Ilulissat, Uummannap Upernaviullu eqqaanni qalerallit Saqqummersinneqarfia 10.09.2010

Pisassiissutit amerlillugit – ikilillugit?

Piffissami kingullermi Uummannap eqqaani qaleralittassiissutit amerlineqartariaqarnerat tusagassiuutitigut eqqartorneqangaatsiarpoq. Ukioq kingulleq piffissap taamaalinerani Ilulissat eqqaani qaleralittassiissutit ikilisinneqarnissaat oqaluuserineqarpoq. Susoqartoruna aamma soorluuna biologit aalisartullu isumaqatigiippasinngitsut – imaluunniit isumaqatigiittoqarpa?

Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi qaleralinniat amerlasuujunertik aamma qaleralinniarneq najukkani aningaasatigut pingaaruteqartorujussuusoq ilisarnaataavoq. Qaleralinniarnermi aalisartut, aalisakkanik suliffissuaatillit, ingerlatsivimmiut biologillu qaleralinnik aqutsinermi imminnut anguniagassinnissaat Pinngortitaleriffimmit siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qaleralinniarnermik qulakkeerinnissinnaasumik siunissamilu iluanaarutaasinnaasumik pilersaarusiortoqarsinnaaniassammat.

Siullermik aalisarneq naatsumik…

Ilulissat, Uummannap Upernaviullu eqqaanni kangerlunni qaleralinniartarneq oqaluttuarisaanermit naggueqarput. Qangaanerusoq aalisaataannarmik ataasiinnarmik oqummersartalimmik qaleralinniartarnermiit 1900-kkut aallartinneranni aasakkut imaannarmi ukiukkullu sikumiit ningittagarsorluni aalisartarnermut qaleralinniartarneq ineriartortinneqarsimavoq. 1980-kkut tikillugit ningittagarsorluni qaleralinniarneq killeqarpoq illoqarfinnili nunaqarfinnilu tunitsiviusinnaasut amerlinneqarnerisigut taamanikkumiilli tulaanneqartartut amerleriarujussuarsimapput. Ingammik Ilulissat eqqaani tulaanneqartartut amerleriarujussuarput. 80-kkut sioqqullugit qalerallit tulaanneqartartut ukiumut 2.000 tonsit inorpaat 2000-kkulli aallartinneranni tulaanneqartartut 12.000 tonsit sinnertalerpaat, tassa imaappoq ukiut 15-16-it ingerlaneranni qalerallit tulaanneqartartut tallimariaammik amerlisimasut. Uummannap Upernaviullu eqqaanni aamma taamaapput. Taakkunani qalerallit tulaanneqartartut ukiumut 500 tonsit inorsinnarlugit ukiuni qulikkuutaani kingullerni sumiiffinni taakkunani marlunni ukiumut tulaanneqartartut 5-6.000 tonsinngorsimapput. Ukiunili kingullerni Ilulissat eqqaani qalerallit pisarineqartartut ukiumut 12.000 tonsiniit 2009-mi 6.000 tonsit missaannut ikileriarsimapput. Uummannap Upernaviullu eqqaanni qalerallit pisarineqartartut aalaakkaanerupput. Sumiiffinni tamani aalisartut amerlasuujunerat inuussutissarsiullu najukkani aningaasatigut pingaaruteqarluartut ilagilluinnarnerat qaleralinniarnerit ilisarnaatigaat.

Q-31 Ikerasaap Sulluani. 1991. Assiliisoq: Jesper Boje

…qalerallillu oqaluttuarilaarlugit

Qalerallit itisoormiuupput, kangerlunni nunattalu eqqaani imartani 300 meterinit itinerusuni uumasuupput. Qalerallit 45 cm-itut angitigineranniit aalisarneqalersarput qalerallillu anginerit 1 meterip missaanni angissuseqartarput. Aalisakkat pisoqaassusilernissaat biologit isumaqatigiinngissutigaat, tassa qalerallit sissii (qalerallit siutaanni saaninnguaq) qalerallit ukiuinik naatsorsuinermut atorneqartartoq assigiimmik kigartorniusaqannginngimmata assigiinngitsunillu nassuiarneqartarmata.  Qalerallilli 25-t sinnerlugit ukioqalersartut isumaqatigiissutigineqarpoq. Qalerallit taama utoqqaatigisut qaqutiguinnaq pisarineqartarput, tassami taama ukioqartigilinnginneranni aalisarlugit pisarineqartarmata.

