Saarullik
Saarullik (Gadus morhua) allanik assersuunneqarsinnaanngitsumik Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani aningaasarsiornikkut pingaaruteqarnerpaasimavoq. Saarulliillu amerlassusii siaruaassimanerilu assigiinngiiaarsimaqaat. Saarulleqarluarnerit ukiuni kingullerni 200-ni – ilaanni ukiut arlalialunnguit ingerlanerini saarulleqartarsimavoq, ilaannilu ukiuni qulikkaani atuuttumik saarulleqartarsimalluni,piffissallu ilaani saarulleqarpiartarsimanani. Taamatut allanngorarnerit immap kissassusaata allanngorarneranik, nerisassaqarluarneranik aalisarneqarpallaarneranillu nikerartittuarsimavai, taakkualu Kalaallit Nunaata saaruleqarnissaanut pingaaruteqartorujussuupput. Saarulleqarluarneranut piffissap atukkap kiannera peqqutaasimavoq, kiassuserli saarulliit siammaqqanerannut kisimi patsisaaneq ajorpoq.
Saarulliit Kalaallit Nunaanniittut saarulleqatigiinnik pingasuneersuusut maannakkut ilisimavarput: tassalu Nunatta kitaani sinerissap qanittuaneersut, Kitaata Avataaneersut kiisalu Tunumi/Islandimeersut, nunatta kitaanukaasartut – ukiut ilaanni amerlasoorsuusartunik takkuttartut – suffinialeraangamilli Tunumut Islandimullu suffiartorrattarput. Saarulliit Kitaaneersut nikippiarneq ajoramik ikittuarannguit kisimik Tunumukartarput.
Asseq 1: Nuup Kangerluani aasakkut saarullippassuit amerlasoorsuakkuutaarlutik immap qaavata tungaaniittarput.
Ilisarnaatai
Saarulliit umerluisa anillanganerunerisigut, umiusaqarnerisigut, soorluttaaq saarulliit eqalukkaniit kajorasaarnerullutillu qorsuppaluttumik qaserpasittumilluunniit toorneqarnermikkut ilisarineqarsinnaasarput. Saarulliit uukkanut (Gadus ogac) paarlanneqarsinnaasarput, uukkalli amiat marmoritullusooq isikkoqartarpoq. Saarulleeqqat (<10 cm) eqalukkamut (Boreogadus saida) angeqqatigisaminnut paarlaanneqarsinnaasarput, immikkoortinneqarsinnaasarpulli, uukkat umiusaqannginnamik sungaarpalunnerusumik ameqaramik saarullittullu saviminerpalaartigisumik ameqaratik.
Naak saarullik Kalaallit Nunaanneersoq ilutsimigut qalipaatimigullu allanngorarsinnaagaluartoq, isaannaat atorlugit takuneqarsinnaaneq ajorpoq saarulliit sorliit suminngaaneersuunersut – aatsaammi saarulliit DNA-visa misissornerisigut suminngaaneersuunersut paasineqarsinnaasarami. (DNAmut tunngasoq ataani takujuk).
Siaruaassimanerat
Saarullit Atlantikup avannaatungaa tamakkerlugu siaruaassimavoq, immallu itiseriarfiini sinerissallu qanittuani uumasarput. Kalaallit Nunaanni saarulliit Upernavip eqqaaniit, tassa kitaata avannaaniit Tunumi Tasiilap eqqaa tikillugu uumasuupput, Nunatta Tunuani saarullik avataani 77.3°N, tikillugu nalunaarsorneqarsimavoq, soorluttaaq Jan Mayen-imi uumasuusoq.
Saarulliit immami 600 meterinik itissusilimmi uumanerusarpoq, aammali 400 meterinik ikkannerusuni aamma uumasarput. Pinngortitaleriffik saarullittarpoq 900 meterinik itissuseqartumi allaat.
