*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Kitaani nannunik misissuinerit

Assimi: Nannut marluk sikumi tissukartumi qanimut. Ilisimajunnaartitsissutitalimmik aallaariartussaq piareersimavoq. Ass. Kristin Laidre.

Kitaani Tunumilu nannut Pinngortitaleriffimmit misissuiffigineqaruttulerput. 2009, 2010 aamma 2011-p upernaavini Qeqertarsuup Savissiviullu akornanni nannut Pinngortitalerifimmi ilisimatusartunit misissuiffigineqarput. Katillugit nannut 79-it nalunaaqutserneqarput 62-illu qaammataasanut nassitsissuserneqarlutik. Nannunik misissuinerit Aatsitassanut pisortaqarfimmit, Den danske Miljøstyrelse-imit aamma Pinngortitaleriffimmit aningaasaliiffigineqarput, tassani Kitaata sineriaani sumiiffiit uuliamik ujaasinerni soqutiginaateqartut nannunit qanoq qanorlu annertutigusumik atorneqarnersut paasisaqarfigineqarnissaat siunertarineqarluni. Misissuinerilli aamma takutippaat nannut Avanersuarmiit Nunavumi Qeqertaaluup kangimut sineriaanukartartut.

Upernaaq manna Pinngortitaleriffiup nannut 20-t qaammataasakkoortumik aallakaatitsissutilerpai 29-illu nalunaaqutserlugit. Ilisimatuut martsip 23-aniit aprilip 10-anut Qeqertarsuarmi/Diskollu avannamut nuuata nalaaniit Qimusseriarsuup avannarpasissuani/Melville Bugtenip Kalaallit Nunaata avannaaniittup akornanni sikut ingerlaartut qulaavaallugit 7,000-8,000 km timmisartumik nanorsiorlutik angalaarput.

Nanoq eqqissisimavoq erniinnarlu sinilissalluni. Foto Kristin Laidre

Angalaneq ilutsittoq

“Tamaani immami annertungaatsiaqisumi nannut 20-t qaammataasakkoortunik aallakaatitsissutilernissaat pilersaarutaavoq, naallu silakulussiortarlunilu sikkorluttoqartaraluartoq aallakaatitsissusersuinerput iluatsippoq. Taamaalilluni Baffin Bugtimi nannut iluaqutigineqarnerannik naammaginakannersinnaasumik  malinnaasinnaalissaaq, tamannalumiuna aamma paasisaqarfigerusukkipput.”  seniorforsker Erik W. Born oqaluttuarpoq. “Assersuutigineqarsinnaavoq 2009-mi taamaaqataanik nalunaaqutsersuiniarnitsinni nannut 16-niinnaat nalunaaqutsersimavagut 15-illu aallakaatitsissutilersimallugit. Ukioq manna suliaq allaanerulaarpoq, assigiinngissutaallu pissuteqarpoq ukioq manna nanorsiorfipput annertunerujussuummat”. 2009-misulli ilisimatuut Pinngortitaleriffimmeersut Niaqornani, Qaarsuni, Uummannami, Upernavimmi Kullorsuarmilu piniartunit assut akuersorneqarlutillu suleqatigilluarneqarsimapput.

Qaammataasakkoortumik aallakaatitsissutit nannut qanoq sumilu ingerlaarnerannut takussutissiipput

Nannut inersimasut 14-it, arnavissat 9 angutivissallu 5 massakkut qaammataasakkoortumik aallakaatitsissuteqarlutik ingerlaarput taamaalillutillu najukkami tamaani annertoorsuarmi nannut sumiinnerannik takutitsillutik. Aallakaatitsissutit sinneri nannunut inuusukaanerusunut ikkunneqarpuq, taakkulu minnerpaamik marlunnik ukioqarput. Qungasequtit aallakaatitsissutillit taakkua qulingiluat arnaviaannarnut ikkunneqarput.  Qungasequtit aallakaatitsissutit taakkua ukiuni arlalinni aallakaatitsinnaapput. Angutivissat piaqqallu, katillugit 11-t minnerusunik siutimikkut aallakaatitsissuserneqarput. Taakkua batteriivi mikivallaaqigamik ukiup affaa sinnilaaginnarlugit aalakaatitsisinnaapput.  Kingulliit qulingiluat nalunaaqutserneqaannarput misissugassanillu tigutsivigineqarlutik.