Aalisakkat utoqqaanerujartortillugit pissarsissutaanerujartortarput

Qalerallit uumanertik tamaat alliartorusaartarnerat ukiullu tamaasa alliartortarnerat oqimaalliartortarnerallu soqutiginnaateqarpoq. Taamaattumik qalerallit aalisanngikkallarlugit allitsiigaanni pissarsiaqaataanerusassapput. Ilisimasavut malillugit qalerallit Ilulissat, Uummannap Upernaviullu eqqaanni killilimmik suffisarput Pinngortitaleriffimmilu misissuinerit takutippaat sumiiffinni angisuunik suffinerlu ajortunik ukioq naallugu qaleraleqartartoq. Aalisakkat mikisut Davisip Imartaani qaleraleqatigiinnit takkutuunerat ilimanaatilerujussuuvoq. Tassa imaappoq Davisip Imartaani qaleraleqatigiit qaleraleeqqanik imminnut aammali Qeqertarsuup Tunuanik avannarpasinnerusunillu pilersortuusut.

Uummannap eqqaani umiatsiaaqqamit ningittakkanik amuartoq. 1988. Assiliisoq: Jesper Boje

Biologit misissuinerat – qanoq aamma sooq?

Qaleraleqassuseq ukiut tamaasa biologinit misissorneqartarpoq. Ilulissat eqqaani avannaa-tungaanilu biologit qaleraleqassutsimik malinnaaniarlugit ukiuni qassiini sumiiffinni assigiinni qaleralinniartarsimapput. Tamanna ilutigalugu inuussutissarsiutigalugu aalisartut pisaannit misissugassanik biologit qalerallit pisarineqartartut angissusiat ukioqqortussusiallu malinnaaffiginiarlugit akuttunngitsumik tigooqqaasarput. Tunisinernit paasissutissat atorlugit biologit sumi qaleralinniartoqartarnersoq aalisarnermullu atortut suut atorneqartarnersut allaaserinnittarput. Paasissutissat tamakku tamaasa qaleralittarineqartartut tamarmik kisitsisitaannik ilallugit aalisarnerup qaleraleqassutsimut sunniutaat nalilersortarpavut maannakkorpiarlu qanoq qaleraleqartiginersoq nalilersortarlugu.

Qalerallit agguaqatigiissillugu mikinerulersimapput oqinnerulerlutillu

Aalisarnermit paasissutissat ilaat uuttorneqarsinnaasut tassaapput aalisakkat tunineqartartut angissusiat. Ukiuni qulikkuutaani amerlasuuni ningittagarsorluni qaleralinniartarnerit allanngorsimanngimmata qalerallit tulaanneqartartut angissusiat qaleraleqassutsimi allanngornermik pissuteqarunarpoq. Ilulissat eqqaani ukiuni kingullerni qulini annertuumik allanngortoqarpoq. 2001 sioqqullugu qalerallit agguaqatigiissillugu angissusiat 60-62 cm-iusinnarlutik maannakkut 54-55 cm-nngorsimapput. Qaleralik 60-62 cm-itut angitigisoq kiilut marluk missaanni oqimaassuseqartarpoq qaleralilli 54-55 cm-itut angitigisoq 1,5 kiilut missaanniittarluni. Oqimaassuseq eqqarsaatigalugu 25 %-it missaanni qalerallit oqileriarsimapput, taamaattumillu ukiumut qaleralittassiissutigineqartut 8000 tonsit ullumikkut pisarineqartassappata qalerallit 5,3 millionit aalisarneqartariaqassapput, siornatigut qalerallit 4 “millioniinnaat” aalisarneqartussaagaluartut.

Tunitsivinni qalerallit tunineqartut angissusiat biologit ukiut tamaasa misissortarpaat qalerallillu agguaqatigiissillugu millisimasut paasisarlugu. Assiliisoq: Jesper Boje

Qalerallit mikisut tunisinermi akikinnerupput

Tamanna ilutigalugu aalisartut qaleralinnit mikinernit tunisigaangamik akissarsiakinnerusarput. Taamaattumik ullumikkut qalerallit amerlanerusut pisarineqartaraluartut aningaasanngorlugit pissarsissutigineqartarnerat ikinnerupput. Tamatumunnga ilanngullugu aalisartoq isertitat taakku anguniarlugit sulinerulissaaq. Ningittakkani oqummersat amerlassusiat aalajangersimasarput, taamaattumik aalisartoq qaleralinnik mikinerusunik pisaqarneruniaruni ningittakkat amerlanerusut ningittariaqarpai. Aalisarnani qalerallit alliartortikkaanni oqimaannerulersillugillu aalisartut ataasiakkaat isertitatik nikisikkumanagit qalerallit pisarisartagaat ikinnerussapput. Kisianni soorunami qaleralinniarnermik inuussutissarsiuteqartut maannakkumiit qalerallit allinissaasa tungaanut isertitaat ikileriassapput, tassami qaleralinniartukitsuararsuussammat, ajornartorsiut politikikkut iluarsineqartariaqartoq.