Kalaallit Nunaanni saarulleqartarnera allanngorartorujussuusarsimavoq. Ukiuni untritilinni kingullerni saarulliit amerlallutillu siaruaassimaqaat. Saarulleqarluarnerit ilisimaneqartut siulliit 1820-kunni 1840-kunnilu ukiuni ikittunnguani nalaanneqarsimapput, tamatuma kingorna ukiuni 70-ini Kalaallit Nunaanni saarulleqarpiarsimanngilaq. Aalisakkanik misissuinerit 1900-kut naalerneranni ingerlanneqartut paasinarsisippaat Qeqertarsuatsiaat eqqaaniinnerusoq Nunattalu Isuata eqqaani saarulleqarnerusoq. 1920-kunnili saarulliit avannamut siaruaassimapput, 1930-kunnilu Uummannaq Upernavillu tikissimavaat – saarulleqarnerulerneranut immap kissassimanera patsisaatinneqarpoq.1930-kunni ukiumut saarulliit 120.000 tonsit missaat pisarineqarsimapput. Sorsunnersuullu aappaata nalaani ikileriariarlutik, 1950-kut 60-kullu ingerlanerini ukiumut 270.000 tonsit nunamut tulaassorneqartarsimapput. Tunineqartullu amerlanerpaajusimapput 1962-imi kitaani 400.000 tonsit tulaanneqarsimammata. 1970-kut ingerlaneranni saarullikinnerulerujussuarpoq taamaasilluni 1976-imi 1980-imilu taamaallaat 25.000 tonsit aammalu 15.000 tonsit tulaanneqarsimallutik. Kalaallillu Nunaata kitaani saarullinniarneq 1991-imi ajalusoorluinnaqqissaarpoq, tamatumalu kingorna 2005 tikillugu saarullinniartoqanngilaq, taamani misiliutaasumik ukiumut 5.000 tonsit tulaanneqarmata. Oqaluttuarisaanermi saarullinniarnerujussuaq kitaata Kitaani pisimavoq, 2021-imilu kitaata Kitaani saarullinniarneq suli iluatseqqissimanngilaq.
Alliartortarneri, ukiui suffisarnerilu
Saarulllit anginerit ilisimaneqarnerusut, Amerikap avannarliup kangiani sineriammeersuunerusarput, 1920-kkunni tamaani (siusinnerusukkullu) saarullittoqartarsimavoq tamaani 2 meteringajannik angitigisunik, 96 kg-nillu oqimaatsigisartunik. Atlantikumi sumiluunniit saarulliit taamatut angitigisut takussaanngillat, ukiuni kingullerni saarulliit anginerit pisarineqartartut 50 kg missaannik oqimaatsigisarput Norgemilu pisarineqartarlutik. Kalaallit Nunaanni saarulliit 20 kg-nik oqimaannerit qaqutigoortorujussuupput. Saarulliillu pisarineqartut Pinngortitaleriffiup nalunngisai Tunumi Kleine imaluunniit Dohrn Bankemi pisarineqartarput, imaluunniit tatsini tarajulinni aalisarfigineqarpiarneq ajorluinnartuni naammattuugassaallutik.
Aalisakkatut allatuulli saarulliit uumanertik naallugu alliartortarput, immap kissassusia inerisaqarniarnerallu alliartornerannut sunniuteqarluinnartarpoq. Saarulliit ukiuni qassini uumasimanersut ajornanngikannersumik sissiisigut (otolith) takuneqarsinnaasarpoq ukiut tamaasa sissii qallerneqartaramik. Kalaallit Nunaat saarulliit siammarsimaffiisa avannarlersaraat, taamaattumillu atlantikup avannaani allani kissarnerusuni uumasuninngarnit nunatta eqqaani arriinnerusumik alliartortarput. Siornatigut misissuinerit paasinarsisippaat saarulliit ukiuni tallimani uumasimasut agguaqatigiissillugu 53 cm-inik angissuseqartartut, Islandip eqqaani agguaqatigiissillugu 81 cm-inik sivisoqataanik uumaqatigisimasaat angissuseqartartut. Kalaallit Nunaanni aamma alliartortarnerat aamma assigiinngissuseqarpoq, soorlu aamma piffissap qanoq ilinerani allanngorarsinnaasartut. Saarullik uumanerpaasimasoq, anginerpaarlu Nunatsinni ilisimaneqartoq ukiuni 15-20-ni uumasimavoq, 130-135 cm-inik angissuseqarluni 30 kg-nillu oqimaassuseqarluni.
