Sullernit eqqumiikajaat Saqqummersinneqarfia 11.07.2012

Junip ingerlanerani Pinngortitaleriffik saaffigineqallattaarsimavoq sullinernik eqqumiikajaanik nassaarsimasunit. Sullernit saaffiginnissutigineqakkajuttut marluupput artit assigiinngitsut, Nuummi eqqaanilu takuneqartarsimasut.

Ilaasa allaffigisarpaatigut, ilaallu aggiussisarput nassaatik qummuattanut pooriarlugit. Sullinerujussuit timmioraartut nassaartunut ilaatigut quilertagineqakkajuttarput immaqalu ersigineqarsinnaasarlutik. Kisianni Pinngortitaleriffiup uppernarsarsinnaavaa taakku sullineqatigiit aalajangersimasut inunnut ulorianaateqanngitsuusut.

Arti siulleq nunatsinni milugissat sullineqatiminnit inuussutillit (snyltehveps) anginersarivaat latinerisullu ateqarluni Buathra laborator fabricii. Taanna Kalaallit Nunaanni taamaallaat nassaarineqarsinnaavoq. Pakkalussat puujusaanni manniliortarsorineqarpoq, qullugianngoraangamilu pakkalugassaraluaq nerisarpaa taamaalilluni avatangiisitsinni iluaqutaasinnaasarluni qullugissanik ikilisaasarami. Milugiak takisuumik kapuuteqarpoq manniliornermini atortakkaminik. Nunatsinni milugissanit allanit allaanerussutigaa angissutsini qalipaatinilu (timaa qernertoq, niui aappaluttut).

Artip aappaa tuttuusat ilagivaat (stankelben) latinerisut ateqarluni Tanyptera nigricornis. Europap avannaatungaani Asiamilu nassaarineqarsinnaavoq, nunatsinnili taannarpiaq siornatigut takuneqarsimagunarani.

Milugiak igutsaat ilaqutaraat, assigalugillu sisamanik suloqarluni. Tuttuusaq ippernaat ilaqutaraat – kisianni kapisineq ajorluni – assigalugillu (aamma niviukkatuut) marluinnik suloqarluni. Tuttuusap suluisa tunuanni anaaleruteeqqatut isikkulinnik nivingasoqarpoq (assimi takuneqarsinnaavoq). Taakku sulukuisa amiakkorivai, tuttuusarlu timmigaangat sajukulaartarlutik.

Sullineqatigiit taakkartukkat kalaallisut qallunaatullu immikkut atserneqarnikuunngillat.

Statens Naturhistoriske Museum Københavnimiittoq sullernit suunerannik aalajangiinermi ikiuimmat Pinngortitaleriffiup qujaffigaa.

Tuttuusaq anaaleruteeqqatut isikkulinnik sulumi tunuini nivingasoqarpoq, sulukuisa sinnikui, timmigaangat sajukulaartartut. Ass.: Henrik Lund