*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Nannut amerlassusaat pillugit qularnartut

Harald Biancokkut Jakob Skadellu oqallisissiaannut akissut. »Nannut amerliartorput« Pinngortitaleriffimmeersoq

Tunumi nannunik kisitsisoqartariaqarpoq

Tusartarparput piniartut ukiuni kingullerni nannunik takukulanerulersimasut, tamannalu upperaarput. Tamannali nannut amerlanerulersimanerannut takussutissaanerluni?

Nuna sinerlugu sinerissallu qanittuani nannunniartoqarnerusarpoq. Piniartut nanoqarfiusup ilaannaralaanngua tikittarpaat, tamaanilu takusat piviusut ilaannannguarisimassavaat. Ajoraluartumilli Tunumi qanoq nanoqartiginersoq ilisimaneqanngilaq. Pinngortitaleriffik isumaqarpoq nannut amerlisimanerarlugit qangatulluunniit amerlatigiinnarnerarnerlugit oqartoqarrsinnaanngitsoq. Sikuerukkiartornera iluatigalugu nannut angalaarnerulersimasinnaapput. Hudson Bugtimi Canadamiittumi Beauforthavimilu Alaskamiittumi taamatut pisoqarnikuuvoq, taakkunani aamma sikuerukkiartorami.

Imap sikuunnginnerulerpoq

Tunumi Kitaanilu immat ukiut kingulliit 30-it missingisa ingerlanerini sikuusannginneruleriartuinnarnikuupput. Qaammataasatigut nakkutilliineq tunngavigalugu nalunngilarput Tunumi siku 1979-imiilli ukiut qulit ingerlanerini 10-11 procentinik annikilleriartartoq Kitaanilu 8-9%-inik annikilleriartarluni. Issittuni annikkilleriarnerit taakku annertunerpaajupputHudson Bugtimi Canadamiittumi Beauforthavimilu Alaskamiittumi peqqissaartumik misissuisarnertigut makku paasineqasimapput:

1)      nannut nunamiinnerulersalersimapput

2)      nannut »ajornartorsiortitsisartut«, imaappoq inoqarfinnut qaninniartartut, amerlanerulersimapput.

3)      nannut nalinginnaanngitsumik toqusartut ameranerulersimapput

4)      nannut qangamut naleqqiullutik peqqinnginnerulersimapput

Hudson Bugtimi nalunngilarput, nunamut pisartut amerlaneruleraluarpataluunniit, nannut ikinnerulersimasut. Beauforthavimi aamma ikinnerulersorinarput. Taamaattumik takussaaneruleraluarpataluunniit ikileriarsorinarput. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni nannuttarineqartartut amerlassusaasa allanngortinneqannginnerini malugisat tamakku ilanngullugit eqqarsaatigineqartariaqarput, takuuk »mianersortariaqarneq«.

Mianersortariaqarneq

»Mianersortariaqarneq« tunngavigalugu Kalaallit Nunaanni pinngortitamik illersuinissamik aaqqissuussisoqararpoq. (Inatsisartut inatsisaat nr. 19 18. december 2003-meersoq). IMaappoq ilisimatuut uppernarsaataannik peqanngikkutta / imaluunniit uumasut qanoq amerlatigineri nalugutsigit taava uumasut mianersortumik tunngaveqarluta iluaqutigissavagut, minnerpaaffissaat tunngavigalugit pisassiisarluta, pisortallu oqartussaasut nungusaataanngitsumik iluaqutiginninnissaq tunngavigalugu pisassanik amerlassusiliisarlutik.

Tunu aamma Tjukotske Hav Ruslandimiittoq nanoqarfiusuni 16-iusuni kisimik nannunniarfiusarput, naak amerlassusiat ilisimaneqanngikkaluartoq. Naak Tunumi qanoq nanoqartiginera ilisimaqanngikkaluartoq taamaattoq ukiormanna 54-nik pisassiisoqarsimavoq (2008-imi 64-nik).

Ukiorpassuarnilu misissuinertigut paasineqarsimavoq, Tunumi nannut mingutsitaasimangaaramik kinguaassiorsinnaanikillisimanissaat ilimagisariaqarluinnartoq. Tamakkulu tamarmik mianersornissamik piumasaqarmatalusooq »mianersornissaq tunngavigalugu« aalajangiisoqartariaqarpoq.

Kikkut pisassiisarpat?

