Nunatta kujataani: Imaq Irmingerip sarfaassaa annikilliartorpoq Saqqummersinneqarfia 28.06.2013

Assimi: Sakkutooqarfiup nakkutilliissutaanit Tulukkamit isikkivik alianaatsoq takuneqarsinnaalluni Nuup Kangerluani sermersuup iigartarfiata aniavia. Assiliisoq: Mads Hvid Ribergaard.

Allattoq: Emma Kristensen

Irmingerip sarfaa, tassa sarfap Golfstrømmip sanileqitaata, sakkukillisimavoq maannalu pissusitoqqaminut uteriartulersimalluni ukiorpaaluit sakkortunerusumik sarfarsimareerluni. Tamanna misissuinerit nutaajunerpaat paasinarsisippaat.

Silasiorfeqarfiup DMI-p Imaanut immikkoortortaqarfia, Center for Ocean, Pinngortitaleriffik suleqatigalugu nunatta kitaata imartaanik nunap isuaniit Sisimiut avannaatungaa ilanngullugu ukiut tamaasa misissuisarput.

Misissuinerit kingulliit paasinarsisippaat immap nunatta kujataatungaaniittup tarajoqassusia agguaqatigiissitsinermiit appasinnerulersimasoq, tassa taqqavani imaq tarajuisannerulersimalluni. Misissuiffigisat avannarpasinnerusortaanni allannguutit taama malunnartiginngillat, tamaanimi imaq suli tarajuungaatsiarpoq kissangaatsiarlunilu.

Peqatigitillugu misissuinerit allat paasinarsisippaat Tunup imartaani sarfaq, Issittup imartaanik qaatungimigut nillertumik tarajuisaasattumillu akulik, sakkukilliimisimasoq. Fyllas Bankimi immap qaavatungaa akunnattumik tarajuuvoq immallu kissassusia nalinginnaasumiit halv gradinik kissarneraaq.

Kujataata ikkannersuini itinerumaartuni imaq nalinginnaasumit suli kissarnerusumik akoorneqarpoq, naak imaq suli akunnattumik tarajuugaluartoq.

”Nassuiaat unaagunarpoq Atlantikup Avannaatungaani immap qaavatungaa suli kissatsikkiartuaarpoq, taamaalilluni imaq Irmingerip sarfaata Kalaallit Nunaata kujataatunganut ingerlattagaa Issittup imartaanut oqinnerusumut akulerukkaangami taassuma ataatungaanut pisarsimassammat,” taama Silasiorfeqarfiup DMI-p Imaanut immikkoortortaqarfiani seniorforsker Mads Hvid Ribergaard oqarpoq.

” Kalaallit Nunaanni sermersuup ukiuni kingulliunerusuni anisisarneri eqqarsaatigalugit Irmingerip imartaata annikinnerulersimanera paasillugu soqutiginaateqarpoq, tassami ukiuni kingulliunerusuni allanngornerujussuit ilaatigut Irmingerip imartaata allannguuteqarneranut attuumassuteqartinniarneqartarmata. Irmingerip imartaata ukiormanna annikinnerulersimanera ataasiartaanersoq imaluunniit nangittumik taamaattuassanersoq maannaagallartoq eqqoriaruminaappoq. Ukiuni aggersuni uuttortaasarnerit paasinarsisikkumaarpaat,” Mads Hvid Ribergaard oqarpoq.

Kalaallit Nunaata kitaata imartaani sarfanut tunngatillugu ilisimasat

Misissuisarnerni siunertaavoq immap kissassusaata nikerarnera malinnaaffigissallugu. Pinngortitaleriffimmeersut paasissutissat taama ittut imaani avatangiisit imartanilu aalisagaqatigiiaat pingaarnerit amerlassusaasa nikerarnerisa ataqatigiinnerannik ilisimatuussutsikkut misissuisarnerminni atortarpaat. Aammalu ukiut 60-it sinnerlugit misissuisarsimanerit Atlantikup Avannaatungaani imartani sarfat nikerartarnerisa tamakkiimanerusumik paasisaqarfiginissaanni pingaaruteqartuupput.

Immap kissassusiata nillissusiatalu nikerarnerat malinnaaffiginiaraanni ukiorpassuarni misissuisarsimanernit inernerit tunngavigineqartariaqarput. Tunup kujataatungaaniittut kitaatalu kujataatungaaniittut aalisarfiusartut ikkannersuit imartanit issittuneersunit kiannerumaartuninngaanniillu imartalersorneqartuupput.

Irmingerip imartaa kissalaartoq tarajoqarluartorlu. Imaq taanna Irmingerip sarfaanik ingerlanneqartarpoq, Atlantikup avannaatalu sarfaata aamma Golfstrømmimik taaneqartartup sanilequtaralugu.
Issittup imartaa taavani Qalasersuup imartaaneersuuvoq, nillertuulluni tarajoqarpallaarnanilu. Imaq sikutaqaqaluni Tunup sarfaanit kujammukaanneqartarpoq.

Imartat taakku marluk Irmingerip imartaata avannarpasissortaani Danmarksstrædetimilu siullermeerlutik naapittarput, kingornalu Tunup sineriaa atuarlugu sanileriillutik kujammukaartarlutik.

Imartat ingerlaarnerminni akulerukkiartuaartarput, Irmingerillu sarfaata aammalu Tunup sarfaata sakkortussusii apeqqutaallutik Tunup kujataatungaata imartaani aammalu kitaata imartaani ikkannerni immap qanoq issusia aalajangerneqartarluni. Taamaalilluni Atlantikup avannaatungaani sarfat ingerlaartarneri imartat nillissusiannut kissassusiannullu aalajangiisuusarput.

Allattoq: Marianne Brandt, DMI.

: Fyllas Bankemi (0-40 meter) ukiuni 1950-imiit 2013-imut juunip qiteqqunnerani immap kissassusia tarajoqassusialu. Uuttortaanerit Jens Smedep 1875-imiit 1975-ip tungaanut suliarisimasaanik ilaqartinneqarput, tassanilu takuneqarsinnaavoq paasissutissat qanoq assigiissuteqartiginerat.

: Fyllas Bankip kitaatungaani itissutsini 400 aamma 600 meterini ukiuni 1950-imiit 2013-imut juunip qiteqqunnerani immap kissassusia tarajoqassusialu. Aappaluttortaa tassaavoq ukiut pingasut ingerlanerini agguaqatigiissinnertaa.

: Immap tarajoqassusianut aammalu itissutsini assigiinngitsuni immap nillissusianik uuttortaat (CTD). Assiliisoq: Mads Hvid Ribergaard.

: Assilialiami uani takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaata imartaata qaavatungaani sarfat ingerlaartarfii. Aappaluttoq tassaavoq Atlantikup avannaata sarfaa. Sarfap taassuma sanilequtaa Kalaallit Nunaata imartaanut apuuttartoq taaguuteqarpoq Irmingerip sarfaa (IC). Qarsoq tungujortoq tassaavoq Tunup sarfaa (EGC), tunguusarlu tassaalluni Kitaata sarfaa (WGC). Qarsut aappalungusersut tassaapput silasiorfiup DMI-p ukiut tamaasa imaani misissuisarnermini aallaavigisartagai. Immami sumiiffinnit 30-nit misissuinerit ingerlanneqartarput.