Immap sikuata silap pissusiata allanngorneranut pingaaruteqassusia Saqqummersinneqarfia 30.05.2013
Assimi: Kangerluarsunnguami ilisimatusartup uuttortaatit aputikkut, 40 cm-iukkut ingerlakkai. Assiliisoq Odile Crabeck 2013
Allattoq: Peter Schmidt Mikkelsen
Ukiuni kingulliunerusuni qulikkaani issittumi sila kissatsikkiartorsimaqaaq. Tamanna immap sikuata 1980-imiit 29%-inik annikillisimaneranik kinguneqarsimavoq. Silaannarmut gassit (soorlu CO2 aamma N2O) kissatsikkiartuutaasartut silap pissusiata allanngoriartorneranut sunniuteqartarnerisa ilisimaneqaleriartornerat ilutigalugu tamakku misissuiffigineqarnissaat pingaaruteqaleriartorpoq. Paasiartorneqarpoq immap sikuata silaannarsuup CO2-mik imaqassusianut attuumassuteqarnera, tassami paasinarsisimammat immap sikua silaannaap CO2-mik akuanik imaanut ingerlatitseqqiisartoq. Paasisimasagulli immap sikuata atuuffianut tunngasut suli amigarput – sikup nammineq periaasia, sananeqaataa uumassuseqassutsimullu attaveqarnera – taamaammallu misissuinerit suli annertunerusut pisariaqartinneqarput, nunarsuarmi gassit silaannarmik kissatsikkiartuutaasartunut immap sikuata qanoq ililluni attuumassuteqarnerata paasinissaanut.
Kanajorsuit –Ukioq manna uuttortaaviusoq. Assiliisoq Heidi Louise Sørensen 2013
Ukiormanna februaarip qiteqqunneraniit immap sikuanik misissuinissaq aallarnerneqarpoq, Nunatsinni Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmiit, Aarhus Universitet, University of Manitoba, University of Washingtonilu suleqatigalugit. Ajoraluartumilli silap ajoqattaarnera aammalu immap sikusimannginnerata Kangerluarsunnguami suliap ingerlanniarneqarneralua qatangiinnartippaa. Qujanartumilli Kanajorsuit sikuunerata suliassap nanginneqarnissaa “annaappaa”, taamaasillunilu marsip allaartinneraniit apriilip qiteqqunnissaata tungaanut misissugassanik sapaatip akunneranut marluk pingasoriarluni tigooqqaanissamut periarfissiisimalluni.
Periutsit assigiinngitsut atorlugit sikumi gassit pissusiat uuttorniarlugu suleriaaseqartoqarsimavoq, taakkununnga ilanngullugit tappiorannartut bakteriallu pileriartortarnerisa uuttortarneqarnerat. Uuttortakkat allat tassaallutik gassit silaannarmut kissakkiartuutaasartut annertussutsimikkut allanngoriartortarnerat, immap seernassusianut uuttuutinik (pH) tigujoqqaaneq, Ikaitip annertussusianik uuttuutit, tappiorannartunik tigujoqqaaneq, bakteriat cholinimik (taratsut ilaat) tigujoqqaanerat, uuttortaatillu immikkuullarilluinnartunik uuttuisinnaasut atorlugit sumiiffinni aalajangersimasuni suut nikerarnerannik uuttortaanerit kiisalu silaannaat ipinartut ingerlaarnerisa qanoq issusilersorniarnerini naatsorsuisinnaalernissamut atugassanik uuttortaanerit.
Heidi Sørensenip siku putugaa. Assiliisoq Shelly Carpenter 2013
Silap Pissusianik Ilisimatusarfimmeersoq Heidi Louise Sørenseni suliamut peqataasimavoq, soqutigisaanullu ilaavoq silaannaap ipinartup immap sikuani pissusianut ingerlaartarneranullu tunngasut. ”Silaannaat ipinartut immap sikuatalu imminnut qanoq attaveqarnerat paasiniassallugu soqutigisama annersaraat (nitrifikation, denitrifikation aamma anammox). Pissutsit immap sikuata silaannarnik ipinartunik ”tigujoqqaasinnaassusianut” pitsaanerpaajusarput sikuerukkiartornerata nalaani, tassa upernaakkut sikup aakkiartulernerani (taratsut inuussutissartallit assigiinngitsut akuunerini). Siusinnerusukkut uuttortaanerit ataasiaannarluni tigujoqqaanikkut ingerlanneqartarsimapput, taamaammallu qulakkeerlugu ilisimaneqarani immap sikuata silaannarnik ipinartunik tigujoqqaasarnerata ingerlarnga aammalu ukiup ingerlanerani allanngoriartortarnera oqaatigiuminaalluni. Tamatuma itinerusumik paasinissaanut iluaqutaasinnaasorivara piffissaq sivisunerusoq atorlugu immap sikuata silaannarnik ipinartunik tigujoqqaaneranik ingerlatitseqqiisarneranillu uuttortaasarnikkut.
Siunissami silap pissusiata allanngoriartorneranut sunniuteqaqataasussanut takorloorneqartut ilagaat, silaannarmut kissakkiartuutaasartoq gassi, N2O. Gassi taanna nitrogenip bakterissanit nungusarneqarnerani pinngortarpoq, immallu sikuani tamanna pisinnaasarmat silaannaat ipinartut ingerlaassiannik paasiniaanissaq pisariaqarluinnarpoq. Silaannaat ipinartut piffissap ingerlanerani ingerlaasiat pillugu misissuinigut nanginniarlugit ukiup tullissaanut piareersarnivut aallartereerput, neriuutigivarpullu.