Kalaallit Nunaanni Namminersorluti Oqartussat pisassanik annertussusiliisarput. Ilisimatuutut paasisat Pinngortitaleriffiullu inassutigisai tunngavigalugit pisassat assigiinngitsut nungusaataanngitsumik piniarneqarnissaannik annertussusiliisoqartarpoq. Tunumili qanoq nanoqartiginersoq nalugatsigu nungusaataanngitsumik piniartoqarnissaanik inassuteqartarsinnaasimanngilagut. Taamaattumilu Pinngortitaleriffik isumaqarpoq Tunumi mianersortumik ingerlatsisoqartariaqartoq.

Piniartut ilisimasaat ataqqivagut

Allaaserisami seniorforsker Erik W. Born (EWB) piniartut ilisimasaannik »ataqqinngilluinnartutut« assuarineqarpoq. EWB-ip 1970-ikkunniilli kalaallit piniartut suleqatigisarsimavai, inuttullu misilittagaat aammalu pinngortitarsuarmik ilisimanninnerat nalunagit.

Pinngortitaleriffiup EWB-ip sulissutiginninnera tunngavigalugu arlaleriarluni Tunumi Kitaatalu avannaani piniartut peqqissaartumik oqaloqatigisarsimavai nannut pillugit silallu allanngorneri pillugit ilisimasaannik paasiniaafigalugit. Tassanilu immikkut taaneqassaaq tunumi nannunniartartut 1999-imi annertuumik misissuiffigalugit oqaloqatigineqarsimanerat. (Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffiup nalunaarusiaa nr. 40, 2001).

Aammalu Biancokkut Skadelu aperipput: »Kina uppernarnerua: Uumasunik ilisimatooq piniartorluunniit, oqaatiginiartutut illugu uumasunik ilisimatuut Tunumi nannut pillugit ilisimasaqanngitsut. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, EWB 1970-ikkut aallartinneranniilli Tunumi sumiiffippassuarnut angalasarsimammat, sikorsuartigut sineriak atuarlugu tissukartutigut angalasarluni nannunillu misssuinerminut atatillugu upernalernerani aasamilu Tunup Svalbardtillu akornanni angalasarsimalluni. Oqartoqarsinnaalluni sikorsuartigut 40.000 km-inik isorartussusilimmut nannunik misissuilluni angalasarsimasoq. Imaappoq tunup sineriaata isorartussusiata 26-eriaataanik isorartussusilimmut angalasimavoq. Misissuinernilu tamakkunani EWB nannunik qaammataasakkoortunik aallakaatitsisutilersuisarsimammat nalujunnaarsimavarput Tunumi nannut sumiiffippassuarnut nikerartorujussuullutik ingerlaartartut. Timmisartumiilli misissuisarnerit aamma ersersippaat Tunumi nannut qanoq akulikitsiginerat (imaappoq nannut kilometerimi qulaanneqartumi ataatsimi qanoq akulikitsiginerat) Canadami Svlarbardimilu akulikissusiannut sanilliullugu appasinnerusoq.

Isumaqatigiinneq

Pinngortitaleriffiulli pingaaruteqarluinartukkut Harald Bianco Jakob Skadelu isumaqatigai: Tunumi nannunik kisitsisoqartariaqarpoq. Pinngortitaleriffiup Tunumi nannut 2012-imi kisinneqarnissaannik siunnersuuteqarsimavoq. 2011-imi Canadami tamakkulerisartut ilagalugit Baffin Bugtimi nannunik kisitsisussaavugut. Sumniiffiillu kisitsivigibeqartusssat taakku tamarmik annertoorujussuupput, akilerneqartariaqartussallu milliuunerpassuusussaapput.

Erik Born helikopterimillu ingerlatitsisartoq aammalu piniartoq nannussimasoq, Ass: Øistein Wiig

Erik W. Born piniartorlu Juulut Kruse ukiormanna aprilimi Avannaani nannunik misissuisut. Ass: Øistein Wiig

Avatangiisilerinermi Taaguusersuutit:

nungusaataanngitsoq t

piujuartitsisoq t

piorsaaneq imaluunniit isumalluutinik atuineq nalitsinni pisariaqartitanik naammassinnittoq kinguaariit pilerumaartussat pissarsisinnaanissaat akornusinngikkaluarlugu

mianersornissamik tunngaveqarneq oq. marl.

imaraa oqartussaatitat avatangiisinut peqqinnissamullu navianartoqarsinnaanera pillugu nalorninertik ilatsiinnarnissamut/akuersinissamut peqqutigissanngikkaat