Tunumi Kitaanilu saarulliit kinguaassiorsinnaalertarnerat aamma assigiinngissuseqarpoq. Tunumi ukiuni arfinilinni uumagaangamik suffisinnaanngortartut Kitaani ukiuni sisamani tallimanilluunniit uumasimagaangamik kinguaassiorsinnaalereertartut. Saarulliit upernaakkut martsimiit maajimut suffisarput, taamaalinerani angutivissat arnavissallu suffisarfinni amerlasoorsuanngorlutik katersuuttarput. Tunumi Kleine Banke suffisarfittut ilisimaneqarpoq, Nuup Kangerluani (kitaani) Kapisillit eqqaanni kangerluup iluani saarulliit suffisartut, taamatuttaaq Sisimiut eqqaanni kangerluit qinnguanni Ikertuumi Qeqertalimmilu suffisarput. Oqaluttuarisaanermi kitaani ikkannersat Kitaata saarulliinut suffisarfiusimagaluarput pingaaruteqarluinnartut, ullumikkulli ikittuinnaat Tovqussap ikkannersaani suffisarput.
Arnaviaq 9 millionit tikillugit suaqartarpoq, imaannarmi angutivissanit suffiffigineqartartunik. Tamatuma kingorna suaat suffiffigineqartut qullugiaaranngoqqaartarput ameraasamik pooqqasut. 4 mm-rit missaannik angissuseqaleraangamik tukertartunik. Piffissami siullermi qullugiaaraq suaat imaannik uumassuteqartarput, taava uumasuaqqanik tappiorannartunik allanik nerisaqalertarput. Septembarimi oktobarimiluunniit saarulleerassat 3,5 cm-inik angissuseqalersimasarput immallu naqqanut kivisarlutik. Saarullik ukiumi ataatsimi uumasimagaangami 10-15 cm-inik angissuseqartarpoq, immamilu ikkattumi katersuuttorsuusarsinnaallutik. Saarulliit suffinerisa qanoq iluatsilluartiginerat ukiumiit ukiumut nikerartarpoq.
Nerisai
Saarulliit allisimasut sunaluunniit nerisinnaasarpaat, uumasut suulluunniit naammattumik angissusillit nerisarpaat. Immap naqqaniittut siuteqqut, quperlut, inaluallit, uillut, saattuat, kiisalu kinguit, raajat nuaarluit, amikut aalisakkallu suulluunniit aqajaruanni nassaassaasarput. Saarulliit sumiinneri qanorlu angitigineri apeqqutaallutik nerisaat assigiinngitsuusinnaapput.
Pinngortitaleriffiup saarulliit 2.483-it aqajaruinik misissuinerata paasinarsisippaa aalisakkat saattuallu saarulliit nerinerpaasaraat, saarulliillu alliartornertik ilutigalugu aalisakkat nerisaannut pingaaruteqarnerulertartut paasinarsivoq. Saarulliit annerit (>70 cm) saarulleqatiminnik aamma nerisarput, saarulleeqqat amerlasuut eqqaanni uumasimagunik. Nerisanik misissuinerujussuit takutippaattaaq nunap immikkoortuini sumiinneq apeqqutaalluni nerisai assigiinngissinnaasartut, uumasut nerineqarsinnaasut eqqaanniittut suuneri apeqqutaasaramik. Assersuutigalugu itisuup raajaa (Pandalus boralis) Kalaallit Nunaata kitaata avannaani saarulliit nerisarilluinnartarpaat, uffa Tunumi soqutigineqanngilluinnartartoq, naak aamma itisuup raajai tamaani ikinnerullutik uumagaluartut. Tunumi saarulliit aalisagartornerusarput, ingammik ammassaat (Mallotus villosus) nukissaqartitsilluartartut tamaani nerisarisaqaat. Kangerlunni saarullinnut ammassaat aamma nerisarissallugit pingaaruteqaqaat, tamannali upernaakkut nalinginnaanerusarpoq, ammassaat suffiartorlutik kangerlunnut pulanerisa nalaanni pisarmat.
