*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Kalaallit Nunaata arfiisa minnersaat massakkut qaammataasamiit malittarineqalerpoq

Assimi: Silagissinissaa sapaatit akunnerini marlunni utaqqereerlugu kiisami 25. juli 2012 niisat marluk ungoorneqarlutik kapisilinniutinut napitinneqarput. Niisak annerusumik ajoqusersimanani qassutinilu ilagussaasimavallaarnani nivingalluataavippoq. Sarpimminik akiuukkaluarpoq, erniinnarli eqqissivoq. Asseq: Mads Peter Heide-Jørgensen

Ilisimatuut Pinngortitaleriffimmeersut Maniitsumi piniartut suleqatigalugit  iluatsilluartumik niisat marluk uumatillugit qaammataasakkoortumik aallakaatitsissutilersimavaat. Taamaaliorneq Kalaallit Nunaanni, paasisallu naapertorlugit nunarsuarmi, aatsaavissuaq iluatsinneqarpoq niisat qassutinut ungoorlugit  uumatillugit pisareriarlugit.

Niisa nunarsuarmi arferit minnerpaat ilagaat nunarsuullu avannaatungaani nillertumi sinerissap eqqaani nalinginnaalluni. Misikkarissorujussuupput immamillu qaqinneqarlutik umiatsiami passunneqarunik stresserlutik toqusinnaallutik.  Taamaattumik ilisimatuut Pinngortitaleriffimmeersut – Jonas Teilmann (Aarhus Universitet) piniartullu Svend aamma Knud Heilmann Maniitsormiut suleqatigalugit nalornisorujussuullutik misiligut aallartippaat ilumut niisa uumasoq pisarineqarsinnaanersoq misilillugu pilersaarutip annertunerusup niisanik arlalinnik nalunaaqutsiiniarnerusussap aallartinneqannginnerani taamaaliortoqarsinnaanersoq paasiniarlugu.   Siunertaavoq niisat Kitaani ingerlaartarnerisa aqqaamasarnerisalu, aammalu immami pinngorartuni nerisareqatigiinnermilu qanoq inissisimanerata paasiniarnissaa.

Suliffeqarfiup Wildlife Computersip niisap nassitsissut niisap naparutaaniittoq immikkut naleqqussarlugu suliarinikuuaa. Asseq: Mads Peter Heide-Jørgensen

Piniartut nammineerlutik nalunaaqutsiisinnaapput

”Ungasinnerusoq isigalugu ajunngissagaluarpoq niisanik nalunaaqutsersuineq piniartunut sulianngortikkaanni, nammineerlutik pisaralugillu nalunaaqutsertassagaluarmatigit. Silap qanoq innera apeqqutaasorujussuuvoq silagissitsiinerlu piffissartornartorujussuuvoq. Anori 5 m/s-mit sakkukinnerusariaqarpoq, qaffiassanngilaq niisat qaffiaqanngitsumi nuialaartillugu erseqqinnerusarmata. Piniartut suliassaq tigusuuppassuk suliaq taanna ingerlataanut allanut akuliunnerqarsinnaassaaq taamalu periarfissaq pitsaanerpaatillugu aatsaat ingerlanneqartarsinnaassalluni. Piniartut umiatsiaat, Nuumit 19 150hk, suliamut taamaattumut piukkunnartuuvoq. Sukkavoq itsernalu toqqissuulluni, taamaattumik niisaleriffikkuminarluni. Oqartariaqarpoq pilersaarut iluatsittoq, siunissamilu Kitaani niisanik tamaanimiunik sulisoqarluni nalunaaqutsersuinissamut paasissutissanik pissarffiulluarluni” seniorforsker Mads Peter Heide-Jørgensen oqarpoq.

Niisak puigaangat nassitsissut napariaaniittoq paasissutissanik sumiinneranik aqqaamasimaneranullu tunngassuteqartunik ingerlatitseqqittarpoq. Nassitsissut ukiup ataatsip missaanik orsussaqarpoq. Niisat nalunaaqutserneqarsimasut marluk malinnaaffigineqartut assigiinngitsorujussuarmik pissusilersortut maannamut paasineqarpoq. Aappaa 7617 sumiiffimmi ataasiunerusumi uninngaarneruvoq aappaalu 7618 nikerarnerujussuulluni. Tupaallannarnerpaajuvorlu marluullutik itingaatsiartorsuarmut aqqaamasarmata (3000 m angullugu) aammalu tingererlutik aqqaqqikkaangamik 300 m angullugu appartarsimapput.

Niisamut tunngatillugu ilisimasat nutaat

Niisamut tunngatillugu ilisimasagut siornagumut naleqqiullugu massakkut annertunerujussuanngoreerput.  Niisat taakkua marluk avalatseqqinneqaramik kujammukaarput nalunaaquttap akunneranut 4 km sukkassuseqarlutik ullullu sisamat ingerlaneranni 150 km missiliorlugit ingerlallutik. Niisap aappaata Davis Stræde qiteraarlugu sammivini allanngorartillugu ingerlaarpoq, Davis Stræde qiteraarlugu avannamut ingerlaalinnginnermini ilaanni Canada qaninnerulertarlugu (nunap assinga takuuk). Niisap aappaa sumorsuaq angalaarpoq, annerusukkulli ikkannersuit avammut killinganniilluni. Uissuumminarnerpaavoq niisap itisoorsuaq najorumanerummassuk, piffissallu ilaatigut 3000m ititigisumiillutik, uagullu takusinnaavarput 300m ititigisumut aqqartartut, imaappoq allani niisat apparnerpaaffigisartagaat 100m missiliorlugu sinnerlugu  itissusilimmiillutik. Niisat Atlantikup avannaa tamaat najorpaat  Europamilu sinerissami ikkattumiittartutut isigineqarlutik.  Taamaattumik Kitaani taama avasitsigisumiinnerat itisoorsuarmiinnerallu paasisaavoq nutaaq. Apeqqullu soqutiginartoq tassaavoq taama ititigisumi sutortarnersut. Niisat stofskiftiat qaffasissorujussuuvoq aammalu orsortik issunngeqimmat nerisassarsiortuartuupput.

Kalaallit Nunaanni niisat uumatillugit pisarineqarsinnaallutillu malittarineqarsinnaasut  paasinarsimmat Pinngortitaleriffiup niisat Kalaallit Nunaanni ingerlaartarnerannik sumiittarnerannillu  misissuineq annertunerusoq aallatinniarpaa, aammalu najukkanik assisiinngitsunik atuinerat qanorlu ititigisumut aqqaamasarneri misissorlugit.  Kalaallit Nunaanni niisat ingerlaartarnerisa paasinerisigut neriniarfii pingaarnerusut taammalu Kitaani immami pinngorartitsinermut nerisareqatigiinnermullu qanoq inissisimanerat paasineqarsinnaapput.

Allattoq biolog Nynne Hjort Nielsen aamma informationsmedarbjeder Kitte Vinter-Jensen