Silaannarmi gassit Issittumut sunniutai ilisimatusarfigineqartorujussuussapput Saqqummersinneqarfia 01.03.2013

Silaannarmi gassit silap pissusiata allanngoriartorneranut sunniutai paasiniarlugit ilisimatusarnissarujussuit ilaat aallartinneqarput Nuup eqqaa sammineqaqqaassalluni

Imaq, imaani siku, nuna kiisalu nunami imaanilu naasartut tamarmik gassinik silaannarmiittunik unerarfiullutillu kaanngaasuupput. Pissutsit taamaannerisa kinguneranik silap pissusia sunnerneqartarpoq. Aamma pissutsit taamaannerat oqimaaqatigiissumillusooq ingerlaaseqartariaqaraluarpoq, kisiannili nunarsuaq tamakkerlugu silap kissatsikkiartornerata takutippaa oqimaaqatigiinneq tamanna nikissimasoq. Ilisimatusartartut tamaassorinnipput, ilumullu oqimaaqatigiinnissaraluamut nikisitsisuusut suuneri paasilluarniarlugit Arctic Science Partnership-ip – Kalaallit Nunaata, Danmarkip Canadallu ilisimatusarnikkut peqatigiinnerat – ataani ilisimatusarnissarsuit maanna aallartinneqarput Nuup eqqaa ukiormanna immikkut sammineqassalluni.

Tamannarpiaq peqqutaalluni Nuup eqqaa ilisimatusarnikkut suliniutinut arlalissuarnut misissuivittut atorneqassaaq Issittumi silap pissusiata allanngoriartorneranut sunniisuusut suunerinik paasisaqarnerunissaq anguniarlugu. Suliniutaasussat amerlanerit upernaajunerani ukiariartorneranilu ingerlanneqassapput.

Suliniutaasussat ilaat sapaatip akunnera kingulleq aallartinneqarpoq, tassanilu paasiniarneqassaaq silaannarmi gassit – tassa kuldioxid, metan aamma VOC-gassit – volatile organic compounds – imaq immallu sikuata akornanni gassit nikerartarnerisa annertussusiat. Kulstoffit immap sikuani unerartarnerat kiisalu sikup gassinik unerarfiuinnarani aammattaaq kaanngaassuisarnera ilisimaneqareerpoq, kisiannilu qanoq iliorluni taamaaliortarnersoq ilisimatusartartunit paaserusunneqartut ilagaat.

Silaannarmi gassinik uuttortaat piareersarneqarpoq. Asseq: GCRC

Siku pumperisuuvoq
Gassit taratsullu immamut itinerusumut ingerlatinneqartarneranni immap sikuata pumpetut atuunnera pingaaruteqartuuvoq. Tamanna tamakkiisumik atuukkunnaassagaluarpat kingunerisinnaasai ilisimatusartartunit aamma ilisimaneqanngilaq.

”Silap pissusiata allanngoriartorneranut tunuliaqutaasut paasiniarnerinut atatillugu sulinerput assersuuttarpara soorlu katitertariarujussuarmik angisoorujussuarmik ilioragassaararpassuarnik immikkoortuararpassualimmik katiteriniarsarilluta. Katiteriniarsarilluta aatsaat aallartippugut. Pissutsit paasisaqarfiginerunissaannut aqqut suli takeqaaq,” Aarhusip Universitetiani Issittumi ilisimatusarfeqarfimmi seniorforsker Liselotte Sørensen nassuiaavoq, taanna suliniummi uani pineqartumi siuttuuvoq.

Imaata sikuata milliartornera pinngortitami gassit oqimaaqatigiinnerannut pitsaasumik imaluunniit ajortumik kinguneqariartornersoq aamma ilisimatusartartunit ilisimaneqanngilaq. Peqatigitillugulu nangaassutigaat imaata sikua nunguissagaluarpat tamanna ataqatigiissutsimut qanoq annertutigisumik kinguneqassanersoq.

Pissutsit piviusut ilaminiinnannguat
Nuup eqqaani misissuinernit inernerit 2014-ip naajartornerani piareerneqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq, taakkuli Issittumi silap pissusiata piviusortaminiinnguanik taamaallaat takutitsissapput. Taamaattumillu misissuinissat allat ingerlanniarneqarput aappaagu Tunup avannaarsuani, 2015-imi Qalarsersuup imartaani, 2016-imi Canadami Hudson Bugtimi Foxe Basinimilu kiisalu 2017-imi nunatsinni Baffin Bugtimi.

”Issittumi sumiiffinnit amerlanerpaanit paasissutissanik katersinissaq siunertaavoq, taamaalilluni silap pissusia pillugu assiliaq tamakkiimanerusoq pissarsiarisinnaaniassagatsigu. Apeqqut pingaartoq tassaavoq, silap pissusiata qanoq sukkatigisumik allanngoriartorpa tamatumalu nunarsuup sinneranut sunniutai suuppat,” seniorforsker Liselotte Sørensen naggasiivoq.