Sermit iigartartut silap allanngorarneranik sukkasuumik malussartarput Saqqummersinneqarfia 22.11.2011

Danskit pilersaarusiaralugu suliaanni DMI-imit peqataaffigineqartumi Kalaallit Nunaanni sermit iigartartut pissutsinit arlalinnit aqunneqartartut aamma sila allanngoraangat sukkasuumik qisuariartartut erseqqissarneqarpoq.

Sermersuarmit sermit iigartartut ukiuni kingullerni eqqumaffiginiarneqartorujussuanngorsimapput tamakkulu arlallit Kalaallit Nunaata silaata kiannerulerneranut attuumassuteqartumik uukkaanerusalersimapput. Ingammik 00-ikkunni serminit iigartartunit sermeq sukkasoorujussuarmik uukkaasalersimavoq.

Sermip uukkartarnerata sukkatsikkaluttuinnarneranut nassuiaataasinnaasut suunersut eqqarsaatigineqartorujussuusimapput, assersuutigalugit silaannaap kiannerulernerata malitsigisaanik sermeq aakkaluttuinnartoq, sermit iigartartut qinnguisa ataanni imeq sermimit pisoq ”pujassaataasoq” annertunerulersoq imaluunniit immap kiassusiisa allanngornerat.

Ilisimatusartut ujaraaqqanik kisitsisut

Ataqatigiinnerit qulaajaffiginiarlugit ilisimatusartut arlallit GEUS-imeersut ilisimatusartumik Camilla S. Andersenimik siuttoqarlutik Tunup kujataani Tasiilap eqqaani Sermiliup kangerluata qinnguani kinnerit misissorsimavaat. Pilersaarusiaralugu suliamit SEDIMICE-mit angusat Nature Geoscience-mi tamanut saqqummiunneqaqqammerput.

“Alutoralugu oqartoqarsinnaavoq ilisimatusartut kinnerni ujaraaqqanik kisitsisimasut. Sermeq uukkaasoq annertunerujartortillugu kinnerit ujaraaqqatut isikkullit amerligaluttuinnartarput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni sermit iigartartut annersaasa pingajuannit Helheimimit Sermiliup kangerluani uukkaasumit ukiuni kingullerni 120-ni sermeq uukkaasoq qanoq annertutiginersoq paasineqarsinnaavoq”, Mads Hvid Ribergaard, DMI-imi Center for Ocean og Is-imeersoq oqaluttuarpoq.

Sermillup kangerlua Tunumi kangerluuvoq paamigut ikkannersalik

“Eqqoqqissaarnagu oqaatigissagaanni taava immap qaavani imeq nillertoq aamma imeq Issittup imartaaneersoq akuleriittut naammattoortarpavut, tamakkulu Issittup imavissuanut kuuttunit kuussuarneersuullutillu Kalaallit Nunaanni najukkanit assigiinngitsuneersuupput, tamakkuli annikinnerussagatinneqarput. Imeq tamanna Kalaallit Nunaata kangia sinerlugu kujammut sarfaatsitittarpoq. Immami meterinik 100-nik marlussunni ititigisumi imeq kissartoq tarajulillu sarfamit Golfstrømmen-meersoq nassaassaavoq. Imeq kangerlunneersoq aamma Kujataata sineriaata aariaaneersoq sukkasoorujussuarmik imminnut akuleriittarput. Taamaalilluni sermeq iigartartoq kissamit assigiinngitsunit pingasuneersunit toqqaannartartumik sunnerneqartarpoq: imit assigiinngitsut marluit silaannarlu”, Mads Hvid Ribergaard nassuiaavoq.

Paasissutissanik piffissami sivisuuneersunik ujaasipput

Sermip iigartarnerata aamma silap allanngornerata ataqatigiissimasinnaanerannut pissutaasoq misissorniarlugu ilisimatusartut sumiiffimmi immap silaannaallu kissassusiannik piffissami sivisuuneersunik pissarsisimapput.

Sumiiffimmut qanittumiittumi illoqarfimmi Tasiilami silaannaap kissassusia DMI-mit ukiuni 100-likkuutaani arlalinni misissugarineqarsimavoq.

Akerlianik piffissani sivisuuni immap kissassusia pillugu paasissutissanik ujaasineq assigiiaaginnarmik suliaanngilaq, tassami Tunup kujataata eqqaani taamatut uuttortakkanik nassaassaqanngimmat. Taamaattumik ilisimatusartut piffissani sivisuuni erngit assigiinngitsut marluit paasissutissartaannik naammaginartunik nassaarniarsariaqarsimapput.