Qaleralittarineqartartut ikilisinneqarnissaat biologit siunnersuutigaat

Kangerlunni qalerittarineqartussat pillugit biologit siunnersarnerat qalerallit avataaniit (Davisip Imartaanit) qaleraleeqqanik pilersorneqartarnerannik aamma kangerlunni qaleralittarineqartartut Davisip Imartaanit qalerallit amerlassusiannit angissusiannillu piviusunit tunngaveqarput. Takkussortunit amerlanerusunik pisaqartoqartarpat qalerallit ikiliartussapput. Taamaalillutillu qalerallit ukioqatigiikkutaat tamarmik ikilissapput qaleraleeqqalli takkussuuttuartarmata pisarineqartartut anginerit utoqqaanerillu ikinnerunerisigut malugineqarsinnaapput, ukiunilu kingullerni qulini taamaassimavoq. Biologit ukiorpassuarni siunnersuisarnerminni erseqqissaatigiuartarsimavaat qalerallit allitseeqqaarlugit pisarisaraanni qalerallit amerliartorsinnaasut. Taamaattumik ukiut ilaanni 2000-kkut aallartinneranit pisarineqartartorpassuarnit ikinnerunissaat siunnersuutigineqartarpoq. Aalisarnermili aqutsinikkut anguniagassiisoqartarsimanngimmat siunnersuisarnerit annertunerusumik allanngortinneqarsinnaasarsimanngillat.

Torsukattammi kutterinit umiarsuarmut tunitsivimmut qaleralinnik niooqqaasut. Assiliisoq: J.Boje

Piujuartitsiniarnissaq siunertaralugu atuineq qanoq qulakkeerneqarsinnaava?

Maannakkut pisut eqqarsaatigalugit biologit, aalisartut aalisakkanillu suliffissuaatillit Qeqertarsuup Tunuani, Uummannap Upernaviullu eqqaanni qaleralinniarnissaq pillugu aqutsinermut anguniagassanik pilersaarusiortuuppata siunissami ungasinnerusumi qaleralinniartarnissat pitsanngoriartinnissaannut pilersaarusiorneq naleqquttuussagaluarpoq. Assersuutigalugu maannakkut qalerallit 1-1,5 kiilunik oqimaassusillit pisarineqartuaannarnissaat kissaatigineqarpa imaluunniit tuniniaavinni qalerallit allaanerusunik angissusillit piumaneqarneruppat? Aalisartullu eqqarsaatigalugit piffissami sivisuumi qalerallit pisarineqartartut ikilisinneqarpata aalisartut annikinnerusumik sulillutik isertitarisartakkatik allanngortissanngikkaluarpaat. Maannakkut aalisartunit maannakkorpiaq qaleralinnik sukkasuumik ikiliartortunit isertitaqarumalluni piumasaqaatigineqartunut naleqqussaalluni aqutsineq piujuartitsilluni –  imaluunniit sapinngisamik atorluaajuaannarluni killiliisinnaaneq imminnut ataqatigiinngillat.

Sissuinngikkaanni qanoq pisoqassava?

Aalisartut oqarput siornatigumut naleqqiullugu ullumikkut qaleraleqarnerusoq. Aqqulli taannaannaq atorutsigu qalerallit pisarineqartartut milligaluttuinnassapput naggataatigullu qaleralinniarneq imminut akilersinnaajunnaassaaq. Qaleraleqatigiinni ukioqatigiikkutaat tamarmik ikinnerpaaffissaminnut pippata taamatut pisoqassaaq. Pisuusaartitsineq Nuup Kangerluani Upernaviullu kujataa tungaani (Sulluani) takoreersimasarput. Kisianni soorunami Davisip Imartaanit qaleraleeqqat takkussuuttuartussaapput kisianni qalerallit amerlassutsiminnut peqqinnissaannut ikinnerpaamik ukiut 10-12-it ingerlaqqaassapput, taakkunanili qalerallit aalisarneqarsinnaasut 10-12-nik ukioqassalutik.

Ilanngutassiaq Isak Hammondip allagaanut ammasunut Sermermitsiami 2010-mi septembarip ulluisa pingajuani saqqummiunneqartunut akissutitalik. Allattut: ilisimatusartoq angajulleq, Jesper Boje, aamma immikkoortortaqarfimmi pisortaq, Helle Siegstad.