Saarullittassanik siunnersuut pitsaasoq Saqqummersinneqarfia 15.06.2012

Biologit kiisami 2013-imut kangerlunni saarullinniarnermut tunngatillugu annertusinissamik siunnersuuteqarput. Taanna biologit saarullinnik avataasiorfimmiittunik sinerissallu qanittuaniittunik immikkoortitsisinnaalernerannik pissuteqarpoq.

Ukiuni arlalinni sulinerup kingunera

Saarullittassat avataasiornermut sinerissallu qanittuanut immikkoortillugit siunnersuuteqarfigineqarsinnaalernerat ukiuni arlaqalersuni kangerlunni ikkannersuarnilu assigiinngitsuni saarullinnik suffisunik kingornuttagaasigut misissuinernit pissuteqarpoq. Misissuinerit takutippaat saarulliit kangerlunniittut ikkannersuarniittullu qanimut eqqarleriinngitsut. Taamaattumik Pinngortitaleriffik saarulleqatigiinnut tunngatillugu neriulluarpaluttumik sinerissap qanittuani saarullinnut tunngatillugu siunnersuuteqarsinnaalerpoq tamaani ikiliartuutaanngitsumik 2013-imi saarulliit 8.000 tonsit aalisarneqarsinnaasut. Avataasiornermulli tunngatillugu siunnersuut allanngunngilaq, saarullinnillu toqqaannartumik aalisaqqusinani.

Angissusiat oqimaassusiallu qaffassimapput

Uuttortaanertigut takuneqarsinnaavoq kangerlunni saarulliit agguaqatigiissillugu 2006-imi 44 cm-iusut 2011-mi 52 cm-inngorsimasut. 2006-imi pisaasut 7.400 tonsiupput, tassa saarulliit ataasiakkaat 8,5 millionit missaanniillutik agguaqatigiissillugu 0,870 kg-llutik. 2011-mi pisat 11.000 tonsiupput, tassa ataasiakkaaraanni 7,5 millionit missaanniillutik, agguaqatigiissillugu 1,5 kg-llutik. Imaappoq 2011-mi pisaasut 2006-imut naleqqiullugit amerleriaraluartut saarulliit ataasiakkaat pisaasut ikinnerupput, tamannalu ataatsimut isigalugu saarulleqatigiinnut pitsaavoq. Figur 1 takuuk.

Sooq ukiuni siuliini pisaqannginnissamik siunnersuuteqartarsimappat?

Tamatuma nassuiaatissaraa biologit siusinnerusukkut aalisagaqatigiit avataasiorfimmiittut sinerissallu qanittuaniittut immikkoortinnissaannut paasissutissanik peqarsimannginnerat, aammalu siornatigut pisaasarsimasutigut takuneqarsinnaammat avataani annertoorsuarmik aalisarnissamut periarfissaqartoq. 60´ikkunni Kitaani avataasiorluni aalisarfinni saarulliit 400.000 tonsit angullugit pisaasarsimapput. Taamaattumik avataasiorluni saarullinniarnermut siunnersuut allanngornani aalisartoqannginnissaa siunnersuutigineqaqqittariaqarsimavoq. Figur 2 takuuk.

Qanoq ililluni aalisagaqatigiit immikkoornerat takuneqarsinnaava?

Marlunnik assigiinngitsunik siunnersuuteqartoqassappat pisariaqarpoq biologit aalisagaqatigiit ilumut immikkoortuunerannik uppernarsaasinnaanissaat. Tamanna paasiumallugu saarulliit kingornuttagaat DNA atorlugu Pinngortitaleriffiup toqqorsiviani saarulliit siunnaat pigineqartut aammalu 1930-ikkunniilli nalunaaqutsiussat utertinneqartarsimasut misissorneqarput. Aalisartut nalunaaqutsiussanik utertitsisarsimaneratigut saarulliit immikkoortut taakkua qanoq ingerlaasiat saarulliillu suffisinnaanngortut kangerlummi nalunaaqutserneqarfimmiiginnartarnerat takuneqarsinnaalerpoq. Aammalu Pinngortitaleriffiup Uummannami, Qeqertarsuup Tunuani, Sisimiuni, Maniitsumi, Nuummi, Paamiuni Qaqortumilu aalisartut suleqatigalugit saarullinnik suffisinnaanngortunik misissugassanik 2008-miilli katersisimavoq aammalu angalaarluni misissuinermi 2011-mi upernaakkut kangerlunni Kangaatsiap Arsuullu akornanniittuni assigiinngitsuni saarullinnik suffisunik misissuisimavoq. Misissuinerit tamakkua assigiinngitsut inernerisa takutippaat saarulliit avataaniittut sinerissallu qanittuaniittut suffeqatigiinneq ajortut aammalu immikkoortut.