Asseq 2: Tunumi saarulliup aqajaruata imai. Qullermi assimi ersipput ammassaat nerineqarluarsimasut, itisuup raajaalu ataaseq. Allermi assimi saarullik krill-inik ammassannillu nerisimavoq. Assiliisoq: Julius Nielsen
Ingerlatsineq saarulleqatigiiaallu
Saarulliit Kalaallit Nunaata imartaaniittut ilisimatuussutsikkut soqutigineqartorujussuusimapput ukiuni kingullerni 100-ni. Ukiuni kingullerni saarullit assigiinngitsut pingasut agguataarneqartarneri (sinerissap qanittuaneersut, Kitaata Avataaneersut kiisalu Tunumi/Islandimeersut) assorujussuaq soqutigineqarsimapput. Piujuartitsiniartumimmi saarullinniarnissamut aatsaat siunnersuisoqarsinnaasarpoq saarullinniarfinni assigiinngitsuni saarulleqatigiiaat sorliit sumi pisarineqartarnersut ilisimagaanni.
Uumasut naasullu tamarmik kinguaakkuutaartumik timaat katiterneqarsimasarpoq (DNA) allaninngaaniit annerusumik minnerusumilluunniit allaanerusartunik. DNAllu timimi katiterneqarsimanera ”timip, assaat ipaattulli immikkut ilisarnaateqartarpoq” – taakkualu misissornerisigut suminngaaneersuunersut paasineqarsinnaasarpoq. Taakkualu sukumiisumik misissoraanni allaat uumasoqatigiiaat iluanni assigiinngissutsit takuneqarsinnaalertarput. Pinngortitaleriffillu taamatut periuseqarluni saarulliit sumiiffinni assigiinngitsuneersut immikkoortissinnaalertarpai.
Pinngortitaleriffik ukiut tamaasa saarullit nerpiinik tigulaarisuaannarpoq, DNA-vinik misissuiniarluni. Taamaasilluni sukumiilluinnartumik paasisarpaa saarulliit suminngaaneersut pisarineqarsimanersut, pisarineqartullu suminngaaneersuunersut immikkoortitersinnaalertarlugit. Assersuutigalugu Nuup Kangerluani 2017-imi pisarineqartut 20%ii Tunumi/islandimeersuusimapput, 30%iisa missai kitaata avataaneersuusimapput kiisalu 50%iisa missaat sinerissap qanittuaneersuusimallutik.
Ukiuni kingullerni aamma Pinngortitaleriffik satellitsikkut attavilinnik nalunaarsuutilersuisarsimavoq, saarulliit ukiup ingerlanerani qanoq nikittarnersut paasisaqarfiginerorusullugit. Maannamut paasissutissat pissanganarluinnartut pissarsiarineqarsimapput, paasinarsisimammat saarulliit nikerarnerat ataasiakkaat ileqquinut tunngalluinnartuusut. Saarulliit ilaat qaamanerutillugu nikerarnerusarput, ilaat killormorluinnaq inissisimarpasittut, ilaat qaamanerup qanoq ilinera apeqqutaatinngilluinnarlugu nikerarnerusartut. Nalunaarsuutit saarulliit qanoq uumanerannik paasissutisseeqaat, paasisallu ilagaat piffissap ilaani saarulliit uumasunik anginerusunik piniarneqartarnerat paasinarsisimammat.
Asseq 3: Saarullik Kapisillit eqqaanni nalunaaqutsigaq, Nuup Kangerluani. Assiliisoq: Julius Nielsen
Issuaaffigineqarput
Hedeholm RB, Mikkelsen JH, Svendsen SM, Carl J, Jensen KT (2017). Atlantic cod (Gadus morhua) diet and interaction with northern shrimp (Pandalus borealis) in Greenland waters. Polar Biology 40: 1335-1346. DOI 10.1007/s00300-016-2056-1.
Hansen PM, Herman F (1953). Fisken og Havet ved Grønland. Skrifter fra Danmarks Fiskeri- og Havundersøgelser. Nr 15. pp. 128.
Hoffmann E, Carl H, Møller PR (2019). Torsk. I: Carl, H. & Møller, P.R. (red.). Atlas over danske saltvandsfisk. Statens Naturhistoriske Museum. Online-udgivelse, december 2019.
ICES. 2005. Spawning and life history information for North Atlantic cod stocks. ICES Cooperative Research Report, No. 274. 152 pp.
Christiansen JS, Bonsdorff, E et al. (2016). Novel biodiversity baselines outpace model of fish distribution in Arctic Waters. Science of Nature 103, 8. DOI 10.1007/s00114-016-1332-9.