“Immap sikua Tunup imartaata saarfaatsitaa Kitaata kujataanut annguttartup siammarsimanera pillugu piffissani sivisuuni paasissutissat nutarternerisigut imeq nillertoq Issittup imartaaneersoq qanoq annertutiginersoq paasineqarsinnaavoq. Tunup sineriaa sinerlugu imeq Issittup imartaaneersoq aamma immap sikuata annertussusia imminnut ataqatigiittorujussuusut tupaallannanngitsumik paasinarsivoq aamma DMI-mi piffissani assigiinngitsuni siku pillugu paasissutissat nutarterneqartarsimapput aammalumi piffissami kingullermi suliamut pineqartumut tunngatillugu nutarterisoqarsimalluni”, Mads Hvid Ribergaard, Kalaallit Nunaanni paasissutissanik suliaqarnermini Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmit aningaasaliiffigineqartoq, oqarpoq.

Piffissap ingerlanerani umiarsuit aqqutaasa eqqaanni immap qaavata kiassusia akuttunngitsumik uuttortarneqartarsimagaluartoq immap ilua iluamik uuttartaaffigineqartarsimanngilaq.

“Qujanartumik Atlantikup imartaa kissartoq Islandip kujataani immap qaavaniittoq Issittup imartaanut oqinnerusumut kivinnginnerani, imaq kissartoq tamanna Islandip Kalaallit Nunaata akornanni Danmarksstrædet-kkooraangami kivisarpoq, naammattoorsinnaasarparput “, Mads Hvid Ribergaard oqarpoq.

“Danskeq imavissiooq (oceanograf) soraarneq Jens Smed 1876-imiit Atlantikup avannaata ilaani immat assigiinngitsut qaavisa kissassusiannik ukiut 100-t ingerlanneranni assigiinngitsunik katersillunilu suliarinnittarsimavoq. Piffissani sivisuuni paasissutissanik katersaasa ilai siunertaq eqqarsaatigalugu piffissamut matumunnga saqqummiunneqarsimapput tamakkulu immap kissassusiata Sermillup kangerluata qinnguani naammattooqqinneqarsinnaapput “.

Qisuariapallannerit

Ataatsimut isigalugu kinnerit takutippaat 00-kkunni sermeq annertunerusumik taamaallaat iigarneq ajortoq aammali ukiut 100-likkuutaat matuma siuliisa qeqqini 30-kkunni 40-kkunilu aamma annertuumik iigartarsimasoq. Piffissat tamakku tassaapput silaannaap kiannerusimanerisa nalaat aamma immap itinerusup nalinginnaasuminngarnit tarajukinneruffii. Tamatuma saniatigut kinnerit pillugit titartakkap takutippaa, ukiut qulit ingerlaneranni sivikinnerusuniluunniit annertuumik pisoqartartoq. Pisartut tamakku kiassutsimik piffissami sivisuumik uuttortaasarnerni naammattooqqinneqaqqissinnaapput tamakkulu ataatsimoortinneqarnerisigut allannguutit takuneqarsinnaasut ilarpassui pilerseqqinneqarsinnaapput.

“Angusat ilimanarsisippaat silap allanngornera sermit iigartartut sukkasoorujussuarmik malugisaraat. Tamatuma saniatigut angusatta takutippaat, pissutsit arlallit aqutsisuusut. Ilanngussat ataasiakkaat annikitsullu akuliussuukkaanni aatsaat annertunerusumik paasisaqartoqarsinnaavoq “, Mads Hvid Ribergaard naggasiivoq.

Paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniaraanni attaveqarfigineqartussat:

•Mads Hvid Ribergaard, DMI, oqarasuaat, 39 15 72 07 imaluunnit e-mail: mhri@dmi.dk

•Camilla S. Andresen, GEUS, oqarasuaat angallattagaq, 26 24 44 97 imaluunniit e-mail csa@geus.dk

Andresen, C.S., Straneo, F., Ribergaard, M.H., Bjørk, A.A., Andersen, T.J., Kuijpers, A., Nørgaard-Pedersen, N., Kjær, K.H., Schjøth, F., Weckström, K., and Ahlstrøm, A.P., 2011. Rapid response of Helheim Glacier, Greenland, to climate variability over the last century. Nature Geoscience, doi:10.1038/ngeo1349.

Kinnerit qillerummik rumohr-imik tigooqqarneqarput. Assiliisoq: Robert Fausto.