*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
*Required
Send
Thank you for your application!
 

Umiarsuaq imaani misissuisartoq Dana Tunumukaarpoq Saqqummersinneqarfia 17.09.2012

Danmarkimi ilisimatusaatigalugu imaani misissuisartut umiarsuit  annersaat Dana septemberimi Tunumi angalavoq. Nuummi SPI-meersoq Thomas Juul-Pedersen ilaavoq

All: Line Reeh, DTU Aqua.

Umiarsuaq ilisimatusaatigalugu imaani misissuissut Dana Reykjavikkiminngaanniit 2. september aallarpoq ilisimatusartartunik 18-inik ilaasoqarluni. Tunup sineriaani sumiiffiit pingasut misissuiffigineqartussaallutik. Umiarsuaq siullermik Danmark Strædemut nunatta Islandillu akornaniittumut ingerlaassaaq, taava Ittoqqortoormiut imartaanut, naggataagullu  Young Soundip tungaanut (Daneborg), immap sikunialernera piffissarititaasorlu kisimik apeqqutaassallutik. Ilisimatusartut sapaatip akunnerini marlunni suliassatik tamaasa angumeriniartussaavaat.

”Danamik misissuiffissagut pissanganartorujussuupput Tunumi avatangiisini pissutsit Kitaanisulli suli misissuiffigineqarnikuunnginnamik,” ilisimatusartoq  Thomas Juul-Pedersen Pinngortitaleriffimmi Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmeersoq (SPI) oqarpoq.

Sikut eqqarsaatigalugit ajornassanngippat sumiiffinni tamani misissuiffigisassatut aaliangersariikkaniit, immap assingani titarninngorlugit toqqartoriikkanit, misissugassanik katersisoqassaaq. Misissugassat immap naqqani itinersuarmiit sineriak tikillugu katersorneqassapput. Paasissutissanik taama katersinikkut pissutsinik sanilliussisinnaalernissaq anguniarneqarpoq, tassa itisuumiit ikkattumut kiisalu nunatta kujataaniit avannaarsuanut sanilliussassaqartoqalissalluni.

“Biologitut soqutigisorujussuuara ikerinnarmiunut (plankton) taakkulu ataqatigiinnerinut tunngassuteqartut paasisaqarfiginerussallugit, tassa imaani uumassusillit isaannarmik takuneqarsinnanngitsut avannaatungaani kujasinnerusumilu assigiinngissusiat paasisaqarfiginerussallugu. Tassami nunatsinni sila kissatsikkiartuinnassappat ikerinnarsiortut ataqatigiinnerat imaassinnaammat allannguuteqartoq,” Thomas Juul-Pedersen oqarpoq.

Ilisimasaqarluartut suleqatigiissapput
DTU-Aquami ilinniartitsisoq Colin Stedmon Tunumi angalanermi aqutsisuuvoq.  Taassuma angalaqatigai ilisimatusartartut DTU-Aquameersut, Aarhus Universitetimeersut, Københavns Universitetimeersut, Polenimi Szczecin Universitetimeersut Pinngortitaleriffimmeersullu SPI-meersut angalaqataapput.

”Tamatta assigiinngitsunik ilisimasaqarpugut ikioqatigiillutalu ”katitertagaq” una suliarissavarput, imaani pissutsit ataqatigiinnerisa allanngorartarnerat paasisaqarfiginerujumallugu.  Assersuutigalugu kulstof-ip immami katersuuttarnera pissutsinit assigiinngitsorpassuarnit sunnerneqartarpoq, “ ilisimasassarsioqatigiinnermi siuttuusoq Colin Stedmon oqaluttuarpoq. Kulstof-ip immami katersuuttarnera paasisaqarfiginerussallugu pingaaruteqartorujussuuvoq, pingaartumik silap pissusiata allanngoriartornera qarasaasiat atorlugit naatsorsuutit tunngavigalugit siulittuutiginiassagaanni.

Imaq misissussavarput
Angalanermi siuttuusoq  Colin Stedmon immap pissusianik akuinullu tunngatillugu immikkut ilisimasaliuvoq. Stedmon-ip ilisimasassioqataanermini suliariniarpaa immap immikkuullarissusianik “ilisarsisinnaasumik” periutsimik ineriartortitsinissaq, taamaalilluni immap suminngaanneersuunera paasineqarsinnaalersinniarlugu  – immap qalusap annertussusiata sermersuarmeersuunera, qanoq annertutigisoq Sibiriamit kuumminngaanneernersoq qanorlu annertutigisoq Manerassuarminngaanneerpa? Tunumi immap sarfarnerata suminngaanneernera paasineqarsinnaappat, taava immaqa siunissami paasineqarsinnaalissaaq sermersuup aakkiartornerunerata tamatuma sarfaanik qanoq sunniisinnaanera.