Angutivissat piaqqallu siutimikkut mikisunnguanik aalakaatitsissuserneqartarput. Qaammataasakkoortumik ukiup affaa missiliorlugu aallakaatitsisinnaapput. Foto: Erik W Born

Nannut ilaatigut mingutsitsineqarsimanermik misissuiffigineqassapput

Ilisimatuut helikopterimiit nannut qarsumik ilisimajunnaartitsissummik aallaasarpaat. Nanoq sikumi eqqissilluni sinileraangat aammik, orsumik, immummik, meqqunik kukinnillu misissugassanik tigutsivigineqartarpoq. Misissugassat kingusinnerusukkut misissorneqassapput ilaatigullu nannut qanoq mingutsinneqarsimatiginerat sunillu nerisaqarnerannik paasisaqarfiussallutik. Misissugassat toqqorneqassapput ingerlatsivinnit allanit siunissami misissuinernut allanut atatillugu atorneqarsinnaassallutik. Ilisimatuuttaaq nannup tuloriaasa tunuanniittoq kiguteerannguaq peerlugu tigusarpaat. Mikisuarannguuvoq aliartortuunngitsoq nannumillu atorneqanngitsoq. Taannami nannup qanoq utoqqaatigineranut takussutissaavoq. Nannuttamarmik uuttortarneqartarput siutimikkullu normulimmik nalunaaqutserneqartarlutik. Normulu taanna aamma nannup qarluisa qulliit iluatungaanni kakiorneqartarpoq. Taamaalilluni nanoq Kalaallit Nunaanni Canadamiluunniit piniartumit pisarineqarpat ilisarineqarsinnaavoq, imaluunniit ilisimatuunit nalunaaqutsersuinerni allani pisareqqinneqarsinnaalluni.

Nanoq nalunaaqutalik pisareqinagu

Nannut tamarmik angisuumik qernertumik nulumikkut normulerlugit qalipanneqarput. Taamaaliornermi siunertarineqarpoq nanoq timmisartumiit ilisimatuunit nalunaaqutsigaareersimasoq takuneqarsinnaaqqullugu, aammalu piniartunit nanoq taanna qanittukkut nalunaaqutsigaammat takuneqarsinnaaqqullugu. Neriuutigineqarpormi piniartut nanoq nalunaaqutseqammigaq pisarissanngikkaat, aammalumi nanoq taamaattoq ilisimajunnaarsinneqarnermi kingorna qaammatip aappaa avillugu nerineqartariaqanngilaq. 2010-mi januarimi nanoq arnaviaq aalakaatitsissutitalimmik qungasequtilik Upernavimmi pisarineqarpoq. Nanoq taanna Pinngortitaleriffimmit 2009-mi aprilimi nalunaaqutserneqarpoq Qeqertarsuup kitaani uuliasiornissamut atatillugu misissuinerup nalaani. Nannup ataatsip nalunaaqutserneqarnera qaammataasatigoortumillu aallakaatitsissutitalerneqarnera suut tamaasa ilanngukkaanni 200.000 kr. missiliorlugit aningaasartuutaasarpoq. Nanorlu taanna paasissutissanik Kalaallit Nunaata atorfissaqartitaanik piumasaanillu katersuilluni aatsaat aallartikkaluarpoq.

Nannut qarlumik qulliup iluatungaatigut kakiorneqartarput. Tamanna pisarpoq ”pussugut kakiuut” atorlugu kisitsisit tamaasa ataatsikkut kakiortarlugit. foto: Kristin Laidre

Ukioq manna pisaq eqqumiiginartoq

Uummannap kangerluata avataannarsuani sikuni saatsersuni ilisimatuut nanoq arnaviaq qaammammik ataatsimik utoqqaassusilimmik piaqqisartoq pisaraat. Nalunarpoq nanoq taanna sumi ernisimanersoq, imaassinnaavorlu Baffin Islandimi (Canada) ernisimasoq. Nanuaqqap arnaa ukiut 16-it missiliorlugit utoqqaassusilik siusinnerusukkut mikisunnguulluni 1994-imi Baffin Islandimi nalunaaqutserneqarsimavoq. Nannut arnavissat ileqqorigajuppaat upernaat taamaasa najorsimasartik uterfigisarlugu. Taamaassimappallu nannup taassuma piaraarannguani qaammatip ataasiulluanngitsulluunnit ingerlanerani kilometerinik hundretilippassuarnik Baffin Bugtimi sikorsuit aqqusaartorlugit ingerlassimassavaa.

Sooq nannut nalunaaqutsersortariaqarpat?

