Kingumut qiviarneq – Nuup Kangerluani sermip qaleriissiternera pillugu pilersaarusiaq Saqqummersinneqarfia 29.03.2011
Nuup Kangerluata qinnguani 2011-mi marsip naanerani ujarassiuut aamma immamik ilisimatusartut (oceanografer) suliat tikillugit misissuisimapput, misissuineq silamik ilisimatusarnissamik pilersaarusiap ”Kangersunermi qaleriissiternerit oqaluttuassartaannik” pingaarutilimmik misissuinerup ilagaa.
Ukiup aallartinnerani kiannerujussua pissutigalugu ilisimatusarnissamik pilersaarusiaq naammassineqarsinnaanersoq nalornissutigineqaqqaarpoq. Januaarilli qeqqaniit issinnerulermat issilu taamaaginnarnerulermat aamma Kangiata Nunaata Sermianit silammut 40 km-it missaanni 30 – 40 cm-isut issutigisumik sikummat pilersaarusiaq naammassineqarsinnaalerpoq.
Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmi ilisimatusartut sisamat aamma Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS) suleqatigalugit suliat tikillugit sulisoqarpoq. Ataqatigiissaarineq eqqarsaatigalugu Kapsilinniit aallaaveqartumik silaannakkut toqqaannarlugu kilometerit arfinillit missaannik ungasissitsigisumut qamuteralannik Kangersunermukartoqartarpoq. Qillerinermullu atortut uuliap naqitsineranik ingerlatillit oqimaannerusut qulimiguulimmik Kangersunermukaanneqarput. Ilisimasassarsiornermi siullertut pingaarutilittullu ukiumi tassani siusinnerusukkut sarfamik uuttortaatit sikup ataanut inissinneqarsimasut tigooqqarneqarput. Tamatuma kingorna aaqqissuussamik arlaleriarluni CTD-mik immap tarajoqassusianik kiassusianillu uuttortaasoqarpoq, taratsumik misiligutissamik aamma Nuup Kangerluata qinnguani Kangiata Nunaata Sermianit qilleriffinnit arfiniliusunit 15 – 30 km-isut isorartutigisumi siassimasunit sermip qaleriissiterneranit misiligutissanik tigooqqaasoqarpoq. Aammattaaq Kangersunerup qinnguani itissutsit ilisimasaqarfiginerulermallugit itissusersiut atorlugu itissutsinik uuttortaasoqarpoq. Qaleriissiternernik katillugit aqqanilinnik angerlaassisoqarpoq tamakkulu tamarmik seqummaarissumik ersarissumillu qaleriissiternerupput. Qaleriissiternernit qilleraluni tigusat maannakkumiit ukiut 200 – 500-t matuma siornaneersuupput, taamaalillutik Sermersuaqarfiup Sivikitsumik taaneqartartup nalaaneersuullutik, taamanikkut Kangiata Nunaata Sermia maannakkornit 20 km-it missaanni silarpasinnerusumiissagatinneqarpoq. Oceanografit aamma ujarassiuut misiligutissatut tigooqqagaasa paasissutissartaat maannakkut misissoqqissaarneqassapput aamma ilisimatusarnermi atortussat tamakku Issittumi kangerlunni immami, ujaqqani sermimilu ataqatigiinnermi ingerlaatsit pillugit ilisimasaqartoqarnerulernissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Foto: Thomas Juul-Pedersen.