”Imeq tarajoqanngitsoq Issittup imartaani annertusiartorpoq, taamaattumik pingaarpoq paasissallugu sumi qanorlu Atlantikumut akulerunnersoq. Ilisimatusartut ilaat isumaqarput immap tarajoqanngitsup nunarsuup sarfaqarfii sunnersinnaagai, assersuutigalugu Golfstrømmip ingerlaarfia, silaannattalu aqunneqarfia. Angalanermi uuttortakkatta qarasaasiaq atorlugu naatsorsuusiortarnivut naggataagullu siulittuiniartarnivut pitsannguuteqartitsivigissavaat,” Colin Stedmon oqarpoq.

Kalaallit Nunaannut nersorinnissut
Sumiiffiit uuttortaavigineqartussat eqqarsaatigilluagaallutik toqqarneqarsimapput. Taamaattumik Colin Stedmon ilisimatusaqatissaalu neriupput sikumi atugassarititaasussat ajunngikkumaartut, taamaalilluni avannarpasinnerpaami misissuinissaq aamma anguneqarniassammat. Young Soundimi immap naqqani nunap toqqaviani uuttortaanerit iluatsissappata uuttortaariikkanut allanut, nunami qaninnerumaami nakkutiginninnernit pisunut ataqatigiissinneqarsinnaassapput. Angalanermi imartaq misissuiffigineqartussaq avannarlerpaaq Young Sundip kangerliumarngata avataaniippoq Pinngortitaleriffimmi Silap Pissusia pillugu Ilisimatusarfimmiut Daneborg-imit kangimut kangerlummi nakkutilliillutik uuttortaaffigisartagaasa avammut tallissutigissallugu.

Tamanna Thomas Juul-Pedersenip SPI-meersup nuannaarutigaa:

”Misissuilluni angalanermi inernerit silap pissusia pillugu nakkutigininnermi programimi, ingammik Greenland Ecosystem Monitoring, Kalaallit Nunaanni ingerlanneqareersumi ilaatinneqassapput. Taamaalilluta ilisimasat pigeriikkagut paasisanik nutaanik angalanermit pissarsiatsinnik ilaannarsinnaavagut. Nakkutiginninnerit ingerlanneqareersut misissuinerillu nutaat imaani, nunami silaannarmilu ingerlanneqartut sunniivigeqatigiinnerat iluatsilluartumik Kalaallit Nunaanni ingerlanneqarput, nunanilu tamalaani maligassiuilluartutut saqqummiunneqartarlutik,” Stedmon oqarpoq.

Danamik angalaneq Dansk Center for Havforskningimit taperserneqarpoq projektimilu NAACOS-imi (North Atlantic-Arctic coupling in a changing climate: impacts on ocean circulation, carbon cycling and sea-ice) Det Strategiske Forskningsråd-imit aningaasalerneqartumi ilaalluni.

Immap assingata takutippai sumiiffiit pingasut Danap misissuiffigisassai.

Imarmi misiliutissanik aallerluni ammukalersoq. Ass: Winnie Martinsen

Faktaboks:

Dana pillugu:
Dana DTU-Aquap pingaarnertut umiarsuaatigaa. 80 miiterinik takissuseqarpoq 5,7 miiterinillu ititigaluni. Århusimi Dannebrog Værftimi 1980-81-mi sananeqarpoq imaani ilisimatuussutsikkut misissuissutitut atorneqartussiaalluni. Danap iluani panertunut masattunullu misissuiveqarpoq, ilisimatusarnermi atortussanik assigiinngitsorpassuarnik peqartunik. Saniatigut kilisaatersorluni aalisarnermut, imaanit misiliutissanik katersinernut, immap naqqaniillu misiliutissanik katersinernut atortussanik aamma peqarluni. Inunnut 38-nut inissaqarpoq 12-15-nillu aaliangersimasunik inuttaqartartussaalluni.

Tunumi sarfaq Tunumi sarfaq nillertuuvoq tarajukilluni, Tunup sineriaa avaqqullugu ingerlaartoq – avannaani Framstrædemiit (~80N) Kapfarvelimut (~60N). Sarfaq Danmarksstrædet – Islandip Kalaallillu Nunaata akornaniittoq – akimorlugu ingerlaarpoq Issittup Atlantikullu avannarpasissuata imartai atassuserlugit.