq immami aggustimi 2009-mi. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

Una sigguttuup piararigunarpaa (Aggusti 2009). Qasigiaq sigguttooqatigiit aamma qasiaqatigiit ilaannut assinguvoq, kisianni niaquata ilusaa (qaava qingaalu imminnut ataannartut) sigguttuumut eqqaanarneruvoq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

Sigguttuut Kalaallit Nunaanni ukiaanerani 2009 sioqqullugu takuneqartarsimanersut nassuitsumik qulakkeerneqarsimanngilaq. Otto Fabricius, ajoqersuiartortitaq uumasorsioorlu, aamma 1768-imiit 1773-ip tungaanut Kalaallit Nunaanniissimasoq kalaallit piniartut puisi sigguttuumik taagugartik eqqartortaraat allappoq, taamatullu taagorneqarnera puisimut tassunga naleqquttorujussuuvoq. Otto Fabriciusip nammineq Kalaallit Nunaanni takusimanngisaannarpaa aamma piniartumik puisit tamakku ilaannik pisaqarsimasumik naapitsisimanngilaq, kisianni arlalinnik sigguttuumik takusimasunik oqaloqateqartarsimavoq, Otto Fabriciusillu qularutiginngilaa Kalaallit Nunaanni sigguttooqartoq, inerniliinerminili qaqutigoortorujussuunerarpaa.

Skotlandimioq ilisimasassarsiorluni angalasartoq Robert Brown puisip niaqua Qeqertarsuup Tunuaneersoq sigguttuup niaqorigaa ukiut 100-t missaat matuma siornatigut allappoq. Ajoraluartumik niaqoq taanna nannup piaraanit Otto Fabriciusip umiarsuarmiititaanit aserorneqarsimavoq. Sigguttuup amianik ukiualuit qaangiummata (1867-imi)  takusimanerarpoq, aamma Qeqertarsuup Tunuani. Taamanikkulli niuertorusiusartut sigguuttuunik taasaqarsimanngillat. Herluf Wingep uumasut miluumasut Kalaallit Nunaanniittut 1902-mi allaaserai, tassanilu Brown ilannguppaa, Brownilli sigguttuumik allaaserinninnera ilanngutinngilaa. Herluf Wingep Kalaallit Nunaanni sigguttooqarsimanissaa uppererpiarsimagunanngilaa.

Sigguttuut ilaanneeriarlutik Kalaallit Nunaaliartarsimagunarput, kalaallillu piniartut puisinut taama ittunut maannakkut alaatsinaannerulersimammata Nunap Isuata eqqaani sigguttuunik takusimanerartalerput. Kisianni sigguttuut amiinik saaniinilluunniit nassaartoqarsimanngilaq, qanganisarsiuut assaaneranni allatulluunniit iliornikkut.

Sigguttooq Nunap Isuata avannamut kangisinnerusortaani allattuut ineqarfiata nalaani qularnaatsumik aggustimi 2009-mi takuneqarpoq assilineqarlunilu aamma sigguttuup piaraa sitsimbarimi tassani napittortarineqarpoq qaammataasamullu nassitsissuserneqarluni (ilisimatusarneq pillugu immikkoortoq takuuk).

Attaviit sigguttuumut attuumassuteqartut:

Kalaallit Nunaanni sigguttooqarnera siullerpaamik 2009-mi novembarip ulluisa uppernarsineqarpoq

Amerlassusaat

Kalaallit Nunaanni sigguttuumik 2010-p kingornatigut takusoqarsimaneranik qularnaatsumik oqaatigineqarsinnaanngilaq.

Aqutsineq

Sigguttooq Kalaallit Nunaanni eqqissisimatitaavoq.

Ilisimatusarneq

Sigguttuup piaraa napissimasoq. Ass: Aqqalu Rosing-Asvid

Nunap Isuata eqqaani sigguttuup piaraanik qaammataasanut nassitsissummik ikkussivigineqartumik 2010-mi septembarimi pisaqartoqarpoq. Nalinginnaasumik nassitsissutit tamakku ukiup ataatsip missaani atasinnaasarput. Pissutsilli ilisimaneqanngitsut peqqutaallutik nassitsissut taanna qaammatit marluk qaangiummata nassitsissaarpoq. Sigguttooq Tunup sineriaatigut avannamut kilometerinik untritilinnik marlussunnik piffissami tamatumani avannarpartersimavoq. Puisit taakku nannunik misilittagaqanngillat, nakkarnerminniit ullut siulliit marluk immamut aqqarumaneq ajorput. Sigguttuut angalaaginnartut Kalaallit Nunaannut ilaanneeriarlutik tikittarsimasinnaapput, ineqarfiliornissartilli ajornakusoortissavaat.