: Figur 1. Allisinniarukku asseq tooruk. Aalisarnermi uuttortaasarnerit aalisagaqatigiit qanoq katitigaanerata nalilernissaannut pingaarutilerujussuupput. Grafip pukkinnerusup 2011-mi takutippaa 2006-imiit (titarneq kittorartitaartoq) saarulliit ukiuni amerlanerusuni tukertut ilaalersimasut aammalu agguaqatigiissillugu oqimaassusiat angissusiallu annertuseriarsimasut.

: Figur 2. Allisinniarukku asseq tooruk. Pisat Kitaani Tunumilu avataasiorluni pisanut, aammalu sinerissap qanittuani Kitaani 1924-2011-mut pisanut agguataarsimapput. Sinerissap qanittuani (nunap iluani) aalisarneq qernertunik paakkarutaasersugaavoq. Malugiuk taakkua avataasiorluni aalisarnermut sanilliullugit annikilluinnarmata.

: Figur 3. Allisinniarukku asseq tooruk. Sinerissap qanittuani saarulliit: 1920-miit 2011-mut Kitaani pisat. 1978-miit 1992-mut sinerissap qanittuani saarulliit pisarineqartartut 5.000-40.000 tonsit akornanni allanngorarsimapput. Pisaqarnerpaaffinni (1981-mi 1989-lu) pisanut 40.000 tonsinut ilaatigut ilaapput aalisakkat Ikkannersuarneersut Islandimeersullu. 1990’kkut aallartinneranni pisat 500 tonsinut appariarsimapput ukiullu ingerlaneranni qaffakkiartuaarsimallutik 2011-mi 11.000 tonsiusimallutik.

Aalisartut oqartarput biologinit naalaarneqaratik aammalu taakkua paasissutissaataat pisoqaavallaartut?

”Aalisartut naalaarpagut logbogit uuttortaanerillu atorlugit paasissutissiisarnerat aqqutigalugu. Saarulleqatigiinnut tunngatillugu ilisimatinneqarnerujartortilluta, eqqornerusumik siunnersuuteqarsinnaalissagatta sinerissap qanittuani aalisarnermiit uuttortakkanut tunngatillugu suleqatigiinnissamut pilersaarut aallartissimavarput ,” biologi Anja Retzel oqarpoq. ”Aalisartut ukiut ingerlaneranni amusarisartagarpassui, aalisakkat qanoq angitiginerannik uuttortaanerit takutitaat, sumi aalisarsimanermik nalunaarutit imaluunniit aalisarneq sinerissami isorartoorsuarmi siammasissumik ingerlasimanersoq, qanoq pisat annertutigisimanerat piniutillu suut atorneqarsimanerat naatsorsuinitsinni atorlugit siunnersuinerput ingerlanneqarpoq. Apeqquterpassuit tamakkua akineqartarput logbogit, aalisartut namminneq immersugaat, atorlugit. AG-mi 30/5-imeersumi allassimavoq naatsorsukkagut ukiut tallimat kinguartooqqasut. Tamanna eqqunngilaq, aalisagaqatigiimmi ukiut tamaasa malittarisarpagut. Paasissutissat ukiut ingerlanerini aalisartunit uagullu nammineq misissuinitsinnit pissarsiarisartakkatta takutippaat massakkut kangerlunni saarullinnut tunngatillugu isumalluarnarnerusumik ikiliartuutaanngitsumillu siunnersuuteqarsinnaasugut” Anja Retzel naggasiivoq.

Allattoq Kitte Vinter-Jensen, Paasissutissiisoq, Pinngortitaleriffik. Sermitsiami saqqummersoq 15. juni 2012.

Saarullik nalunaaqutalik Nuup kangerluani 2012-imi pisaq. Nalunaaqutaata biologinut takutippaa saarullik qanoq angalasimatigisoq qanorlu piffissap ingerlanerani alliartorsimasoq. Aalisakkat nalunaaqutaanik Pinngortitaleriffimmut tunniussiguit, qanga sumilu pisaasimaneranik paasissutissanik ilanngussillutit akissarsissaatit. Assiliisoq: Kitte Vinter-Jensen