Misissuinerup nannut Baffin Bugtip sikoqarfianik nannunik 2011-imi Baffin Bugtimi Kane Basin-imilu nanoqatigiinnik kisitsinissaq sioqqullugu qanoq atuinerat takutissavaa. 2010-mi nannunik qaamataasakkoortunik aallakaatitsissusersuineq tassaavoq ukiuni marlunni misissuinerup aallaqqaataa. Aappaa 2011-mi ingerlanneqassaaq  taassanilu pilersaarutaavoq Baffin Bugtimi Kane Basinimilu nanoqatigiinnik, piniartunit Kalaallit Nunaanni Nunavumilu iluaqutigineqartunik kisitsinissaq. Kisitsineq timmisartumiit ingerlanneqartussaavoq Nunavumi/Canadami ingerlatsiviit suleqatigalugit.

Nannup arnavissap uuma piaqqani qaammat ataasiinnaq utoqqaassuseqartoq Baffin Islandimi erniarisimassappagu taava taannaaraq sikorsuartigut kilometerit hundretilippassuit ingerlasimassaaq. Foto: Kriistin Laidre

Nunavut/Canada-mik suleqateqarneq

Siunertaavoq aalakaatitsissutit nannut nalinginnaasumik Baffin Bugtimi siammarsimanerannut tunngatillugu paasissutissiissasut, pingaartumik timmisartumiit kisitsinermi, tamannalu massakkut 2011-imi majip naalernerani junillu aallartinneqarni ingerlanneqassasoq pilersaarutigineqarpoq. Taamaalilluni nalilerneqarsinnaalissaaq timmisartumiit kisitsinermi angusat nannut kisitsinerup nalaani sumut tamanut siammarsimanerannut naapertuunnersut. Qaammatit majip junillu nikikkeranni Nunavut, Pinngortitaleriffik suleqatiagalugu “misiligummik” timmsiartumiit Baffin Island sinerlugu Baffin Bugtimilu sikuni kisitsiniarput kisitsimermi periaaseq nalilersorlugulu aalajangersorniarlugu. Silaannarmiit nannunik kisitsineq nalorninartorpassuaqarpoq, siornatigummi Baffin Bugtimi Kane Basinimilu taamma isorartutigisumi nannunik kisitsisoqarnikuunngilaq. Taamaattumik periaasissat aalajangersornissaat, aammalu ilumut taamaaliortoqarsinnaanerata paasilluarneqarnissaa pingaartorujussuuvoq Nunavut Kalaallit Nunaallu suliassamik taama annertutigisumik akisutigisumillu 2011-mi aallartitsisinnagit.

Imminut nammassinnaasumik piniarneqassappat nanoqatigiit amerlassusiisa ilisimanissaat pingaarpoq

Nannut Baffin Bugtimi Kane Basinimilu ittut amerlassusiinut tunngatillugu paasissutissat nutaat pisariaqartinneqarput.  Nannunit taakkuninnga Nunavumi Kalaallit Nunaannilu pisaasartut ikigisassaanngimmata pisaasartut amerlavallaarsorinarput pisaasartullu ukiorpassuarni annertuallaarsinmapput.  Nanoqatigiinnik kisitsineq 1997-imeersuuvoq, tamatumali kingornagut Baffin Bugtimi immap sikua annikilliartorsimavoq. Kisitsisit nutaat iluaqutigalugit Nunavut Kalaallit Nunaallu pisassiissutinik imminut nammassinnaasumik amerlassusilikkanik aalajangiisinnaalissapput nanoqarfinni ullumikkut sukkasuumik sikuerukkiartorfiusuni.

2010-mi misissuineq Miljøstyrelsen (Danmark) aamma Pinngortitaleriffimmit aningaasalersorneqarpoq  Danmarks Miljøundersøgelser/Århus Universitet ingerlatsiviillu allat suleqatigalugit.

Nannut nassitsissutinik nalunaaqutsikkat naasiussutaat 29. juni tigusimasat takutippaat Canadami Baffin Islandip tungaanut Baffin Bugtenip kippasinnerusortaani sikut saatsersut atuarlugit ingerlaartut. Tamatuma uppernarsisippaa nannut Kalaallit Nunaanni piniarneqartartut Nunavumuttaaq siammarsimammata.

Nannut nalunaaqutaat utertillugit tunniunneqassapput

Peqqussutit atuutut malillugit nalunaarutsiussat tamarmik kommunimut angerlatsimaffigisamut utertinneqartussaapput nannunut nalunaaqutalinnut paasissutissanik tamanik ilallugit.

Passissutissat annertunerusut: Seniorforsker Erik W. Born, Pinngortitaleriffik. E-mail: ewb@ghsdk.dk

imaluunniit afdelingsleder Fernando Ugarte, Pinngortitaleriffik, Tlf: +299 361200, E-mail: feug@natur.gl